Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Aces High]

Ot:ksi livahtaa, mutta ei pysty kuin ihmettelemään opintolainan demonisointia. Eikös kaikkien opintopolun päässä pitäisi olla työ? Raha on enemmän kuin puoli-ilmaista, jos viinaan rahat riittää ilman lainaa, kannattaa se ottaa silti ja laittaa tuottamaan.

Köyhyyttä on aina Suomessa ollut ja tulee vastakin olemaan, tulevaisuudessa töiden häviämisen ja uusien sukupolvien arvostamien asioiden muuttuminen tuonee eri sävyjä tuloerokeskusteluihin...

 

[Karhunkulta]

@JypFabu ei tohon viimeisimpääsi voi sanoa, kuin että parhaita todellisuuteen rinnastettavia "comebackeja" hetkeen. Täysin sama kokemuspohja itsellä ollut opiskelutilanteessa ja myös kaveripiirillä. Hyvin kirjoitettu.

 

[dana77]

Nyt kyllä valehtelet niin, että nenäs ei enää kämppään mahdu, tai sitten vanhempas sponssas kaikessa, meinaan opintorahalla et maksele vuokria, ryyppää ja vielä syö. Mä en käsitä mitä sä tällä paskan puhumisella yrität todistella

Korjaa jos olen väärässä, mutta opintotuki oli silloin ~1800 markkaa ja asumistuki ~1200 markkaa eli yhteensä noista tuli kolmisentuhatta markkaa kuussa. Minulla oli yksiö VVO:n talosta ja sen vuokra oli alle puolitoistatonnia (solussa olisi asunut vielä merkittävästi halvemmalla). Jos toinen puolitoista tonnia jäi elämiseen, niin siitä päivää kohti tuli viisikymppiä. Opiskelijalounas maksoi opiskelijakortilla ehkä hieman toistakymppiä (euroaikana se oli 2,25€) ja olutpullo maksoi sen 5-6 markkaa. Satasella veti halvat kännit. Toki ainejärjestöjen bileissä kotiviini oli ilmaista. Koulukirjoihin ei meidän alalla käytännössä penniäkään mennyt, Oli mulla jotain omia busineksiä ja säästöjä, mutta tulorahoitteisesti hoitui perushommat.

Eihän tuolla hankintoja tehty tai ylimääräiseen riittänyt (ryyppääminen ei sitä koskaan ollut), mutta mieluummin sitä makaronia söi kun jätti väliin bileitä. Jos leipäjonoja olisi ollut, niin en välttämättä olisi kehdannut mennyt.

Kerro nyt vittu missä olin väärässä?

 

[tosiasia]

Varakkaiden tulot ovat kasvaneet tilastoja enemmän? kuulostaa erikoiselta tilastolta.
Mitä isoja veroparatiisitapauksia on esille tullut, joilla olisi mitään vaikutusta tilastoihin?
Kotimaisten finanssitalojen on omistukset viranomaisille kerrottava.

Eikös tämä pohjoismaiden suurin finanssikonserni Nordea esimerkiksi kärähtänyt asiakkaileen veroparatiisifirmojen perustamisesta? Ei vaikutukset tilastoihin varmasti kokonaisuutena merkittäviä ole, mutta jos kyseessä on vaikka se rikkain prosentti, niin rikkaimpien käyppyrät eivät enää vastaakkaan ihan todellisuutta, kun pääomatuloja ei enää näykkään missään. Varmasti tosin rikkaissakin on tunnollisia ja kunniallisia kansalaisia, joten turha yleistää.

Kukaan ei ole köyhtynyt, mutta eniten ostovoima on noussut yksinhuoltajilla, työttömillä ja eläkeläisillä. Inflaatio on ollut muutamina vuosina lähes nollassa.

Esimerkiksi työmarkkinatuki vuonna 2017 on 32,40€/päivä. Vuonna 2013 työmarkkinatuki oli 32,46€/päivä. Inflaatiot: 2013->1,5%, 2014->1,0%, 2015->-0,2% ja 2016->0,4%. Täytyy sanoa, että en ymmärrä mihin tuo tilastollinen työttömien rikastuminen viime vuosina oikein perustuu.

 

[JypFabu]

Kerro nyt vittu missä olin väärässä?

Ehkä siinä, että tietosi ei korreloi tälle vuosituhannelle lainkaan, vaan kuuluu siihen entiseen, jota hyvinvointivaltioksi kutsuttiin. Mullakin meni oikein mainiosti siihen aikaan, vaikka opintolainan ottamaan jouduinkin. Siihen hyvään aikaan oli myös ihan toinen mahdollisuus työllistyä opintojensa jälkeen, joten lainankaan ottaminen ei niin riskaabelia ollut, Sitten tuli puikkoihin kokoomus, hallittu (mikä vitsi!) rakennemuutos ja hyvinvointivaltiosta tulikin pahoinvointivaltio, simsalabim.

