Ilmastonmuutosta vastaan – mitä SINÄ teet?

[Eino_Mies]

Mua ärsyttää se itsekäs asenne, että mitään ei ole tehtävissä tai MUN tekemisellä ei ole mitään väliä, koska meitä on niin vähän. Ainahan jokainen voisi rajata kuuluvansa niin pieneen ryhmään, että ryhmän tekemisellä ei muka olisi merkitystä.

Asiaa on tutkittu ja näin se juuri on. Ollaan niin pirun huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta arkipäivän teoissa se huoli ei näy: "Harva ryhtyy toimiin ilmaston hyväksi, koska muiden ihmisten aktiivisuudesta ei ole takeita. Oma panos tuntuu vähäpätöiseltä."

Ihminen on kyllä yksilönä valveutunut, mutta kollektiivisena toimijana onneton tunari. Näin se vaan menee.

 

[Yläpesä]

Demaritkin löytävät joskus jyvän. Tosin sen on ensin pitänyt jonkun muun keksiä toisaalla, kuten nytkin Tanskassa. Pakkausvero elintarvikkeille, tervetuloa. Meidänkin nelihenkinen perhe tuottaa järkyttävän määrän muovijätettä joka on verhoiltu jauhelihan, einesten, ja milloin minkäkin soosin ympärille. Kerran kahdessa viikossa tyhjennettävästä roskiksesta ainakin puolet koostuu tästä täysin turhasta öljyperäisestä tavarasta, joka ymmärtääkseni olisi korvattavissa maatuvillakin/poltettavilla materiaaleilla.

 

[Vesuri]

Demaritkin löytävät joskus jyvän. Tosin sen on ensin pitänyt jonkun muun keksiä toisaalla, kuten nytkin Tanskassa. Pakkausvero elintarvikkeille, tervetuloa. Meidänkin nelihenkinen perhe tuottaa järkyttävän määrän muovijätettä joka on verhoiltu jauhelihan, einesten, ja milloin minkäkin soosin ympärille. Kerran kahdessa viikossa tyhjennettävästä roskiksesta ainakin puolet koostuu tästä täysin turhasta öljyperäisestä tavarasta, joka ymmärtääkseni olisi korvattavissa maatuvillakin/poltettavilla materiaaleilla.

Varsin suuri osa elintarvikkeiden pakkausmuoveista on poltettavaa muovia, joka voidaan laittaa huoletta pesään palamaan. Polttaminen vähentää roskikseen laitettavaa jätteen määrää (tilavuutta) huomattavasti.

 

[Yläpesä]

Varsin suuri osa elintarvikkeiden pakkausmuoveista on poltettavaa muovia, joka voidaan laittaa huoletta pesään palamaan. Polttaminen vähentää roskikseen laitettavaa jätteen määrää (tilavuutta) huomattavasti.

Todellako? Muropakettien pahvit, maitotölkit, kananmunakennot ja leipäpussit kyllä ymmärrän mutta miten esimerkiksi nämä:
jauheliha-annokset. Valmiiksi käsitelty kala, broileri ja lihasuikaleet on yleensä samanlaisessa foamissa.
Einekset (ne jotka eivät ole alumiinissa)
Metwursti-kotelot
Leikkeleet kiinni-auki-koteloissaan
Juustot, varsinkin valmiiksi viipaloidut
Nestemäinen paistomargariini

Ketsuppipullot, jugurttipurkit, sinappipullot, rypsiöljypullo.
Tuossa nyt nopeasti katsottuna omasta jääkaapista ne mitä sieltä hyvin tyypillisesti viikon aikana löytyy. Ihan muovilta nuo näyttävät vai ovatko poltettavia/maatuvia?

 

[Museoesine]

Tarpeeksi korkeassa lämpötilassa kaikki muovit tuhoutuvat. Jos tietää tämän voi hyvin polttaa suurimman osan jätteistä. Tosin kaikilla ei ole sopivaa uunia siihen.

Jos sopivaa uunia ei ole, kannattaa ottaa selvää onko kunnassa energiajätteen keräyspiste. Yläpesän listasta moni pakkaus on mainittu Energiajätteeseen saa laittaa -otsikon alla Helsingin jätteen lajittelu ja kierrätys -sivuilla.

