Kyllä mä väittäisin, että köyhille löytyy Helsingin ulkopuolella käytännössä aina 300-350 euron pintaan asuntoa. Huoneita vuokrataan jatkuvasti kaksioista, kolmioista tai soluista tuohon hintaan vaikka Torin kautta. Jos muu ei onnistu, niin henkilö voi itse vuokrata kaksion tai kolmion ja hankkia siihen kämppiksen.Ensinnäkin tuo 195€ koskee vain todella harvaa ja juurikin Kuopion opiskelija-asuntosäätiön asunnoista. Mikäs on tilanne yleensä koko maassa? Surkea! Lisäksi noilla ei riitä edes asuntoja kaikille. Tähän sitten vielä kuule päälle se että sun 1500mk oli yksiöstä, nyt samalla summalla voi ehkä päästä soluun jossain Helsingissä ei tuolla n. 250€/kk summalla pääse edes sinne. Ja nyt puhutaan siis opiskelijoiden asumisesta, ei työttömistä, eläkeläisistä yms. jotka ei voi pyytää joltain kuopakselta asuntoa.
Ihan tilastollisen datan mukaan, ollaan menty aivan järkyttävään suuntaan, kun samaan aikaan muualla elinkustannukset ovat pystyneet joustamaan, niin asunnoissa on elinkustannukset suorastaan räjähtäneet käsiin ja mitään loppua ei tälle näy.
Porissa hinnat näyttävät lähtevän 227€:sta:Ensinnäkin tuo 195€ koskee vain todella harvaa ja juurikin Kuopion opiskelija-asuntosäätiön asunnoista. Mikäs on tilanne yleensä koko maassa?
Minä en nyt ymmärrä miten Hämeenlinna tähän keskusteluun tuli mukaan, mutta ihan miten vain. Kyllä minä olen erittäin hyvin perillä että paljoko on soluasuntojen hinta ja miten se on kehittynyt, kun on tullut oltua kahdessa eri soluasunnossa HOAS:illa (myös markka aikaan) ja Lappenrannassa asuessa on monet opiskelukaverit yms. muut kaverini LOAS:in asujaimistossa, tälläkin hetkellä pitkälti toista kymmentä tapausta.Porissa hinnat näyttävät lähtevän 227€:sta:
http://www.porinyhasunnot.fi/Peräsimentie_1
(tarkistin tuon kun ajattelin aluksi epähuomiossa, että väännän tässä Porilaisen kanssa, mistä lieneekään ajatusvirhe johtunut)
Hämeenlinna: solut alkaen 264,00 €
Forssa: solut alkaen 228,00€
Riihimäki: solut alkaen 235,00€
Etusivu | HOPS - Hämeenlinnan seudun Opiskelija-asuntosäätiö - Opiskelija-asunnot Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa
Yksiöstä ja mahdollisesti soluakin edullisempi tapa olisi ollut vuokrata kaksio tai kolmio puoliksi tai kolmestaan. Tällöin tuhat markkaa olisi ollut realismia.
Jos maalitolpat halutaan siirtää Helsinkiin niin voidaan päästä tilanteeseen, jossa opiskelija joutuu ottamaan opintolainaa että pääsee ryyppämään. Sekä asunnot, että ravintolat ovat kalliimpia.
Minä väittäisin että mulla jonkunmoinen käsitys on näistä yksiöiden hinnoista ja vuokrasummista, sillä olen pariinkin otteeseen sellaista sijoitusasunnoksi harkinnut. Periaatteessa ansioiden puolesta tuo olisi ok, mutta olen ETF:iä pitänyt riskittömämpinä ja ennen kaikkea vaivattomimpana vaihtoehtoina. Näistä olen sijoitusketjuissa ennenkin kertoillut. Se on jäänyt mainitsematta, että yksi syy miksi en ole lähtenyt hommaan että pidän nykyistä järjestelmää moraalittomana ja jos tuloni riippuisi siitä, niin sen vastustamisen kynnys kasvaisi. Tästä voitaisiin siis käyttää nimitystä omantunnon tai periaatteen syy.