 

[dana77]

Eikös tämä pohjoismaiden suurin finanssikonserni Nordea esimerkiksi kärähtänyt asiakkaileen veroparatiisifirmojen perustamisesta? Ei vaikutukset tilastoihin varmasti kokonaisuutena merkittäviä ole, mutta jos kyseessä on vaikka se rikkain prosentti, niin rikkaimpien käyppyrät eivät enää vastaakkaan ihan todellisuutta, kun pääomatuloja ei enää näykkään missään. Varmasti tosin rikkaissakin on tunnollisia ja kunniallisia kansalaisia, joten turha yleistää.

Nordea ei tuolloin ollut suomalainen pankki ja suomalaisten nimiä ei ole esiin tuotu. Huhujen mukaan sellaisia on, mutta toistaiseksi mitään sellaista ei ole esiin tuotu että olisi syytä niiden vaikuttavan yhtään enempää kuin sen että varmasti köyhimmän desiilin ihmiset tekevät pimeitä hommia ja siten vääristävät tilastoja.

Esimerkiksi työmarkkinatuki vuonna 2017 on 32,40€/päivä. Vuonna 2013 työmarkkinatuki oli 32,46€/päivä. Inflaatiot: 2013->1,5%, 2014->1,0%, 2015->-0,2% ja 2016->0,4%. Täytyy sanoa, että en ymmärrä mihin tuo tilastollinen työttömien rikastuminen viime vuosina oikein perustuu.

Tässä varmasti yksi selitys:
Miksi asumistuki paisuu jo liki 90 miljoonaan kuukaudessa? Tämä kuva kertoo, miten paljon eduskunta on syyllinen | Helsingin Uutiset

 

[dana77]

Ehkä siinä, että tietosi ei korreloi tälle vuosituhannelle lainkaan, vaan kuuluu siihen entiseen, jota hyvinvointivaltioksi kutsuttiin.

Tahdot siis sanoa, että olin oikeassa? joissain piireissä pyydettäisiin anteeksi jos ilmenee että on tullut perusteettomasti syytettyä toisia.
Totta on että vuosituhannen vaihteessa opiskelin. Kuitenkin minulla on google ja tiedän että opintoraha on vuoteen 2016 asti ollut 337€ ja asumistuki on ollut reilu 200€ eli yhteensä noista on tullut hieman vajaa 550€ joka on suht.linjassa sen silloisen kolmentuhannen markan kanssa, vaikka tässä välissä inflaatiota on maltillisesti tapahtunutkin.

Nyt opintoraha kieltämättä tiputettiin uudistuksen myötä 250€:uroon, mutta vastaavasti asumistuki nousee parista sadasta jopa neljään sataan. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kuvioon tulee myös opintolainan anteeksiantaminen aikataulussa valmistuville, joka kompensoi opintorahat pienenemisen reilustikin.

Kun katsoo paljonko opintorahaa maksetaan, niin opintojen tukeminen ei ole säästetty kokonaisuutenaan mitään, päinvastoin. Joillekin vain tämä itkeminen on poliittista propagandaa eikä siinä todellisuudessa faktat pilaa hyviä mielipiteitä.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2014/09/blogikuva1-honkanen.jpg

 

[heavy]

Korjaa jos olen väärässä, mutta opintotuki oli silloin ~1800 markkaa ja asumistuki ~1200 markkaa eli yhteensä noista tuli kolmisentuhatta markkaa kuussa.

Onhan nuo aivan huimia summia kun itse kuulun aikaisempaan sukupolveen, jolla opintoraha oli jotain kolmasosa tuosta. Ja kun valmistuin opintolainan korkoprosentti oli jotain 13%. Täytyy tunnustaa ettei yhtään jaksa kuunnella nykynuorten kitinää huonoista opintotuista.

 

[sinikettu]

Ot:ksi livahtaa, mutta ei pysty kuin ihmettelemään opintolainan demonisointia. Eikös kaikkien opintopolun päässä pitäisi olla työ? Raha on enemmän kuin puoli-ilmaista, jos viinaan rahat riittää ilman lainaa, kannattaa se ottaa silti ja laittaa tuottamaan.

