Jatkoajan ravintolaopas

[Jeffrey]

Tämän viikon lauantaina päiväreissu Helsinkiin. Onko matkalla rautatieasema - olympiastadion jotain ravintolaa missä olisi hyvä olutvalikoima ja laadukasta safkaa, esim. hampurilaisia tai jotain street foodia?

Vähän taitaa mennä hankalaksi. Elielin aukiolla on Bierhaus Munchen ja Aussi gastropubi Woolshed joista joskus on saanut riittävän tyydytyksen vastaavaan tarpeeseen. Nykyisellään ehkä kävelisin inasen poispäin Stadikasta ja menisin Bryggerin panimoravintolaan tuomiokirkon kupeeseen torikortteliin tai Sori Taproomiin Kaisaniemen metriksen kupeeseen. Stadikan läheisyydessä Viisi Penniä on ehkä laadukkain kriteerit täyttävä, menee jo muutaman satametriä Stadikasta poispäin.

 

[Artyukhin]

Vähän taitaa mennä hankalaksi. Elielin aukiolla on Bierhaus Munchen ja Aussi gastropubi Woolshed joista joskus on saanut riittävän tyydytyksen vastaavaan tarpeeseen. Nykyisellään ehkä kävelisin inasen poispäin Stadikasta ja menisin Bryggerin panimoravintolaan tuomiokirkon kupeeseen torikortteliin tai Sori Taproomiin Kaisaniemen metriksen kupeeseen. Stadikan läheisyydessä Viisi Penniä on ehkä laadukkain kriteerit täyttävä, menee jo muutaman satametriä Stadikasta poispäin.

Woolshedistä pari vuotta aikaa, mutta ainakin silloin hintalaatusuhde kohtasi hyvin.

 

[Jeffrey]

@Lavis Toki pienellä koukulla on tarjolla myös Töölöntorin valikoima, ja esimerkiksi vasta uudistunut ja Hesaria myöten kehuttu Bistro Miljöö (ent. Töölön Sävel. Ja torilla mielipiteitä jakavat B5 ja legendaarinen Mamma Rosa. Kahden jälkimmäisen olutvalikoimasta en mene takuuseen, mutta melkolailla varmasti saa muutakin kuin Auraa.

 

[KiVi]

@Lavis mainittu Woolshed osuu kriteereihisi ja on erinomaisen helpolla sijainnilla, jos on yhtään epävarmuutta Helsingissä liikkumisen suhteen.

 

[Gleb]

Tämän viikon lauantaina päiväreissu Helsinkiin. Onko matkalla rautatieasema - olympiastadion jotain ravintolaa missä olisi hyvä olutvalikoima ja laadukasta safkaa, esim. hampurilaisia tai jotain street foodia?

St. Urho's sattuisi nyt ainakin matkalle, pikkasen jos kävelee stadionin ohi niin löytyy Sport Bar Töölö ja Viisi Penniä

 

[Lavis]

Kiitoksia vinkeistä @Jeffrey @Artyukhin @KiVi @Gleb! Eiköhän näistä löydy sopiva paikka.

 

[Snakster]

Mitäs uusia suosituksia jengillä on Tallinnasta ja erityisesti kasvisruoka kiinnostelee?

 

[peksa]

Masters Salladsbar Vasagatanilla oli hintalaatusuhteeltaan hyvä jos joku Tukholmassa käy.

 

[cheap_shot]

Saslikista kokemuksia lähiajoilta? Onko ruoka edelleen laadukasta takavuosien tapaan?

 

[Rick Rother]

Saslikista kokemuksia lähiajoilta? Onko ruoka edelleen laadukasta takavuosien tapaan?

Ei ole koskaan iskenyt kunnolla. Iivanan miekka ihan ok. Se kutakuinkin samaa tasoa kuin ennen. Pitää varmaan lähteä bliniviikkojen ajan karkuun Stadista, ettei tarvi kuunnella kaverien painostusta.

Trubaduurithan on ihan perseestä, mutta sekä ruoka että meininkihän on lopulta makuasioita. Mulla ei lähde.