Miten inflaatio syö vuokran korotuksia? Vai mitähän sä nyt tällä oikein tarkoitat, että inflaatio syö? Inflaatio tee muuta kuin syö köyhien ostovoiman ja samaan aikaan vuokrat sen kus nousee, tuet ei nouse ja koko ajan pitää köyhien maksaa aina vain isompi osa siitä vuokrastaan. Sä retostelet vuoden 2000 opiskeluillasi, mutta ei nykyaikana ole mitään 1500 markan vuokria. Tuolla ei saa nykyaikana soluakaan vuokralle, vaan jopa opiskelijat maksaa 400-500€/kk ja se on kyllä ihan kaikki mitä ne kuussa saa tukia tililleen. Sama vuokranmäärä koskee myös työttömiä ja eläkeläisiä, kun sä voit ihan vapaasti tutkia haluamasti lähteestä vuokrien määrää ja se määrä on aivan järkyttävä suhteessa saatuihin tuloihin ja tuo suhteellinen määrä vaan kasvaa ja kasvaa aivan järkyttävällä vauhdilla. Se on suurin surkeuden aiheuttaja tässä maassa, nimittäin vuokranantajien ahneus. Se 1970 rakennettu paskanen gyprok-talo kun ei kuole inflaatiosta, vaan halpenee, mutta siitä haluttavat tulot ne kasvaa joka vuosi tuhotonta tahtia.
Tähän on muuten puuttunut jopa EU, mistä tuli suora nootti tämän hetken köyhimpien tilasta ja että tukien minimitaso pitäisi nykyisellä hintatasolla olla Suomessa yli 900€/kk, mitä se ei ole nähnytkään.
Vuokratasot ovat edelleenkin otettu huomioon ostovoimassa, joten ei niitä ole tarvetta toiseen kertaan käsin laskea ja huomioida.
Tämä keskustelu alkaa olla käyty, kun enää ei mitään uutta pöytään tule.Olemme käyneet jo tilastoista läpi työmarkkinatukea ja niistä voi todeta, että se ei ole edes vuoden 2013 tasolla nykyään, vaikka edes inflaatiota ei huomioida. Asumistuki on sitä vastoin noussut, mutta omaa maksettavaa siitäkin jää nykyään yhä enemmän keskimäärin vähimmäistukien varassa eläville. En todellakaan ymmärrä miten tallaisten tukien varassa elävien ihmisten kohdalla voi puhua ostovoimankasvusta?
Tämä keskustelu alkaa olla käyty, kun enää ei mitään uutta pöytään tule.
Ei tuo ole minun väitteeni. Tuo on palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimustulos/tilastokeskuksen eli fakta. He huomioivat laskelmassaan paljon muutakin kun jonkun yksittäisen Kelan indikaattorin johon takerrut, kuten sinulle linkkasin. Sellaiseen hirttäytyminen on mutuilua. Toisekseen ei tuossa ole väitetty, että opiskelijoiden ostovoima olisi kasvanut.Tältä tosiaan vaikuttaa ja mielestäni köyhien rikastumisväitteesi on edelleen aika hataralla pohjalla, ainakin vähimmäistukien saajien osalta. Lopuksi vielä sitten syytät "mutuilusta" kun yrittää esittää Kelan tilastoihin pohjautuvia lukuja.
WTF. Tilastossa on eritelty Työmarkkinatuella olevat työttömät, ansiosidonnaisella olevat työttömät ja eläkeläispariskunnat.Itselläni on kyllä aavistus mistä se aluksi esittämäsi tilasto köyhien rikastumisesta voisi johtua ja esitän sen nyt "mutuna". Siinä yksinkertaisesti köyhyyden määritelmä on aika laaja ja köyhyysraja on nostettu ylöspäin. Köyhäksi voidaan silloin laskea vaikka täysin työssä oleva ihminen, jolla vain tulot eivät ylitä tiettyä rajaa. Näiden "työssäkäyvien köyhien" palkkojen kasvaessa kohtuullisesti, voi muodostua harha, että kaikki köyhät rikastuvat. Rikastuminen koskee silti vain "työssäkäyviä köyhiä", ei köyhimpiä eli pelkillä tuilla eläviä.
Tai jos viittaat alimmat desiilin tulojen kehittymiseen, niin Suomessa työsskäyäät eivät alimpaan kymmenykseen mahdu. On täällä työttömiä, opiskelijoija ja eläkeläisiä sen verran. Olisi hienoa jos näin EI olisi, sillä tadun tulkintakin näytti osuneen.
Toki tilastossa olisi mukana voinut olla opiskelijat (ja sairaseläkeläiset), jolloin se olisi ollut kattavampi.
Ei opiskelijat puutu tilastokeskuksen luvuista vaan palkansaajajien graafissa ei ole heille omaa lukuaan.Täytyy vielä hieman korjata, vaikka jankkaamiseksihan tämä menee, jos et näe itse mitään ristiriitaa esitetyissä asioissa. Keskustelun aluksi linkittämässäsi tilastossa puhuttiin juuri alimmasta desiilistä (n.0,5 miljoonaa ihmistä) ja köyhistä. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi työttömiä on n.200 000 ja takuueläkeläisiä n.100 000. Mistä tulevat loput, jos opiskelijatkin puuttuvat sieltä?