Köyhyyttä on aina Suomessa ollut ja tulee vastakin olemaan, tulevaisuudessa töiden häviämisen ja uusien sukupolvien arvostamien asioiden muuttuminen tuonee eri sävyjä tuloerokeskusteluihin...

Opintolaina on todellakin kannattava ottaa ainakin yliopistossa, jos oikeasti vähänkään panostaa opiskeluun. Suuren osan 5v maisteri/DI-tutkinnoista voi vetää neljään vuoteen, jos oikeasti opiskelee kokopäiväisesti. Jos opiskelu-ura koostuu yhdestä ja puolesta kandaatin tutkinnosta maisterin päälle 11 vuoden aikajänteellä, nii varmaan säännöllisen opintolainan ottaminen ei ole järin järkevää. Iso osa ei opiskele yliopistossa "kokopäiväisesti" ja osa-aikaiseen työhön riittää ihan hyvin aika. Kokopäiväisellä opiskelulla tarkoitan sitä, että siihen opiskeluun oikeasti käytetään vaikka 35h viikossa.

Sanoisin, että suurin osa (tai ainakin helpompien) yliopistoalojen perustutkintojen opiskelijoista ei kyllä käytä kuin max 15-20h viikossa opiskeluun. Omalla alallani onkin aktiiviseen opiskeluun on melkein pakko käyttää minimissäänkin tuplasti tuon ajan, jos haluaa vähänkään oppia asioita ja pärjätä hyvin. Kävin aikanaan lukion jälkeen pari vuotta DI-tutkintoa ja voin kyllä sanoa, että kandin olisi voinut ainakin omalla kohdallani vetää ihan hyvin kahteen vuoteen. Tuon normi 60 op lukuvuodessa sai ihan pilipali-opiskelulla täyteen, jos jaksoi painaa pariksi tunniksi perseen penkkiin per päivä ja opiskella sen ajan.

Itse suosittelen varsin lämpimästi rivakampaa opiskelutahtia ja opintolainan tuomaa etua elintasoon. Mikään ei ole vittumaisempaa kuin pienillä tuloilla rämpiä 7v yliopiston käytävillä aina silloin kun jaksaa. Jos käy perustutkinnon neljään vuoteen ja ottaa maksimilainan jokaista opiskelukuukautta kohti, lainaa tulee nykyään jotain 23,4 tonttua, joista hyvitystä tulee noin 8400 € eli takaisin pitää maksaa noin 15 000. Oikeasti noin paljon ei tule persnettoa, jos vetää asiat fiksusti. Kesätöistä kun säästää, eikä tuhlaa kaikkia lainarahoja maanisesti turhuuksiin, niin takaisin takaisin maksettavaksi realistisesti omalla budjetoinnilla pikaisesti laskettuna tulisi noin 3000 euroa. Tämä olettaen, että vuokran omavastuuksi tulee 100 € ja yleisiin kuluihin menee kuukaudessa noin 600 € vuoden keskiarvolla, mikä on itselläni jokseenkin realistinen tavoite ja varsin yleinen menoerä opiskeluaikoina. Ei ole huono diili, jos valmistuu kaksi-ja-jotain vuotta aiemmin kuin keskimääräinen valmistujaa ja opiskeluajan nettosaldo on -3000 euroa varsin hyvällä elintasolla ilman työntekoa normaalin vuosittaisen opiskeluajan (9kk) puittessa.

 

[DAF]

Korjaa jos olen väärässä, mutta opintotuki oli silloin ~1800 markkaa ja asumistuki ~1200 markkaa eli yhteensä noista tuli kolmisentuhatta markkaa kuussa.

Markka-aikaa opintoraha oli suurimmillaan ennen vuotta 1995, jolloin sitä leikattiin, 1570 mk kuussa. Asumislisä oli tuolloin maksimissaan 955,75 mk.

 

[JypFabu]

joissain piireissä pyydettäisiin anteeksi jos ilmenee että on tullut perusteettomasti syytettyä toisia.

Sulla on selvästi pyrkimys "unohtaa" asioihin vaikuttavia tekijöitä, jotta saat selittelysi näyttämään "oikeilta" tai "paikkansapitäviltä" tässä yhteydessä unohdat iloisesti ostovoiman, eli mikä oli elinkustannusten, vuokran, ruuan, viinan ja muun tarpeellisen hinta tuolloin ja mikä se on nyt.

Katson etten ole syyttänyt, en perusteettomasti, enkä muutoinkaan, olen vain palauttanut maan pinnalle ja oikeaan elämään kuvitellut tilasto, emävale jorinat. Anteeksi osaan pyytää ja aina olen osannut, jos vääryyttä olen tehnyt.