Jos sen sijaan tarkoitit Kaivokselassa olevaa Saslik Kebabia, niin en ole muutamaan vuoteen uskaltanut käydä. Edellisellä kerralla turasivat shish-vartaiden kanssa n. 45 min ja ne maistuivat sytytysnesteeltä, kun tulivat pöytään. Nauta/lammas/kanavartaat todennäköisesti edelleen loppu.

 

[V-G-]

Saslikista kokemuksia lähiajoilta? Onko ruoka edelleen laadukasta takavuosien tapaan?

Loppuvuodesta kävin viimeksi. Runsasta, ei erityisen mietittyä, ihan maukasta ja melko omaperäistä. Onhan tuo jäänyt jälkeen nykyajasta, mutta eipä se varsinaisesti haittaa. Ei kuulu omiin top50 lemppareihini Helsingissä, mutta kyllä tuolle paikka löytyy.

Niin joo, viinit eivät olleet häävejä, joten jos nyt menisin, joisin oluita läpi koko aterian.

 

[V-G-]

Pastis aukesi vesivahinkonsa jäljiltä viime viikolla, ja kävin tänään testaamassa sen lounaan. Annan arvosanaksi 7/10. Perustelut:

Alkuruokana oli hummerilientä ja ja katkarapuja
+ liemi maistui hummerille
+ katkaravut olivat selkeästi tuoreita, tai ainakin ostettu kuorineen
+ maustettu creme fraiche oli kiva twisti
- suolaa puuttui
- katkaravut olivat ehkä vähän liian kypsiä. Ei pahasti, mutta pientä purkkamaisuuttaa oli.

Pääruoaksi iberico-porsaan ulkofilettä, omenapyrettä ja lisämaksusta ranskalaisia perunoita
+ possu ja omena on klassikko, ja omenapyre oli nappisuoritus
+ ranskalaiset olivat todella hyviä; jossain (ehkä majoneesidipissä?) oli tryffeliä
+ mukana ollut yrttipestokastike elävöitti annosta kivasti
- possu oli harmillisesti aivan liian kypsää; iberico tulee jättää mediumiksi
- annos oli liian pieni pääruoaksi, etenkin jos ei olisi ottanut lisämaksullisia ranskalaisia

Jälkkärinä oli ranskalainen vaniljainen kermavanukas (kuin creme brulée ilman sokerikuorrutetta), vadelma-serbet ja kaurakeksi
+ Aivan täydellinen lopetus, joka pelasti muutoin ehkä aavistuksen alavireisen aterian
+ itse tehty kaurakeksi oli herkullinen; ei liian rapea, makea muttei imelä, kaurainen ja rustiikkinen
+ vadelma-serbet oli todella herkkä ja maistui hienosti vadelmille. Koostumus oli täydellinen.
+ vanukas ei olisi voinut olla parempi; suorastaan hunajainen koostumus, ja täyteläisyys pelasi hienosti yhteen serbetin hapokkuuden kanssa.

Yleistä:
+ viinilista oli totutun hulppea ja laadukas, ja suositusviini toimi todella hyvin
+ menun hinta, 35e, oli maltillinen
+ tarjoilijat olivat oikein ammattitaitoisia ja ystävällisiä
- 4,9e kuplavedestä on vähän jotenkin ärsyttävää

Pastista voi edelleen suositella lämpimästi; mutta tässä, kuten mm. Finnjävelin Salongissakin, oli se sama ongelma, että Cafe Savoy on liian tuoreessa muistissa. Se kun painii tasoltaan aivan eri liigassa kuin kaksi muuta mainittua.

 

[Jeffrey]

Punavuoreen Kankurinkadulle on hiljain avattu uusi kortteliravintolaa ja leipomoa yhdistelevä Nolita. Ilmeisesti ravintolan juurissa on italialaisuutta ja ravintolasta huokuikin tietynlaista tavernamaisuutta ja jopa mummolamaisuutta.