 

[Yläpesä]

Jos sopivaa uunia ei ole, kannattaa ottaa selvää onko kunnassa energiajätteen keräyspiste. Yläpesän listasta moni pakkaus on mainittu Energiajätteeseen saa laittaa -otsikon alla Helsingin jätteen lajittelu ja kierrätys -sivuilla.

Josta luonnollinen seuraus onkin se, että taas pitäisi asunnosta löytyä kaappitilaa uudelle kierrätyslaatikolle jo olemassaolevien (sekajäte, bio, paperi, märkäkartonki, pahvi, pullot, muu lasi, lääkkeet, patterit, pienmetalli, ongelma) lisäksi. Miksei kauppiaita velvoiteta keräämään näitä ja käsittelemään ne itse?

 

[Vesuri]

Käytännössä kaikki muovi PVC:tä lukuunottamatta on energiajätettä. Periaatteessa muoveja ei suositella poltettavaksi kotiuuneissa, joissa on alhainen palamislämpötila. Ilmaston kannalta olisi parasta suorittaa kaikki polttaminen suurissa laitoksissa kotitalouksien sijaan. Suurissa laitoksissa palaminen on täydellisempää ja niissä on kunnolliset savukaasujen puhdistusjärjestelmät.

Ympäristön kannalta on kuitenkin huomattavasti parempi polttaa energiajätteeksi soveltuva muovi kotiuunissa, kuin toimittaa sekajätteenä kaatopaikalle. Kukaanhan ei tietenkään vie roskikseen lajittelematonta jätettä.

Muovien ja muiden jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä löytyy varsin vankkaa tietoa esimerkiksi täältä.

 

[expertti]

Josta luonnollinen seuraus onkin se, että taas pitäisi asunnosta löytyä kaappitilaa uudelle kierrätyslaatikolle jo olemassaolevien (sekajäte, bio, paperi, märkäkartonki, pahvi, pullot, muu lasi, lääkkeet, patterit, pienmetalli, ongelma) lisäksi. Miksei kauppiaita velvoiteta keräämään näitä ja käsittelemään ne itse?

Ja paljon luulisit tuon vaikuttavan hintoihin, jos siis kuluttaja voisi viedä peräkärryllisen sekapaskaa kauppaan...

 

[Yläpesä]

Ja paljon luulisit tuon vaikuttavan hintoihin, jos siis kuluttaja voisi viedä peräkärryllisen sekapaskaa kauppaan...

Ehkä takapihalla höyryävä paskakasa kuitenkin motivoisi kauppaketjua kehittämään ensisijaisesti pakkaamiseen muita materiaaleja kuin öljypohjaisia muoveja? Helvetinkö oikeudella se ketju vyöryttää oman toimintansa etuja maksimoimalla kaiken vaivan ja haitan minun niskaani? Ja en muuten tosiaankaan ala polttamaan takassani tai edes saunan pesässä muoveja, vaikka niissä kuinka olisi poltettavaa-leima. Sanoohan sen järkikin että kotien hormit ei ole rakennettu kestämään niitä palokaasuja ja ties mitä yhdisteitä mitä muovien palamisessa syntyy. Jos tuonne kylän jätekeskukseen ilmestyy energiajäteastia niin sitä voin alkaa käyttää edellä mainittujen paljon roskakassissa tilaa vievien pakkausten kanssa (lasten lelujen paketit on vielä eräs järkyttävä turhake josta pitäisi päästä eroon). Mihinkään pvc-arvuutteluleikkiin tuskin alkaisin sittenkään.

edit: Uunituoreen tutkimuksen mukaan tsadilaiset ovat varsinaisia ympäristön sottapyttyjä. Tsadilainen citysinkku sekaroskaa 10% enemmän kuin ympäristöystävällisempi maakuntaserkkunsa (Hesari).

 

[Dante]

Sanoohan sen järkikin että kotien hormit ei ole rakennettu kestämään niitä palokaasuja ja ties mitä yhdisteitä mitä muovien palamisessa syntyy.