 

[dana77]

Sulla on selvästi pyrkimys "unohtaa" asioihin vaikuttavia tekijöitä, jotta saat selittelysi näyttämään "oikeilta" tai "paikkansapitäviltä" tässä yhteydessä unohdat iloisesti ostovoiman, eli mikä oli elinkustannusten, vuokran, ruuan, viinan ja muun tarpeellisen hinta tuolloin ja mikä se on nyt.

Eikö nämä inflaatiot ja ostovoimat olleet juuri niitä tylsiä tilastoja ja emävalheita, jotka eivät kerro mitään todellisuudesta?

Vuokran ja viinan hinnan käsittelinkin jo. Ruuan reaalihinnan kehitys näyttää kovasti erilaiselta riippuen, että mikä on tarkasteluhetki:
http://tietotrenditblogi.stat.fi/st...htinen/lehtinen_khi-ruoka_1994-2014_kuvio.png
Totta on että vuosituhannen vaihteessa se oli halvimmillaan ja siitä on ylöspäin tultu parikymmentä prosenttia. Kuitenkin edullisempaa se nyt on kuin ennen EU-aikaa, mikä varmasti on harmittava tosiasia myöntää.

 

[dana77]

Markka-aikaa opintoraha oli suurimmillaan ennen vuotta 1995, jolloin sitä leikattiin, 1570 mk kuussa. Asumislisä oli tuolloin maksimissaan 955,75 mk.

Voi olla että aika on kullannut muistoja. Tuossa artikkelissa on kuvaaja opintorahan kehityksestä:
Näin opintotuki on muuttunut | Yle Uutiset | yle.fi
Tuossa ei ole avattu mikä vuoden 1995 on leikkaus ollut, mutta kuvaajan perusteella se ei ollut kovin radikaali. On mahdollista että tuet ovat olleet yhteenlaskuttuna "vain" tuon 2600 mk kuussa. Ruokaan, lämpimään kämppään (sähkö kuului vuokrahintaan) ja viinaan ne slti riittivät. Autoon tai arvokkaampien vaatteiden ostamiseen eivät.

 

[DAF]

Voi olla että aika on kullannut muistoja. Tuossa artikkelissa on kuvaaja opintorahan kehityksestä:
Näin opintotuki on muuttunut | Yle Uutiset | yle.fi
Tuossa ei ole avattu mikä vuoden 1995 on leikkaus ollut, mutta kuvaajan perusteella se ei ollut kovin radikaali. On mahdollista että tuet ovat olleet yhteenlaskuttuna "vain" tuon 2600 mk kuussa. Ruokaan, lämpimään kämppään (sähkö kuului vuokrahintaan) ja viinaan ne slti riittivät. Autoon tai arvokkaampien vaatteiden ostamiseen eivät.

Opintorahaa leikattiin muutama kymppi, asumislisässä leikkaus oli suurempi, koska korvausprosentti putosi 9 %-yksikköä. Eli yhteensä jonkin verran toistasataa markkaa putosivat maksimit.

 

[tosiasia]

Nordea ei tuolloin ollut suomalainen pankki ja suomalaisten nimiä ei ole esiin tuotu. Huhujen mukaan sellaisia on, mutta toistaiseksi mitään sellaista ei ole esiin tuotu että olisi syytä niiden vaikuttavan yhtään enempää kuin sen että varmasti köyhimmän desiilin ihmiset tekevät pimeitä hommia ja siten vääristävät tilastoja.

Ei se pankin pääkonttorin ulkomaalaisuus pitäisi olla ole este asiakkaan verojen maksulle tänne, jos pankissa asiakkaana oleva tulonsaaja asuu suomessa ja saa tulonsa täältä. Pelkästään Nordean "Panama papereihin" on liitetty Ylen mukaan satoja suomalaisia ja joitain nimiäkin on tuotu myös esiin (näitä voi lukea vaikka Wikipediasta). Osa tosin näistäkin voi tosin olla "laillista" verosuunnittelua, missä tulot eivät vain enää jää tänne. Kokonaissumma lienee kuitenkin merkittävä ja jopa verohallinon sivuilta löytyy arvio, että 50% maailmankaupan rahavirroista kulkee jo laillisesti tai laittomasti veroparatiisien kautta. Köyhien tilastoja vääristävät pimeät työt, mutta ei se muuta tukien perusteella laskettavaa köyhimpien keskituloa. Köyhien määrä saattaa tosin olla tilastoja piemempi, jos osa siirtyy ylempään tuloluokkaan. Rikkaimpien kohdalla tuloja on huomattavasti vaikeampaa arvioida näiden nykyisten rahankierrätysmenetelmien takia.