Mukavan reipas tunnelma ravintolassa oli ja kokonaisuutena antaisin 8,5/10 - eli tullaan varmasti käymään uudelleenkin. Ravintola tarjoaa aamupalaa, brunssia sunnuntaisin, leipomotuotteita mukaan ja ainakin lauantaina oli all-day menu käytössä lounasajasta illalliseen.

Menun puolesta ravintola on kortteliravintolaksi sopiva, eli "jokaiselle jotakin". Tämä on kuitenkin toteutettu suhteellisen lyhyellä listalla jossa on muutama pasta, muutama pääruoka ja alkupaloja yhdisteltäväksi ruuaksi. Kortteliravintolaan on kiva se, että toinen voi vielä syödä aamupalatyyppisesti kun toinen syö jo lounasta.

Alkupalaksi otettiin leipiä ja leikkeleitä. Leivät olivat erinomaisia joskaan ei mitään valtavan kosmista ja leikkeleet olivat tietysti erinomaisia - ravintola tekee yhteistyötä Rolling Cheese kaupan kanssa, jonka laatu on sekin erinomaiseksi todettu. Pancetta Cruda ja Spianata totutun hyviä, ja lisäksi hipsterien lauantaimakkaraa mortadellaa. Noh, ravintolalle ei voi hirveästi kannuksia antaa pelkistä leikkeleistä, mutta lauantai aamun alkupalaksi tämä oli oikein kiva ja kiva sekin ettei ollut pakkosyötetty juustoja leikkeleiden kylkeen.

Lämpimiksi ruuiksi hapanjuuri "pita" jossa chorizoa, burrataa ja paahdettua paprikaa, sekä salvialinguine. Hapanjuuripita jäi vähän vajaaksi tai ainakin täysin pastan jalkoihin. Ilmeisemmin uppopaistettu kylmä leipä ei oikein toiminut, ei kylmät paprikat lisukkeena ja vähän vähän luulen burratan vaihtuneen mozzarellaan. Toki annetaan leivälle sen verran anteeksi, että oli alkupalalistalta eikä kai näin ollen ollut tarkoituskaan olla lämpimänä ruokana, vaan tämän ruuan lämpöisyys taisi olla oma keksintö.

Salvialinguine sitten olikin tämän ruokailun kohokohta tunnelman lisäksi. Ei tule mieleen missä olisin viimeksi yhtä loistavan pastan syönyt, jos koskaan. Erinomainen salviapesto ja salviasipsit kruunasi tuon annoksen. Ihan selkeästi ravintolan ydinosaamista menee tuonne pastojen suuntaan. Jos pasta ei olisi ollut näin hyvä, olisi arvosanasta saattanut helposti lähteä reippaasti pois - pienestä on homma kiinni.

Listalta löytyi alkupaloissa haukea, punajuurta, osterivinokasta ja pääruokapuolelta lisäksi kuhaa, juuriselleripihviä, ja se kai aina pakollinen burgeri. Burgerin suhteen olin itse aika skeptinen ja pidin aika erikoisena, että tällaiseen paikkaan on burgeri listalle ängetty. Korviin kuitenkin kantautui naapuripöydän estottomat kehut burgerille ja tuohan tuo sitä "jokaiselle jotakin" leimaa siihen ruokalistaan.

Kustannuspuolella koko setti oli noin 65€ sisältäen cavat, jotka taisivat juuri avanneen ravintolan myyntikikkana vaihtua shamppanjoihin "kun tämä pullo tässä nyt oli auki". Eli kahden aikuisen ihmisen laadukas lauantailounas ilman alkoholia taittuisi varmaankin jonnekin alle 40€, ei paha.

Loppukaneettina laadukas kortteliravintola. Jos alueella liikkuu niin ehdottomasti kannattaa käydä, mutta en ole aivan varma kannattaako kuitenkaan varta vasten lähteä pelkästään tämän ravintolan takia.

