Yuval Noah Harari: Sapiens – ihmisen lyhyt historia

[Tarinankertoja]

Harain nykymietteitä koronakaranteenista käsin ..onhan näit ollu useampia, mutta tässä on "paloa"

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=RS8TxC3mJzk

 

[MikGo]

Olihan tämä mielenkiintoinen kirja. Itselle iski ainakin tuo uskontoja käsittelevä osuus. Jos vetää linjoja suoriksi niin monet uskonnot ovat vain sepitettyä tarinaa. Jännästi näiden tarinoiden vuoksi ihmiset ovat valmiita menettämään henkiä. Muutenkin avasi itselle hyvin kuinka homo sapiensin kehitytyskulku on edennyt tähän päivään saakka.

 

[Byvajet]

Jos vetää linjoja suoriksi niin monet uskonnot ovat vain sepitettyä tarinaa.

Yhteiskuntamme on sepitettyä tarinaa. Kansallisuudet ovat sepitettyä tarinaa. Kantamamme roolit eri tilanteissa ovat sepitettyä tarinaa. Ihmissuhteemme ovat sepitettyä tarinaa. Talousjärjestelmämme on sepitettyä tarinaa.

Meillä on kiivas tarve turvautua vakiintuneisiin tarinoihin. Kun tarinankerronta muuttuu, se aiheuttaa meissä vastustusta. Siksi kaikki oikeudet pitää taistella. Seksuaalivähemmistöjen, sukupuolivähemmistöjen, eläinten, mielenterveysongelmaisten, naisten tai köyhien oikeudet eivät parane olemalla hiljaa, koska näille ryhmille on vakiintunut paikkansa kulttuurissamme kulkevissa kertomuksissa, emmekä tahdo opetella uusia kertomuksia, koska muutos aiheuttaa stressiä.

Kun ihminen on kulttuurinsa kertomustodellisuudessa oppinut, että homo tai trans on tuomittava ja piilotettava häiriö ja että eläinten tarkoitus on tuottaa ihmiselle nautintoa lihapalana lautasella, niin ihan äkkiä hän ei opi uutta kertomusta siitä, että nämäkin eläväiset pitäisi hyväksyä olevaksi osaksi kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme ja suhtautua niihin tuntevina olentoina, joille ei ole mitään perustetta ehdoin tahdoin aiheuttaa kärsimystä tai pahaa mieltä.

Jos menetämme luottamuksemme ja uskomme talousjärjestelmämme perustaan, sitä ei pidä pystyssä mikään. Se on täysin uskonvarainen asia. Siksi Hararikin sitä uskonnoksi nimitti. Jos nykyinen uskontomme menettää valtansa, loppuu myös markkinatalous nykymuodossaan.

Siksi valtaa käyttävällä eliitillä on vimmattu tarve tehdä kaikkensa pitääkseen maapalloa tuhoava ylikulutus käynnissä, koska ylikulutuksen mahdollistamaan kasvuun ja kehitykseen perustuu usko järjestelmän kantavuuteen. Jos kulutus lakkaa, seuraukset ovat niin massiiviset, että usko rupeaa rakoilemaan.

Erityisesti kirjasta jäivät mieleeni ajatus historian ennustamattomuudesta, ihmisyhteisöjen toiminnan uskoperusteisuus ja esimerkit siitä, että onnellisuus ei perustu suoraan tosiasioiden (esimerkiksi varallisuuden) tasoon vaan kokemukseen muutoksesta kohti parempaa. Valmiiksi yltäkylläisyydessä elävää rikasta ei ilahduta suurikaan rahasumma, mutta köyhän tekee onnelliseksi jo kohtalainen potti.

Jos jokin pääpointti pitäisi esiin nostaa, niin se, että moni asia, jota nimitämme tiedoksi, on tosiasiassa uskoa, jota vain toistamme muiden mukana ymmärtämättä oikeasti asian taustalla olevia perusteita. Esimerkki tällaisesta asiasta on evoluutio. Lukion käyneen kuuluu uskoa siihen, mutta tiedollisesti lukiolainen ei pysty asiaa itselleen tai muille perustelemaan. Hän voi ainoastaan uskoa siihen auktoriteettien kautta. Uskoa, ei tietää. Sivistyneen lukiolaisen tulee uskoa kertomus evoluutiosta. Tiedolliset eväät ja todisteet asian ymmärtämiseen saa vasta pitkien yliopisto-opintojen jälkeen.