Mikäs järki niin sanoo? Ennen hormin kestoa huolestuisin naapureiden hermoista.
Itse koetan kannella risuja ilmastotalkoiden kekoon sekalaisin menetelmin. Tärkeimpänä niistä onnettoman perseilevien ystävien ojentaminen ihan roskien oikeaan paikkaan laittamisesta lähtien. Seuraava "tärkeämpi" päätös omalta osaltani on ainakin yrittää käyttää kestovaippoja kohtapian syntyvällä esikoisella ja toivottavasti jälkeen tulevilla myös. Itselleni oli lievä järkytys tajuta, että tuollainen paskatykki saattaa sotkea 6-10 pöksyä päivässä. Näin usein ei siis tarvitse vaippaa vaihtaa, jos käyttää kertakäyttöisiä muovivaippoja, mutta kestovaippoja täytyy. Tämä lisävaiva tullee takaisin lyhyempänä vaippaikänä, kun skidi hiffaa alusta asti, että jos kusee housuihin, kastuu pöksyt.

Mökkikäynnit (a 580km) kun alkavat liikaa vaivata omaatuntoa, täytynee muuttaa Saimaalle pysyvästi.

 

[Vesuri]

Ehkä takapihalla höyryävä paskakasa kuitenkin motivoisi kauppaketjua kehittämään ensisijaisesti pakkaamiseen muita materiaaleja kuin öljypohjaisia muoveja? Helvetinkö oikeudella se ketju vyöryttää oman toimintansa etuja maksimoimalla kaiken vaivan ja haitan minun niskaani?

Kerrotko ensi alkuun mihin materiaaliin haluaisit lihat ym kosteat tuotteet pakattavaksi. Toisekseen kannattanee miettiä minkä verran kaupat pakkaavat elintarvikkeita.

Ja en muuten tosiaankaan ala polttamaan takassani tai edes saunan pesässä muoveja, vaikka niissä kuinka olisi poltettavaa-leima. Sanoohan sen järkikin että kotien hormit ei ole rakennettu kestämään niitä palokaasuja ja ties mitä yhdisteitä mitä muovien palamisessa syntyy

Onko tästä hormien kestosta/kestämättömyydestä olemassa jotain tarkempaa tietoa?

Mikäs järki niin sanoo? Ennen hormin kestoa huolestuisin naapureiden hermoista.

Naapureiden hermoista ei tarvitse huolehtia, jos laittaa energiajätteensä palamaan muun polton yhteydessä uunin jo sytyttyä kunnolla. Märistä tai lahoista puista tulee naapureille ja myös ilmastolle huomattavasti enemmän haittaa. Tulipesää ei toki kannata sytyttää mättämällä se täyteen märkää muovia tai muutakaan jätettä.

Itse koetan kannella risuja ilmastotalkoiden kekoon sekalaisin menetelmin. Tärkeimpänä niistä onnettoman perseilevien ystävien ojentaminen ihan roskien oikeaan paikkaan laittamisesta lähtien. Seuraava "tärkeämpi" päätös omalta osaltani on ainakin yrittää käyttää kestovaippoja kohtapian syntyvällä esikoisella ja toivottavasti jälkeen tulevilla myös. Itselleni oli lievä järkytys tajuta, että tuollainen paskatykki saattaa sotkea 6-10 pöksyä päivässä. Näin usein ei siis tarvitse vaippaa vaihtaa, jos käyttää kertakäyttöisiä muovivaippoja, mutta kestovaippoja täytyy. Tämä lisävaiva tullee takaisin lyhyempänä vaippaikänä, kun skidi hiffaa alusta asti, että jos kusee housuihin, kastuu pöksyt.

Kestovaippa on jalo ajatus ja vähentää kyllä jätevuorta. Toisaalta ne on pestävä, jolloin kasvaa vastaavasti pyykkivuori. Pyykin pesu ei todellakaan ole erityisen ekologista toimintaa. Pyykkikone on yksi kodin suurimmista energiansyöpöistä eikä jäteveden puhdistuskaan aivan ongelmatonta ole.

 

[Dante]

Kestovaippa on jalo ajatus ja vähentää kyllä jätevuorta. Toisaalta ne on pestävä, jolloin kasvaa vastaavasti pyykkivuori. Pyykin pesu ei todellakaan ole erityisen ekologista toimintaa. Pyykkikone on yksi kodin suurimmista energiansyöpöistä eikä jäteveden puhdistuskaan aivan ongelmatonta ole.