 

[L. Öysä]

Maya Bar & Grill tuli testattua eilen. Alkuun rapeaksi friteerattuja vehnätortillalastuja, tomaattisalsaa, guacamolea ja salsa habanera tatemadea. Vertailukohtia premium-nachoihin ei ole, joten nämä olivat heittämällä parhaat mitä olen syönyt. Erinomainen mausteseos ja guacamole kruunasivat elämyksen. Keskelle kahdelle jaettavaksi 500g kokonaisena paistettua härän sisäfilettä parilalta, tomaatti-chipotlevoita, kasviksia, paistettuja perunoita sekä punaviinikastiketta. Lopuksi chilillä maustettua suklaakakkua, vanilijajäätelöä ja hedelmiä. Loistava punaviini, Mojito ja seura kruunasivat aterian. Ehdoton suositus.

 

[I am not Jesus]

HS: Ravintolat | Moni ravintolalahjakortti jää käyttämättä, vaikka ne ovat yhä kalliimpia
NoHon ravintoloihin ostetuista lahjakorteista noin 10 prosenttia jää käyttämättä, vaikka summat ovat keskimäärin 50-100 euroa eli varmaan todella isojakin lahjakortteja jää paljon käyttämättä. Helpoin ratkaisu olisi tietysti pidentää lahjakortin voimassaoloaikaa useampaan vuoteen, mielellään niin pitkäksi aikaa, kun kortin ravintoloita on pystyssä. Mutta tuskin NoHo ajaisi sellaista muutosta, kun nyt saavat ilmaista rahaa käyttämättä jääneistä lahjakorteista.

 

[Jeffrey]

HS: Ravintolat | Moni ravintolalahjakortti jää käyttämättä, vaikka ne ovat yhä kalliimpia
NoHon ravintoloihin ostetuista lahjakorteista noin 10 prosenttia jää käyttämättä, vaikka summat ovat keskimäärin 50-100 euroa eli varmaan todella isojakin lahjakortteja jää paljon käyttämättä. Helpoin ratkaisu olisi tietysti pidentää lahjakortin voimassaoloaikaa useampaan vuoteen, mielellään niin pitkäksi aikaa, kun kortin ravintoloita on pystyssä. Mutta tuskin NoHo ajaisi sellaista muutosta, kun nyt saavat ilmaista rahaa käyttämättä jääneistä lahjakorteista.

Kyllä niitä lahjakortteja jää käyttämättä vaikka ne eivät koskaan vanhenisi. Joissain maissa on käytössä systeemi jossa lahjakortit eivät vanhene, mutta sitä ei ole Suomeen tuotu keskusteluista huolimatta. Syy tähän on ymmärtääkseni se, että selkeää hyötyä tällaiselle muutokselle ei ole havaittu. Valtaosa lahjakorteista käytetään pian hankinnan jälkeen ja mitä pidempi aika hankinnasta on, sitä todennäköisemmin lahjakortti unohtuu ja pääsee vanhenemaan.

 

[I am not Jesus]

Kyllä niitä lahjakortteja jää käyttämättä vaikka ne eivät koskaan vanhenisi. Joissain maissa on käytössä systeemi jossa lahjakortit eivät vanhene, mutta sitä ei ole Suomeen tuotu keskusteluista huolimatta. Syy tähän on ymmärtääkseni se, että selkeää hyötyä tällaiselle muutokselle ei ole havaittu. Valtaosa lahjakorteista käytetään pian hankinnan jälkeen ja mitä pidempi aika hankinnasta on, sitä todennäköisemmin lahjakortti unohtuu ja pääsee vanhenemaan.

Ehkä jonain päivänä tulee sellainen systeemi, että rahat palaa lahjanantajalle, jos lahjakorttia ei käytetä. Tai, että lahjansaaja saa viestin/sähköpostin, jos kortti on vanhenemassa. Esim. 3kk ja 1kk ennen vanhenemista.

 

[Jeffrey]

Ehkä jonain päivänä tulee sellainen systeemi, että rahat palaa lahjanantajalle, jos lahjakorttia ei käytetä. Tai, että lahjansaaja saa viestin/sähköpostin, jos kortti on vanhenemassa. Esim. 3kk ja 1kk ennen vanhenemista.