 

[Tarinankertoja]

Hararin vastapainoksi kannattaa lukea/kuunnella tätä vähän haastava.. tai ylipätään meidän länsimaisen ihmiskuvan ja maailmankuvan haastava David Graeber ja David Wengrow kirja:
The Dawn of Everything - A New History of Humanity

Kirjassa tuodaan esiin esihistorian loppupuolella eri puolilla maailmaa esiintyneet suhteellisen tasa-arvoiset ja rauhanomaiset, valtiottomat sivilisaatiot.

Kirjoittajat esittävät, että Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan vasta 300 vuotta sitten.

Myöskään mitään maanviljelyn vallankumousta ei tapahtunut, eikä maanviljelyn aloittaminen johtanut byrokraattisiin yhteiskuntiin ja luokkaeroihin, kuten Harari väittää.

Eikä ihmisten poliittinen organisoituminen ole alkuvaiheessa samanlaista pienten yhteisöjen muodostusta kuin mitä on havaittu esimerkiksi simpansseilla, kuten kuuluisa tutkija Francis Fukuyama väitti.

Myös Jarred Diamondin näkemykset leimataan länsimaalaiseksi katsonnaksi (vaikka mieshän perustaa omat näkemyksensä juuri Guinean alkuperäiskansoihin)



Yhtä kaikki, mielenkiintoista ja hienoa luettavaa (tai kuunneltavaa, mää kuuntelin)

 

[mjr]

Hän voi ainoastaan uskoa siihen auktoriteettien kautta. Uskoa, ei tietää. Sivistyneen lukiolaisen tulee uskoa kertomus evoluutiosta. Tiedolliset eväät ja todisteet asian ymmärtämiseen saa vasta pitkien yliopisto-opintojen jälkeen.

Sekä empirian kautta: koko nykyinen teknologiamme perustuu luonnontieteen paikkansapitävyydelle: mm. sekä kvanttimekaniikkaan että suhteellisuusteoriaan nojaavat laitteistot toimivat. Luonnontiede on myös esittänyt ennusteita tulevista empiirisistä tapahtumista, jotka ovat toteutuneet ennustetusti. Luonnontiedettä voidaan jatkuvasti testata empiirisillä kokeilla, se on toistettavissa.

Niinpä on about miljoona kertaa rationaalisempaa luottaa tieteeseen kuin uskoa Jumalaan tai liskoihmisten salaliittoon vaikkei itse olisikaan Einstein tai Bohr tai Heisenberg.

 

[Peltinen]

Siksi valtaa käyttävällä eliitillä on vimmattu tarve tehdä kaikkensa pitääkseen maapalloa tuhoava ylikulutus käynnissä, koska ylikulutuksen mahdollistamaan kasvuun ja kehitykseen perustuu usko järjestelmän kantavuuteen. Jos kulutus lakkaa, seuraukset ovat niin massiiviset, että usko rupeaa rakoilemaan.

Onko tämä valtaa käyttävä eliitti nyt niitä kuuluisia liskoihmisiä? Ylikulutus johtuu siitä, että meitä on täällä lähemmäs 10 miljardia ihmistä, joilla kaikilla on tavoitteena saada jotain parempaa, joko itselleen tai lapsilleen. Tarpeeksi ruokaa, puhdasta vettä, katto pään päälle, turvallinen vanhuus, telkkari, auto, lomamatkoja, uusi iPhone, lomamökki, vene, uusi Tesla, lentomatkoja ykkösluokassa, oma bisnesjetti. Mihin kohtaan vedetään se ylikulutuksen viiva ja mistä löytyy se eliitti, joka valvoo ettei sitä viivaa ylitetä?

Eikä tässä parempaan pyrkimisessä sinällään olisi mitään vikaa, se ei ole mitään nollasummapeliä. Paitsi maapallon kannalta, se vaan on luonnon ja luonnonvarojen kannalta kestämätöntä.