Mikä pointti? Totta kai myös kestovaipat pitää valmistaa jossain ja peseminen kuormittaa ympäristöä, mutta on varsin selvää, että kestovaippojen ympäristökuormitus jää murto-osaan valmisvaippojen kuormituksesta. Pitäisikö skidin antaa paskantaa vapaasti lattialle vai abortoidaanko esikoinen?

 

[Yläpesä]

Kerrotko ensi alkuun mihin materiaaliin haluaisit lihat ym kosteat tuotteet pakattavaksi. Toisekseen kannattanee miettiä minkä verran kaupat pakkaavat elintarvikkeita.

Ei minun tarvi niitä miettiä. Minun pitää kuluttajana vain vaatia ja sen jälkeen tuotantoketju kehittää ja valmistaa tarvittavat tuotteet. Ei se muovikaan itsekseen puista kasvanut sinne kylmäastiaan. Insinöörit ja kemistit osaa vastata siihen mikä sopii muovin tilalle kosteisiin kontakteihin. Puusta on jalostettu mitä eriskummallisimpia materiaaleja (terassilankuiksi mm. puumuovia) joten eiköhän sieltä jotain vastausta löydy. Sitä vartenhan meillä on esimerkiksi tulossa huippu..eiku innovaatio.. eiku Aalto-korkeakoulu.

Onko tästä hormien kestosta/kestämättömyydestä olemassa jotain tarkempaa tietoa?

Nuohoojan kanssa siitä puhuttiin ja hän totesi että nokipalon riski on merkittävästi suurempi koska ne muovit eivät kotiuuneissa pala optimaalisesti ja synnyttävät paljon karkeaa nokea mikä tarttuu hormin pintaan. Lisäksi poltettujen muovien joukossa on ennenpitkää kuitenkin ei-poltettavia muoveja ja niiden palaessa syntyy tiesmitä happoja jotka todellakin syövyttävät sitä hormia. Lisäksi muovi vielä palaa suuremmalla lämmöllä joten syntyvät kaasutkin ovat kuumempia kuin puilla poltettaessa. Tämä kaikki tietenkin säännöllisesti poltettaessa, ei minkään yhden makkarapaketin polttamisen yhteydessä kerran kesässä.

Pikaisella kuukletuksella löytyi esim. tämä virallisen oloinen sivu varoituksineen:
http://www.phj.fi/yhteiset/muovinpoltto.html

 

[tombraider]

Dante: jos olet ekologinen niin unohda kestovaipat ja siirry suoraan vaipattomuuteen. alku on toki vähän haasteellista, mutta vauvan pitäisi oppia vaipattomuuteen aikas nopeasti. Luin tästä jonkin jutun jostain vauvalehdestä ja ihmettelin suuresti. Toki jutun äidillä oli kauhtunut villapaita ja isällä rastat...

Itse 8kk pojan isänä ajattelin kestovaippoja mahdollisuutena, mutta hyvä kun en edes kokeillut. Pyykkivuori on jo muutenkin messevä ja jos siihen vielä laittaa kestovaipat mukaan niin onnea. Niin ja ne pitää vielä keittääkin, jotta tulisivat puhtaaksi.
edittiä:
Niin tai emmää tosta keittämisestä tiedä. Kaippa ne 90:ssä puhdistuu, mutta se taas tietää uutta koneellista ja aina vajaana. Sitten kun lähtee johonkin muksun kanssa, niin kestovaippoja saa raijata mukanaa ees taas. Tavalliset vaipat menee pirun pieneen tilaan ja hoitolaukkuun saa mukavasti mahtumaan vaikka 10 vaippaa, mutta laitappa kymmenen kestovaippaa laukkuun + muut härpäkkeet päälle(varavaatteet, varavaatteiden varavaatteet, maidot, pullot,tutit, harsot, vaihtoalustat...jne)

 

[Schwalbe]

Eiköhän niiden kestovaippojen suurin ekologinen etu (rahallinen säästö onkin oma lukunsa, ja varmasti tuntuva ainakin lapsilisän suuruuteen verrattuna) ole se, että niistä ns. kiinteä jäte päätyy kunnalliseen viemäriverkostoon ja tulee täten asianmukaisesti käsiteltyä.

Kertavaippoihin päätynyt torttu sen sijaan joutuu kaatopaikalle mätänemään vähähappisiin olosuhteisiin, jolloin kasvihuonekaasu metaania pöllähtelee ilmakehäämme suurina harmaina pilvinä.