Tuskinpa sentään sellaista, jossa rahat palautuisi. Tämä olisi aika monella tapaa ongelmallinen järjestelmä. Omasta kokemuksesta kyllä yritykset muistuttelee noista lahjakorttien vanhenemisesta. Ehkä ne joista muistutuksia en ole saanut on pienemmät esimerkiksi ohjattua joogaa tai hierontaa tarjoavat yritykset, mutta näissä yleensä voimassaoloaikaa on saanut kysymällä jatkettua.

Ravintoloihin edellisen lahjakortin ostin keväällä. Sue Ellen tarjosi 2 menuta yhden hinnalla tarjousta lahjakorttiin, ja tuohon tartuin. Ravintolalta tuli ihan asianmukaiset muistutukset aiheesta, mutta silti sitä ei saanut pöytää varattua. Muutama viikko ennen lahjakorttien erääntymistä sitten yritin pöytää varailla ja kas kummaa ravintola olikin sitten aikalailla täyteen bookattu nuo viimeiset pari viikkoa. He sitten tarjosivat lahjakortille pidempää voimassaoloaikaa, mutta tuo tarjous siitä poistui. Käytiin ihan iloisesti sitten menu illallisen sijaan alkuillan välinäppäsillä tuo lahjakortti tuhoamassa. Tämä tietysti vaati minulta aktiivisuutta, ensin tarttua heidän muistutusviestiin ja sen jälkeen kysyä mitäs nyt tehdään kun en taida enää pöytää saada voimassaoloaikana. Ravintolan puolesta he mielestäni kuitenkin tekivät kaiken niin kuin pitikin.

Vaikka me lopulta käytettiin vain hieman yli tuon lahjakortin summan, eiköhän asiakkaat yleisesti kuitenkin ole sitä mitä ravintolat haluavat eikä vanhentuvia lahjakortteja.

 

[Tuamas]

Vaikka me lopulta käytettiin vain hieman yli tuon lahjakortin summan, eiköhän asiakkaat yleisesti kuitenkin ole sitä mitä ravintolat haluavat eikä vanhentuvia lahjakortteja.

Noniinno, lunastamattomat lahjakortithan ovat parasta mahdollista bisnestä yrityksille, kateprosentti on kuitenkin käytännössä pyöreä 100 ja pöytävarauksilla pyörivässä systeemissä ei niitä varten edes tarvitse varata kapasiteettia.

 

[Jeffrey]

Noniinno, lunastamattomat lahjakortithan ovat parasta mahdollista bisnestä yrityksille, kateprosentti on kuitenkin käytännössä pyöreä 100 ja pöytävarauksilla pyörivässä systeemissä ei niitä varten edes tarvitse varata kapasiteettia.

Yleisesti ottaen yrittäjät ymmärtänevät sen, ettei kateprosentilla makseta palkkaa sen paremmin henkilökunnalle kuin itselleen. Eiköhän yrittäjät pyri saamaan myös euroja sinne kassaan ja myös mahdollistamaan yrityksensä menestyksen ja myös sen oman palkanmaksun ihan oikeilla euroilla ja myös pitkälle tulevaisuuteen.

Toki yrittäjävastaiset foliohatut ovat olleet meillä Suomessa muodissa jo vuosikymmeniä. En silti usko, että tässä esiin nostetussa hypoteesissa olisi juuri minkäänlaista totuuspohjaa, tästä myös ihan omaa ammatillista tuntumaa. Jo pelkkä lahjakorttien kirjanpidollinen ja muu hallinnollinen tekeminen on sen verran työllistävää ja haastavaa, etten usko tuohon kenenkään lähtevän huiputustarkoituksissa. Siihen löytyy valtavasti helpompiakin tapoja.

 

[V-G-]

Yleisesti ottaen yrittäjät ymmärtänevät sen, ettei kateprosentilla makseta palkkaa sen paremmin henkilökunnalle kuin itselleen. Eiköhän yrittäjät pyri saamaan myös euroja sinne kassaan ja myös mahdollistamaan yrityksensä menestyksen ja myös sen oman palkanmaksun ihan oikeilla euroilla ja myös pitkälle tulevaisuuteen.