Tässä varmasti yksi selitys:

Jännästi tuo nousu tuntuu korreloivan vuokrien nousun kanssa. Ei taida jäädä tuostakaan paljoa ylimääräistä köyhien taskuun:

Tilastokeskus - Asuntojen vuokrat

 

[dana77]

Ei se pankin pääkonttorin ulkomaalaisuus pitäisi olla ole este asiakkaan verojen maksulle tänne, jos pankissa asiakkaana oleva tulonsaaja asuu suomessa ja saa tulonsa täältä. Pelkästään Nordean "Panama papereihin" on liitetty Ylen mukaan satoja suomalaisia ja joitain nimiäkin on tuotu myös esiin (näitä voi lukea vaikka Wikipediasta). Osa tosin näistäkin voi tosin olla "laillista" verosuunnittelua, missä tulot eivät vain enää jää tänne.

Nordean Luxemburgin yhtiö oli perustanut asiakkailleen 400 yhtiötä veroparatiiseihin. Nordean asiakkaista on suomalaisia noin viidesosa. Jos suhde olisi sama sama veroparatiisiin perustetuista yhtiöistä, niin se tarkoittaisi 80 suomalaista yhtiötä. Jossain tv-ohjelmassa annettiin ymmärtää, että suomalaisten osuus olisi ollut kohtuullisen pieni, mutta sinänsä kokonaisuuden kannalta on aika sama että onko niitä 20 vai 80 kpl, varsinkin kun noissa ei kaikissa ole mitään laitonta. Suomalaisista nimistä tiedetään se puolisen tusinaa ja näistä esim Rosbergit ei ole missään tapauksessa olleet suomessa verovelvollisia ja sama pätee Sveitsissä asuvaan Kulvikiin. Voi olla että nyt uutisoidut tapaukset ovat ne mielenkiintoisimmat eli nuo pari mahdollista esille tullutta rahapesua ovat ainoat papereista löytyvät. Aikaa on viimeisistä paljastuksista kulunut jo aika reilusti ja mitään ei ole tapahtunut.

Köyhien tilastoja vääristävät pimeät työt, mutta ei se muuta tukien perusteella laskettavaa köyhimpien keskituloa. Köyhien määrä saattaa tosin olla tilastoja piemempi, jos osa siirtyy ylempään tuloluokkaan. Rikkaimpien kohdalla tuloja on huomattavasti vaikeampaa arvioida näiden nykyisten rahankierrätysmenetelmien takia.

Tottakai se muuttaa keskiarvoa jos desiilin yläraja keskiansiot nousevat ylöspäin. Sitävastoin ei oikein aukea tuo logiikka, jonka mukaan rikkaimpien pimeitä tuloja olisi jollain tavalla vaikeampi arvioida kuin köyhien.

Jännästi tuo nousu tuntuu korreloivan vuokrien nousun kanssa. Ei taida jäädä tuostakaan paljoa ylimääräistä köyhien taskuun

vielä jännemmin jutussa oli kerrotta, että "Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus." ja tuosta nimenomaan jää ylimääräinen osa köyhien taskuun vaikka vuokra nousisikin.

 

[bebeto]

Nordean Luxemburgin yhtiö oli perustanut asiakkailleen 400 yhtiötä veroparatiiseihin. Nordean asiakkaista on suomalaisia noin viidesosa. Jos suhde olisi sama sama veroparatiisiin perustetuista yhtiöistä, niin se tarkoittaisi 80 suomalaista yhtiötä. Jossain tv-ohjelmassa annettiin ymmärtää, että suomalaisten osuus olisi ollut kohtuullisen pieni, mutta sinänsä kokonaisuuden kannalta on aika sama että onko niitä 20 vai 80 kpl, varsinkin kun noissa ei kaikissa ole mitään laitonta. Suomalaisista nimistä tiedetään se puolisen tusinaa ja näistä esim Rosbergit ei ole missään tapauksessa olleet suomessa verovelvollisia ja sama pätee Sveitsissä asuvaan Kulvikiin. Voi olla että nyt uutisoidut tapaukset ovat ne mielenkiintoisimmat eli nuo pari mahdollista esille tullutta rahapesua ovat ainoat papereista löytyvät. Aikaa on viimeisistä paljastuksista kulunut jo aika reilusti ja mitään ei ole tapahtunut.