Mutta koska niiden kusisten kestovaippojen kanssa skulaaminen ei nappaa pätkääkään, olemme päätyneet seuraavanlaiseen kompromissiin: Kertisvaipoilla mennään, mutta jöötin tupsahdettua byysiin, se molskautetaan sieltä WC-pönttöön ja annetaan vesilaitoksen kavereille käsiteltäväksi. Mahdollisuuksien mukaan vaipat myös poltetaan; kesällä landella siis lähinnä.

 

[Janiz80]

Talon lämmitysjärjestelmää suunnitellessa otin huomioon ympäristötekijät. Siksi vaihtoehtoina olivat vain maalämpö ja kaukolämpö. Kaukolämpöön päädyin, koska verkko kulki tontin reunaa pitkin jo valmiiksi, eikä maapohja olisi ollut suotuisa maalämmön keräämiselle.

Jätteet on meillä lajiteltu koko ajan. Metallit omaan astiaan, energiajätteet omaansa, ja biojätteitä ei käytännössä tule lainkaan. Kaatopaikkajätettä kertyy niin vähän, että kerran kahdessa kuukaudessa on sopiva tyhjennysväli pienemmällekin astialle.

Olen ruokaostoksilla asennoitunut maksamaan tuotteesta tarvittaessa enemmän, mikäli se on tuotettu paikallisesti. Samoin maksan myös mieluummin kaksinkertaisen hinnan munista, jos niiden tuotanto on paikallista ja/tai tuotantomenetelmät ovat eläimelle paremmat.

Työmatkat kuljetaan kimppakyydeillä, ja ylimääräistä kruisailua ei juuri tule harrastettua. Polkupyörä löytyy molemmilta talon asukeilta, ja niitä myös mielellään käytetään.

Sähkönkulutus on minimissään, talon eristystä parannetaan koko ajan paremmaksi, ikkunoita vaihdan moderniin ja energiaystävälliseen malliin ja hehkulamppuja en osta enää ikinä, maksoi mitä maksoi.

 

[Buccaneer]

. Samoin maksan myös mieluummin kaksinkertaisen hinnan munista, jos niiden tuotanto on paikallista ja/tai tuotantomenetelmät ovat eläimelle paremmat.

Päivän kysymys: onko munien tuotanto ilmastoa vähemmän kuormittavaa, jos tuotantomenetelmät ovat eläimelle paremmat? Entä mitä eläimelle paremmat tarkoittaa? Luomumunia? Virkkumunia? Jotain muuta? En tiedä , niin kysyn vaan. Itsehän ostan aina halvimpia munia. Tuon paikallisen tuotannon ymmärrän kyllä ja etenkin Länsi-Suomessa paikallisia munia lieneekin helppo saada näppeihinsä.

 

[U2]

Mutta koska niiden kusisten kestovaippojen kanssa skulaaminen ei nappaa pätkääkään, olemme päätyneet seuraavanlaiseen kompromissiin: Kertisvaipoilla mennään, mutta jöötin tupsahdettua byysiin, se molskautetaan sieltä WC-pönttöön ja annetaan vesilaitoksen kavereille käsiteltäväksi. Mahdollisuuksien mukaan vaipat myös poltetaan; kesällä landella siis lähinnä.

Meillä toimitaan kertakäyttövaippojen kanssa just samalla tavalla, eli jööti pönttöön ja sitten vasta vaippa roskiin. Mutta kuinkas suotavaa tuo vaippojen polttaminen on (vrt. keskustelu muovin polttamisesta tuossa aiemmin)? Takka ja puusauna mahdollistaisivat meillä polttamisen aika mukavasti - pitäisi varmaan ottaa harkintaan.

 

[Yläpesä]

kuinkas suotavaa tuo vaippojen polttaminen on (vrt. keskustelu muovin polttamisesta tuossa aiemmin)? Takka ja puusauna mahdollistaisivat meillä polttamisen aika mukavasti - pitäisi varmaan ottaa harkintaan.