Mitä tarkoitat tällä? Ravintolahan on saanut myydystä lahjakortista rahat jo siinä vaiheessa kun joku on se ostanut. Jos lahjakorttia ei lunasteta, ravintola on saanut ilmaista rahaa.

 

[Jeffrey]

Mitä tarkoitat tällä? Ravintolahan on saanut myydystä lahjakortista rahat jo siinä vaiheessa kun joku on se ostanut. Jos lahjakorttia ei lunasteta, ravintola on saanut ilmaista rahaa.

Yleisesti ottaen asiakashankinta on yksi yrityksen kuin yrityksen suurimmista asiakaskohtaisista kustannuseristä, vaikka sitä harvoin suoraan lasketaan. Jokainen voi kysyä tuleeko asiakas todennäköisemmin takas ravintolaan joka on pyrkinyt asiakasta unohtamaan oman lahjakorttinsa, vai asiakas jolle ravintola on tällä lahjakortilla tarjonnut hyvän kokemuksen. Asiakashankinnan kustannukset putoavat huomattavasti sen jälkeen kun asiakas on paikan hyväksi todennut ja tulee uudestaan. Tällä luodaan se kestävä liiketoiminta myös tuleville palkkapäiville.

Yrittäjä todennäköisesti ymmärtää viimeistään silloin kun on laskuja maksamassa, että niitä ei makseta yhden tuotteen tuotolla tai varsinkaan niillä prosenteilla, vaan sillä miten se kassa tuottaa päivittäisessä liiketoiminnassa kokonaisuutenaan.

Hyvin hyvin hyvin kapeakatseista toimintaa yrittäjältä, jos se tietoisesti pyrkii maksimoimaan lyhytaikaisen tulonsa pitkäaikaisen liiketoiminnan kustannuksella. Tällaiseen lähtee ehkä sellainen yrittäjä joka ei edes itse usko tuotteeseensa. Toki ehkä suomalaisten ravintoloitsijen olisikin syytä kyseenalaistaa oma osaamisensa ja laajamittaisemmin pyrkiä kepulikonstein maksimoimaan lyhytaikainen tulovirta. Tosin silloinkin on vastassa ne ravintola perustamiskustannukset, joita tuskin saadaan maksettua tällä tavoin.

Edit: Jos ajatellaan pelkkää kustannuspuolta niin lahjakortti on aika raskas maksutapa. Se, että hankitaan järjestelmä jossa niitä voidaan myydä ja hallinnoida lahjakortteja, kehitetään omaa kirjanpitoa, mainostetaan lahjakortteja, mahdollisesti hankitaan niihin jotain fyysistä tarviketta ja osoitetaan jokin työvoima niitä myymään ja hallinnoimaan tarkoittaa aika nopeasti 5-10% kustannuksia myyntimäärää kohden - jos myyntimäärät ovat maltillisia niin vielä enemmän. Jos lahjakortin vielä myy joku jälleenmyyjä, on se äkkiä toinen 10% myyntiprovisioina. Eli aika nopeasti ollaan ainakin siellä 15-20 % kustannuksissa jotta saadaan lahjakortti edes asiakkaan käteen. En malta uskoa, että tuohon kovin moni lähtee juksaustarkoituksissa. Hyöty on loppuviimein aika maltillinen vaikka lahjakorteista vanhenisi enemmän kuin tuo NOHOn 10 %. Toki se ei poista sitä, etteikö yrittäjä tuota ottaisi mieluusti vastaan, mutta toivottavasti vielä mieluummin ottaisi tyytyväisen asiakkaan

 

[ML17]

Onkos jatkoajan gastronomeilla antaa vinkkejä Helsingin paikkoihin, joissa on rento tunnelma ja ruoka on hyvää ja halpaa (30-40€ ruoka yhteensä, miksei vähemmänkin) eikä ole lähtökohtaisesti etninen ravintola. Eli voisi sanoa, että bistromaisia ravintoloita hakusessa. Tulee käytyä aika paljon illallispaikoissa ja niistä on hyvä käsitys kaupungissa, mutta aina ei jaksa mennä valkoisten pöytäliinojen ääreen pönöttämään vaan tekisi mieli mennä kaveriporukalla rennosti istuskelemaan ja juttelemaan hyvän ruuan äreen ilman, että se on heti 150 euron paukku.