Tottakai se muuttaa keskiarvoa jos desiilin yläraja keskiansiot nousevat ylöspäin. Sitävastoin ei oikein aukea tuo logiikka, jonka mukaan rikkaimpien pimeitä tuloja olisi jollain tavalla vaikeampi arvioida kuin köyhien.


vielä jännemmin jutussa oli kerrotta, että "Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus." ja tuosta nimenomaan jää ylimääräinen osa köyhien taskuun vaikka vuokra nousisikin.

Minä toivon että ensi jouluna pukki tuo sinulle hieman tunne-älyä ja sielun sivistystä sillä niitä sinulta puuttuu. Hyvää joulua toivottaa Korvatunturin väki.

 

[dana77]

Minä toivon että ensi jouluna pukki tuo sinulle hieman tunne-älyä ja sielun sivistystä sillä niitä sinulta puuttuu. Hyvää joulua toivottaa Korvatunturin väki.

Ja mahtaisiko se olla sellaista tunneälyä, jolla korvataan tavallinen äly (eli unohdetaan faktat ja korvataan ne mukavammilla ja korrekteimmilla vaihtoehtoisilla faktoilla)?. Olisiko rasiallinen vihreitä kuulia kuitenkin hyödyllisempi lahja .

 

[tosiasia]

Sitävastoin ei oikein aukea tuo logiikka, jonka mukaan rikkaimpien pimeitä tuloja olisi jollain tavalla vaikeampi arvioida kuin köyhien.

Köyhimpien tilaston voi teoriassa aina määrittää vähimmäistukien kautta. Rikkaimpien tilastot on pakko perustaa saatuihin tietoihin tuloista tai veroista, niitä ei voi oikein tukien/(standardien) mukaan määrittää.

vielä jännemmin jutussa oli kerrotta, että "Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus." ja tuosta nimenomaan jää ylimääräinen osa köyhien taskuun vaikka vuokra nousisikin.

Tuli tässä vielä tarkistettua Kelan asumistukitilastoja. Vuonna 2013 yleisen asumistuen saajien keskimääräinen asumistuki oli 286€ ja asumismenot 561€. Asumistuen kattavuus oli ~51% ja erotuksesta jäi omaa maksettavaa siis 275€. Vuonna 2016 keskimääräinen asumistuki oli 328€ ja asumismenot 608€. Asumistuen kattavuus (nousua 3%) ~54%, mutta omaa maksettavaa jää silti keskimäärin enemmän eli 280€. Lisäksi asumistukimenojen hurjaa kasvua selitää valitettavasti tuensaajien määrän hurja kasvu, sekä tukimuotojen yhdistämiset. En kuitenkaan tämänkään perusteella voi sanoa köyhän rikastuvan.

 

[dana77]

Köyhimpien tilaston voi teoriassa aina määrittää vähimmäistukien kautta. Rikkaimpien tilastot on pakko perustaa saatuihin tietoihin tuloista tai veroista, niitä ei voi oikein tukien/(standardien) mukaan määrittää.

Tämä nyt on hieman kotikutoinen määritelmä köyhyyden määrittelemiseen ja itse pysyttäytyisin olemassaolevissa ja vakiintuneissa. Monella tapaa paras on ylimmän ja alimman desiilin keskimääräisten tulojen mittaaminen. Tällöin tarkastelussa näkyy se hyvin oleellinen seikka, että kuinka paljon lukumäärällisesti köyhiä ja rikkaita on.
Toinen tapa on toki suhteellisen köyhyyden määritelmä eli määrittelemällä prosentti keskituloista jonka alle jäävät nimetään köyhiksi. Tämä toki on konseptinakin jo kohtuullisen perverssi ja siinä on (tarkoituksella?) sisäänrakennettu ominaisuus, ettei sillä mitattuna köyhyys poistu koskaan. Sillä voidaan mm osoittaa että jossain westendissä 3000 euroa tienaava on köyhä.

Tuli tässä vielä tarkistettua Kelan asumistukitilastoja. Vuonna 2013 yleisen asumistuen saajien keskimääräinen asumistuki oli 286€ ja asumismenot 561€. Asumistuen kattavuus oli ~51% ja erotuksesta jäi omaa maksettavaa siis 275€. Vuonna 2016 keskimääräinen asumistuki oli 328€ ja asumismenot 608€. Asumistuen kattavuus (nousua 3%) ~54%, mutta omaa maksettavaa jää silti keskimäärin enemmän eli 280€. Lisäksi asumistukimenojen hurjaa kasvua selitää valitettavasti tuensaajien määrän hurja kasvu, sekä tukimuotojen yhdistämiset.

Jos asumistuen saamisperusteita muutetaan niin että korvattavien vuokrien kattoa nostetaan niin totta helvetissä korvauksen piirissä olevien keskimääräiset asumismenot kasvavat. Se ei siis todellakaan tarkota sitä että kaikki vuokrat olisivat nousseet keskimäärin noin paljon.

