SM-Liigan finaalisarja alkaa kohta saada eeppiset mittasuhteet, sen verran otteluissa tapahtuu. Eilen oman mausteensa toivat tuomareiden täydelliset sekoilut joita ei soisi näkevänsä enää finaalisarjassa. Arto Laatikaisen ja Miika Lahden jäähyt olivat aivan uskomattoman huonoja tuomioita. Tuomarikeskustelussa nostetaan aina esiin se ongelma etteivät tuomarit ole ammattilaisia. Ammattilaisia tai ei, niin tilanteet on pystyttävä näkemään paremmin, ammattilaisuus ei ole mikään tekosyy eikä ei-ammattilaisuus este.
Itse pelin tapahtumissa Pelicans kuroo koko ajan eroa kiinni. Nyt voidaan sanoa, että se käytännössä itse päästi JYPin mukaan peliin. Tämä on juuri sitä mitä tarkoitan kirjoittamalla siitä, että on pelattava erittäin korkealla tasolla jatkuvasti kaataakseen JYPin. Nyt ei tarvittu kuin Justin Hodgmanin ja Jan Latvalan yksittäiset virheet ja peli oli jo 2-2. JYP on todella niin hyvä tällä hetkellä.
Pelicansin ylivoima tökkii edelleen pahemman kerran ja onhan se kuvaavaa, että neloskentän piti tulla tekemään maali. Kaikki kunnia hyvin pelanneelle ketjulle mutta kyllä tuo on Ryan Laschin ja kumppaneiden homma, tason on noustava.
Isoista asioista ei ole enää kiinni mutta jos pelitavallisesti suurta eroa ei ole syntynyt (lähinnä siksi, että Pelicans pelaa mielestäni vähän tyhmästi) niin se ratkaiseva ero on tullut yksilötasolla. Eric Perrin on voittanut Ryan Laschin, Harri Pesonen Arttu Luttisen, Jani Tuppuraista voisi ehkä verrata Ilkka Pikkaraiseen ja jokainen tietää miten se on mennyt. Pelicansin teoreettinen etu voisi löytyä siitä, että sillä on kaksi ykkössentteriä mutta Hodgman on ollut heikko eikä sitä eroa ole saatu aikaan, J-P Hytönen on loistava alivoimapelaaja mutta ei samanlainen hyökkäyspään taituri.
Onhan se aika mieletön juttu, että JYPiltä puuttuvat Sami Vatanen, Kalle Koskinen ja Pavel Skrbek ja silti se pelaa noin hyvin. Pelicansin Markus Seikola ja Jan Latvala eivät ole pystyneet iskemään siihen. Varsinkin Vatanen voisi olla aivan liikaa Pelicansille.
Yksi suuri asia lahtelaisilla on edelleen tuo kiekkojen menettämisen kriittisillä alueilla. Latvalan menetyksen ymmärtää vielä, sillä kiekkokontrollipelaamisessa tuollaisia virheitä tulee väkisinkin joskus, nyt Latvala teki arviointivirheen eikä loppu viisikkokaan näyttänyt olevan kauhean hyvin synkronissa, koska Tuppurainen pääsi purjehtimaan keskeltä täysin vapaasti. Missä oli Pelicans-sentteri?
Suurempi ongelma kuin Latvalan virhe ovat hyökkäyssinisellä tapahtuvat kiekonmenetykset. Ei pitäisi tulla minkäänlaisena yllätyksenä, että JYP osaa iskeä vastaan parhaiten tässä maassa ja nuo ovat aivan kultatarjotinkamaa. Sanon vielä kerran, että JYP olisi pakotettava juoksemaan kiekon perässä. Se perustaa pelinsä niin paljon tunteelle, että on mahdollista turhauttaa se. Jokerit onnistui paljon paremmin kuin Pelicans mutta Jokereillakaan ei ollut tarpeeksi yksilö-osaamista jotta hallinta olisi käännetty tehoiksi. Toistaiseksi voi kuitenkin helposti sanoa, että se oli JYPille kovempi haaste kuin hieman pelitavastaan eksyvä Pelicans.
Katsokaapa miten JYP rakentaa noista riistoista tilanteita ja maaleja. Se on kuin taidetta parhaimmillaan. Eric Perrin on aivan fantastinen pelinavaaja ja eilenkin pisti Malmivaaran karkuun, Hytösen maali edellisessä ottelussa oli taas hyvä esimerkki siitä, kun yksi äijä ajaa aina suoraan kohti maalia, nyt Hytöselle jäi sen ansiosta tilaa tehdä maali.
Pelicansilla on vielä mahdollisuutensa mutta sen on kertakaikkiaan osattava olla kylmäpäinen. Pitää unohtaa kaikki jälkipelit ja pelata vain jääkiekkoa. Jos jotain kovistella tarvitsee niin Joonas Järvinen ja varmasti myös Jyri Marttinen voivat hoitaa ne, koska heidän peliinsä se kuuluu ja he osaavat käsitellä ne tilanteet ilman, että oma peli sekoaa. Kiekko liikkeelle ja Ryan Laschin johdolla pitkiä kulmapelejä ja jäähyjä JYPille.