Tämän tyylisiä kelvollisiksi havaittuja tulee äkkiseltään mieleen Goose, Way Bakery ja Favela. Goosessa tulee enää harvoin käytyä, kun jonottaminen ei kiinnosta, Way on pieni paikka ja Favela on enemmän baari. 305 vaikuttaa kiinnostavalta, mutta en tiedä onko enemmän illallispaikka kuin rento ravintola.

 

[V-G-]

Onkos jatkoajan gastronomeilla antaa vinkkejä Helsingin paikkoihin, joissa on rento tunnelma ja ruoka on hyvää ja halpaa (30-40€ ruoka yhteensä, miksei vähemmänkin) eikä ole lähtökohtaisesti etninen ravintola. Eli voisi sanoa, että bistromaisia ravintoloita hakusessa. Tulee käytyä aika paljon illallispaikoissa ja niistä on hyvä käsitys kaupungissa, mutta aina ei jaksa mennä valkoisten pöytäliinojen ääreen pönöttämään vaan tekisi mieli mennä kaveriporukalla rennosti istuskelemaan ja juttelemaan hyvän ruuan äreen ilman, että se on heti 150 euron paukku.

Tämä on tuohon tarpeeseen kuin nakutettu:

Bistro Gina - Food, Wine & Cocktails

bistrogina.fi

Todella laadukas paikka, meno modernin rentoa. Toinen testaus toki tekemättä, mutta sekin hoituu parin viikon päästä. Sitten kirjoittelen tänne arvion. Mutta siis ruoka tuolla on ihan hämmentävän hyvää.

 

[V-G-]

Käytiin vaimon kanssa eilen illallisella Restaurant Gordon Ramsayssä. Olihan se täydellistä. Aivan pirun kallista, mutta täyedellistä. 22 vuotta putkeen kolmen Michelin-tähteä jne.

Ilta oli täynnä kohokohtia, mutta erikseen pitää mainita hummeri-langustiini-ravioli. Olen itse tykännyt pitkään kokkaamisesta, mutta tuo kyseinen annos sai meikäläisen harrastamaan ruoka-asioita tavoitteellisemmin joskus reilu kymmenen vuotta sitten, kun siitä ensi kerran kuulin. Olen sittemmin yrittänyt replikoida kyseistä annosta useita kertoja niiden tiedonmurusten avulla, joita olen pystynyt siitä löytämään. Aina ei ole onnistunut ollenkaan, joskus sentään aika hyvinkin. Eilinen taas oli itselleni suorastaan uskonnollinen kokemus.

Kolmen misukan ero esim. yhden tähden paikkaan on aika selkeä. Ei välttämättä pelkästään ruoan, vaan varsinkin palvelun suhteen. Sitä tulee tällaiselle tavan pulliaiselle helposti välitön joukkoon kuulumattomuuden tunne, kun näkee muiden illallisvieraiden saapuvan ovelle Rolls Roycen kyydissä, mutta henkilökunta sai nämä fiilikset häivytettyä varsin nopeasti.

Erikseen pitää mainita vielä viinit. Omaan pakettiini kuului kuusi viiniä, joista kaksi oli lähes itseni ikäistä ja jokainen maultaan ja aromeiltaan jotain aivan sekopäisen ihmeellistä. Aiemmin maistamistani vain Tignanello ja yksi vanha Sauternes voivat päästä samaan kategoriaan.

En ole vielä ollenkaan yli eilisestä. Niinpä sanonkin, että jos huippuruokailu kiinnostaa, Michelin-oppaan kolmen tähden kuvailu "erillisen matkan väärti" sopii ainakin tuohon Gordon Ramsayn nimikkoravintolaan.