Asumistukea saa Suomessa 250 000 kotitaloutta joista iso osa on työssäkäyvien ihmisten tukemista. Se on hullua ja valitettavaa ja koko järjestelmä pitäisikin räjäyttää. Tämä tuen laajuus vie pohjan laskelmilta täysin jos niiden pitäisi koskea köyhimpiä. En tosin myöskään ymmärrä mihin lisää laskelmia asiassa tarvitaan kun tiedämme että miten asumistuen laskentatapa on muuttunut (ja että siitä jää rahaa käteen enemmän) ja toisaalta tiedämme, että pienituloisinpien ostovoima on kasvanut muutoksen myötä, niiin miksi pyörää pitäisi keksiä vielä uudestaan.

 

[tosiasia]

Jos asumistuen saamisperusteita muutetaan niin että korvattavien vuokrien kattoa nostetaan niin totta helvetissä korvauksen piirissä olevien keskimääräiset asumismenot kasvavat. Se ei siis todellakaan tarkota sitä että kaikki vuokrat olisivat nousseet keskimäärin noin paljon.

Kritisoit nyt suotta Kelan asumistukitilastoja. Vuokrat ovat nousseet keskimäärin tuolla välillä vielä enemmän tilastollisesti. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 3,8%, vuonna 2014 3,2%, vuonna 2015 3,0%. Vapaarahotteiset vuokra-asunnot ovat nousseet keskimäärin vielä tätäkin enemmän. Esimerkiksi jos olisi vuokrannut asunnon vuoden 2013 alussa (Kelan keskimääräisen asumismenon hintaan) 561€/kk ja vuokra tarkistettaisiin vuosittain yleisen kehityksen mukaan olisi vuokra vuonna 2016 peräti 619€.

 

[dana77]

Kritisoit nyt suotta Kelan asumistukitilastoja. Vuokrat ovat nousseet keskimäärin tuolla välillä vielä enemmän tilastollisesti. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 3,8%, vuonna 2014 3,2%, vuonna 2015 3,0%. Vapaarahotteiset vuokra-asunnot ovat nousseet keskimäärin vielä tätäkin enemmän. Esimerkiksi jos olisi vuokrannut asunnon vuoden 2013 alussa (Kelan keskimääräisen asumismenon hintaan) 561€/kk ja vuokra tarkistettaisiin vuosittain yleisen kehityksen mukaan olisi vuokra vuonna 2016 peräti 619€.

Tämä muna-kana -ongelma asumistuessa tukimuodossa on. Kun tuki on ilmainen automaatio, niin se siirtyy vuokrahintoihin suoraan. Toki näinä valittuina vuosina on inflaatiotakin ollut, joka osan korotuksesta on syönyt. Paljon fiksumpi systeemi olisi, että jokaiselle maksettaisiin käteen esim 600€ ja jokainen saisi itse valita asuuko vuokralla vapaarahoitteisessa asunnossa, solussa/kommuunissa/intiaanireservaatissa, omakotitalossa, isin ja äitin luona tai sillan alla.

Vuokratasot ovat edelleenkin otettu huomioon ostovoimassa, joten ei niitä ole tarvetta toiseen kertaan käsin laskea ja huomioida.

 

[BlackWolf]

Tämä muna-kana -ongelma asumistuessa tukimuodossa on. Kun tuki on ilmainen automaatio, niin se siirtyy vuokrahintoihin suoraan. Toki näinä valittuina vuosina on inflaatiotakin ollut, joka osan korotuksesta on syönyt. Paljon fiksumpi systeemi olisi, että jokaiselle maksettaisiin käteen esim 600€ ja jokainen saisi itse valita asuuko vuokralla vapaarahoitteisessa asunnossa, solussa/kommuunissa/intiaanireservaatissa, omakotitalossa, isin ja äitin luona tai sillan alla.

Vuokratasot ovat edelleenkin otettu huomioon ostovoimassa, joten ei niitä ole tarvetta toiseen kertaan käsin laskea ja huomioida.