Kotitalouksien mediaanitulo on koko suomessa 23 000€ eli siitä 60% on lähes 14 000 vuodessa eli 1150€ kuussa. En minä tiedä mitä tuollaisella määritelmällä tehdään, mutta ei se ainakaan synoyymi ole köyhälle. Westendissä mediaanitulo on yhdellä aikuisella 31 200€ eli kahden aikuisen kotitalouksissa se olisi 64 200€ (tämä ei toki ole virallinen tapa laskea kotitaloutta). Niinpä Westendissä pienituloisuuden raja menee 38 520 eurolla vuodessa eli 3210€ kuussa.Alla olevasta jutusta selviää myös tilastokeskuksen köyhyysmääritelmä: "Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisen tai köyhyysrajan määritelmää, mutta Tilastokeskuksen mukaan pienituloisiksi voidaan laskea ne, jotka ansaitsevat kuukaudessa 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta.
Ja missähän tämä selvä köyhtyminen näkyy?Joku selityshän sille on löydyttävä, jos tukien pohjalta näkee selvästi köyhtymisen vähimmäistukien saajien kohdalla, että miksi se ei jossain tilastossa näy.
Ja missähän tämä selvä köyhtyminen näkyy?
Siis siinä että teit omat laskelmasi huomioimatta sairausvakuutusmaksuja, verorahojen inflaatiotarkastuksia ja monia muita muuttujia tuijottaen vain euromääräistä työttömyyspäivärahaa? OkeiAiemmassa keskustelussamme. Kiitos vielä kommenteista ja hyvät jatkot.
Työttömät lähtevät itse puolustamaan etujaan, kun muita puolustajia heillä ei ole. Satakunnan Kansassa oli hyvä juttu siitä, kuinka tärkeä työttömien asia on vasemmistolle.
Jari Myllykoski nukahti - Satakunnan Kansa
Niin, ei kai oppositio asemassaan voi kun vastustaa jotain asiaa, vai esitätkö, että oppositio(johon kuuluu myös oletettu vasemmisto) ei ole tätä viritelmää ääneen muutettavaksi vaatinut? Siksi on luonnollista, että kansalaisilla on myös olemassa väylä jota hallituksenkin on viisasta kuulostella. Mitä tulee tuohon oletukseen, että pelkästään työttömät tänään olisi näkemystään avanneet, niin meitin postilla on äänensä käyneet antamassa asialle niin herrat kuin narrit, joista yksikään ei ole työtön. Kansa on oikeudenmukaisempaa kuin saatat ajatellakaan.
@TosiFani , siinämielessä samaa mieltä, että työttömien aktivointi kannattaa, mutta tämä nykyinen himmeli on aikamoinen fiasko. Nythän koko aktiivisuus oksennetaan te-keskusten ja kassojen niskaan. Ymmärtäisin hyvin tuon pakottamisen koulutuksiin, jos myös niihin käytettäviä määrärahoja myös lisättäisiin. Jo nyt on se tilanne, että kaikki halukkaat eivät kursseille mahdu. Sama tilanne on noiden työpaikkojen kanssa. Pahimmillaan ihmiset joutuvat maksamaan siitä, etteivät edes voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa.
Eikö töiden ja koulutusten hakeminen, eli aktiivisuus, riitä? Minusta aktivointi on hyvä juttu, vaikka varmasti systeemissä on kehittämistä vielä. Pitää kuitenkin riittää, että ihminen yrittää. Toisaalta myös korkea aika loppua sen, että työttömyyskirvaus on saavutettu etu ilman aikomustakaan työllistyä.
Kyllä, mun mielestä pitäisi riittää. Varsinkaan kun niitä ei ole tarjolla kaikille halukkaille. Tosin, jotain pitää tehdä myös tuolle lonnimiselle...
Pitkäaikaistyöttömien ryhmä pitäisi käydä läpi, siirtää osa eläkkeelle ja määritellä osa tukityöllistettäviksi. Näitä ryhmiä ei pitäisi kiusata millään aktivointisuunnitelmilla.
Minusta aktivointi on hyvä juttu, vaikka varmasti systeemissä on kehittämistä vielä. Pitää kuitenkin riittää, että ihminen yrittää. Toisaalta myös korkea aika loppua sen, että työttömyyskirvaus on saavutettu etu ilman aikomustakaan työllistyä.
Itse odotin, että pätkätöiden tekemistä olisi helpotettu, sekä byrokratiaa karsittu isolla kädellä. Tällä hetkellä suurin syy tekemättömään pätkäduuniin on järjetön byrokratia; ei kukaan vaan jaksa nähdä vaivaa. Itsekään en viitsisi tehdä viikkoa duunia, jotta saa tapella kolme viikkoa byrokratian kanssa...