Ihan samat huomiot pätee vaippojenkin kanssa. Muovia niissä on jonkin verran ja tuskin haluat niitä kuivatella huoneistossa ennen polttamista joten se paperinenkin osa on poltettaessa märkä. Poltettaessa syntyy myrkyllisiä kaasuja jotka ainakin takasta voivat valua huoneistoonkin. Myös kiukaasta voi eksyä kaasuja löylyn sekaan. En suosittele hengittämään noita höyryjä. Jos nuo poltettaisiin keskitetysti jossain voimalassa niin asia olisi kai täysin järkevää ja tehokasta. Keruupisteiden logistiikassa olisi kuitenkin varmasti "ongelmansa".

 

[Dante]

Eiköhän niiden kestovaippojen suurin ekologinen etu (rahallinen säästö onkin oma lukunsa, ja varmasti tuntuva ainakin lapsilisän suuruuteen verrattuna) ole se, että niistä ns. kiinteä jäte päätyy kunnalliseen viemäriverkostoon ja tulee täten asianmukaisesti käsiteltyä.

Kyllä muoviin pakattujen ja muovia sisältävien vaippojen tuottaminen on vähintään yhtä merkittävä ekologinen rasite, kuin kaatiksen pekassa muhivat paskat.

Niin tai emmää tosta keittämisestä tiedä. Kaippa ne 90:ssä puhdistuu, mutta se taas tietää uutta koneellista ja aina vajaana. Sitten kun lähtee johonkin muksun kanssa, niin kestovaippoja saa raijata mukanaa ees taas. Tavalliset vaipat menee pirun pieneen tilaan ja hoitolaukkuun saa mukavasti mahtumaan vaikka 10 vaippaa, mutta laitappa kymmenen kestovaippaa laukkuun + muut härpäkkeet päälle(varavaatteet, varavaatteiden varavaatteet, maidot, pullot,tutit, harsot, vaihtoalustat...jne)

Tässäkään asiassa en ajatellut olla mikään puristi. Reissuun ja mahdollisesti yöksi tulee kertikset. On tietysti mahdollista, että pyykkiralli ja muu hankaluus aiheuttaa kestovaippojen hylkäämisen. Mielenterveyden tai perheonnen kustannuksella en ala planeettaa pelastaa.

 

[Janiz80]

Päivän kysymys: onko munien tuotanto ilmastoa vähemmän kuormittavaa, jos tuotantomenetelmät ovat eläimelle paremmat?

Jep hyvä pointti, eksyin aiheen ulkopuolelle. Hyvä periaate tuokin, mutta ei vaikuta ilmastoomme mitenkään. Ehkä tuossa pointtina voisi olla vaikka se, että on oltava valmis maksamaan korkeampi hinta "yhteisen hyvän" vuoksi; paikallisten tuottajien suosiminen rokottaa omaa kukkaroa enemmän, mutta pitää ne pienet paikalliset yrittäjät hengissä ja lyhentää tuotteen matkaa valmistajalta kuluttajalle.

Luulisi nyt, ettei tarvitse olla Länsi-Suomessa, että löytää paikallista tuotantoa olevaa lihaa, munia jne. Löytyy sitä maataloutta etelästäkin, ostakaa vaikka tuusulalaisia munia. ;)

 

[kakkonen]

Kerrotko ensi alkuun mihin materiaaliin haluaisit lihat ym kosteat tuotteet pakattavaksi. Toisekseen kannattanee miettiä minkä verran kaupat pakkaavat elintarvikkeita.

Eihän tuo ole edes vaikea ongelma. Monet tuotteet (esim jauheliha) voisi pakata ihan vaan paperiin. Siis sellaiseen "voipaperi"tyyppiseen, joita käytetään palvelutiskeillä.

Tuossa mun panos ympäristötalkoisiin.

 

[kakkonen]

Hyvä ketjun aihe - täältä saa ideoita omaan elämään. Tässä on joitakin mun tekoja, joilla ON merkitystä:

• Syön kasvisruokaa, suosittelen!

Miten kasvissyönti vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

 

[Yläpesä]

Miten kasvissyönti vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

Jää lehmien piereskely vähemmälle. Flatus=metaani= nou nou.

 

[kakkonen]

Jää lehmien piereskely vähemmälle. Flatus=metaani= nou nou.

No joo,tietenkin...mut aika pieniä juttuja maailmanlaajuisesti on jotku lehmien piereskelyt, varsinkin kun miettii asiaa siltä kannalta että paljonko ruokailutottumukset asioihin vaikuttaa...