Miten inflaatio syö vuokran korotuksia? Vai mitähän sä nyt tällä oikein tarkoitat, että inflaatio syö? Inflaatio tee muuta kuin syö köyhien ostovoiman ja samaan aikaan vuokrat sen kus nousee, tuet ei nouse ja koko ajan pitää köyhien maksaa aina vain isompi osa siitä vuokrastaan. Sä retostelet vuoden 2000 opiskeluillasi, mutta ei nykyaikana ole mitään 1500 markan vuokria. Tuolla ei saa nykyaikana soluakaan vuokralle, vaan jopa opiskelijat maksaa 400-500€/kk ja se on kyllä ihan kaikki mitä ne kuussa saa tukia tililleen. Sama vuokranmäärä koskee myös työttömiä ja eläkeläisiä, kun sä voit ihan vapaasti tutkia haluamasti lähteestä vuokrien määrää ja se määrä on aivan järkyttävä suhteessa saatuihin tuloihin ja tuo suhteellinen määrä vaan kasvaa ja kasvaa aivan järkyttävällä vauhdilla. Se on suurin surkeuden aiheuttaja tässä maassa, nimittäin vuokranantajien ahneus. Se 1970 rakennettu paskanen gyprok-talo kun ei kuole inflaatiosta, vaan halpenee, mutta siitä haluttavat tulot ne kasvaa joka vuosi tuhotonta tahtia.

Tähän on muuten puuttunut jopa EU, mistä tuli suora nootti tämän hetken köyhimpien tilasta ja että tukien minimitaso pitäisi nykyisellä hintatasolla olla Suomessa yli 900€/kk, mitä se ei ole nähnytkään.

 

[dana77]

Miten inflaatio syö vuokran korotuksia? Vai mitähän sä nyt tällä oikein tarkoitat, että inflaatio syö? Inflaatio tee muuta kuin syö köyhien ostovoiman ja samaan aikaan vuokrat sen kus nousee, tuet ei nouse ja koko ajan pitää köyhien maksaa aina vain isompi osa siitä vuokrastaan. Sä retostelet vuoden 2000 opiskeluillasi, mutta ei nykyaikana ole mitään 1500 markan vuokria. Tuolla ei saa nykyaikana soluakaan vuokralle, vaan jopa opiskelijat maksaa 400-500€/kk ja se on kyllä ihan kaikki mitä ne kuussa saa tukia tililleen. Sama vuokranmäärä koskee myös työttömiä ja eläkeläisiä, kun sä voit ihan vapaasti tutkia haluamasti lähteestä vuokrien määrää ja se määrä on aivan järkyttävä suhteessa saatuihin tuloihin ja tuo suhteellinen määrä vaan kasvaa ja kasvaa aivan järkyttävällä vauhdilla.

Jos lähdetään aluksi solujen hinnoista. Viiden sekunnin googlettelu riitti:
”Soluhuoneen vuokra on noin 195-401 €/kk, huoneiston koosta ja asunnon sijainnista riippuen. Sähkömaksu on 8 €/kk.”
http://www.kuopas.fi/Applicant info/Housing types/Shared apartments.aspx

Toisekseen inflaatio liittyy köyhiin siinä, että eläkkeet ovat todellakin olleet indekseihin sidottuja eli inflaation myötä ne ovat kasvaneet euromääräisesti mitattuna. Opiskelijat ovat hävinneet tässä asiassa.

 

[BlackWolf]

Jos lähdetään aluksi solujen hinnoista. Viiden sekunnin googlettelu riitti:
”Soluhuoneen vuokra on noin 195-401 €/kk, huoneiston koosta ja asunnon sijainnista riippuen. Sähkömaksu on 8 €/kk.”
http://www.kuopas.fi/Applicant info/Housing types/Shared apartments.aspx

Toisekseen inflaatio liittyy köyhiin siinä, että eläkkeet ovat todellakin olleet indekseihin sidottuja eli inflaation myötä ne ovat kasvaneet euromääräisesti mitattuna. Opiskelijat ovat hävinneet tässä asiassa.

Ensinnäkin tuo 195€ koskee vain todella harvaa ja juurikin Kuopion opiskelija-asuntosäätiön asunnoista. Mikäs on tilanne yleensä koko maassa? Surkea! Lisäksi noilla ei riitä edes asuntoja kaikille. Tähän sitten vielä kuule päälle se että sun 1500mk oli yksiöstä, nyt samalla summalla voi ehkä päästä soluun jossain Helsingissä ei tuolla n. 250€/kk summalla pääse edes sinne. Ja nyt puhutaan siis opiskelijoiden asumisesta, ei työttömistä, eläkeläisistä yms. jotka ei voi pyytää joltain kuopakselta asuntoa.

Ihan tilastollisen datan mukaan, ollaan menty aivan järkyttävään suuntaan, kun samaan aikaan muualla elinkustannukset ovat pystyneet joustamaan, niin asunnoissa on elinkustannukset suorastaan räjähtäneet käsiin ja mitään loppua ei tälle näy.