 

[mjr]

Eikä tässä parempaan pyrkimisessä sinällään olisi mitään vikaa, se ei ole mitään nollasummapeliä. Paitsi maapallon kannalta, se vaan on luonnon ja luonnonvarojen kannalta kestämätöntä.

Siis tuo pätee sillä logiikalla, ettei teknologia olennaisesti paranisi ja tehostuisi nykyisestä - ja miten todennäköinen tämä olettamus on? Jo pelkkä yksittäinen läpimurto fuusioenergian hyödyntämisessä muuttaisi täysin kaikki ennakko-odotukset, ja edistymistä tapahtuu kaikilla rintamilla kaiken aikaa, suurimmaksi osaksi vähittäistä toki, mutta jatkuvaa, jatkuvasti kumuloituvaa. Tietysti tulee tässä tilanteessa pyrkiä parhaamme mukaan rajoittamaan tuhlaavaa kulutusta, mutta sen sanoisin, että ellei teknologia merkittävästi kehity tästä niin nykyinen teollinen sivilisaatiomme on tuomittu romahtamaan, tältä lajilta ei hallittu, kaukonäköinen itsesäätely vain onnistu. Itse pidän tuota optimistista vaihtoehtoa silti hyvinkin mahdollisena - edistyksessä on toivomme, ei taantumisessa.

 

[Byvajet]

Niinpä on about miljoona kertaa rationaalisempaa luottaa tieteeseen kuin uskoa Jumalaan

Ei lukiolainen kuitenkaan usko tieteeseen. Hän uskoo auktoriteettiin. Jos vetoaa tieteeseen, silloin täytyy olla alan pitkä korkeakoulutus, jonka nojalla pystyy ymmärtämään ja tulkitsemaan kriittisesti kyseisen tieteenalan tuloksia. Se, mitä nimitämme tiedoksi, on lähes aina auktoriteettiuskoa, luottamusta siihen, että auktoriteetit toimittavat meille luotettavaa ja tieteellisesti vertaisarvioitua tietoa.

Tieteen sisäinen kritiikki taas on todistanut, että aivan hämmästyttävä osa tieteellisen tutkimuksen tuloksista ei ole toistettavissa eli toisin sanoen ne eivät ole oikeasti tiedettä. Tieteestä on tullut rahoituskilpailua, mikä vääristää tieteen tekemisen perustavoitteen.

Nykymaailmassa tavallisen ihmisen on yhä vaikeampi erottaa tieto tarinasta, koska lukijaa on helppo harhauttaa uskottavalla esitystavalla. Median ei tarvitse kirjoittaa ainuttakaan suoraa valhetta, ja silti se pystyy luomaan asioista valheellisen kuvan. Tähän päälle vielä tulevat auktoriteetit, joiden tiedetään olevan pystyviä tekemään tiedettä tai ainakin ymmärtämään sitä, mutta joiden motiivit ovat vaikuttamisessa vilpittömän totuuden tavoittelun sijaan. Ulkopuolisen on vaikea arvailla, millaisin motiivein ja tavoittein auktoriteetti on liikkeellä.

Mihin kohtaan vedetään se ylikulutuksen viiva ja mistä löytyy se eliitti, joka valvoo ettei sitä viivaa ylitetä?

Ainakin ilmastonmuutoksen torjunnassa päästömäärät ovat asiantuntijoiden määrittämiä. Matkaa kestävään tasoon riittää: "Kulutuksen päästöt olivat vuonna 2019 10,3 hiilidioksidin ekvivalenttitonnia vuodessa, kun kestäväksi kulutukseksi on arvioitu 2,5 tonnia vuodessa."

Siis tuo pätee sillä logiikalla, ettei teknologia olennaisesti paranisi ja tehostuisi nykyisestä - ja miten todennäköinen tämä olettamus on? Jo pelkkä yksittäinen läpimurto fuusioenergian hyödyntämisessä muuttaisi täysin kaikki ennakko-odotukset

Harari ei epäile puhtaan energian tuottamisen mahdollisuuksia. Hän kuitenkin olettaa, että energiaa ei hyödynnetä ympäristön suojeluun vaan kulutuskulttuurin kasvattamiseen, mitä ympäristö ei kestä. Jotta elinympäristöt pystytään suojelemaan, ihmisten määrä on saatava alas, tavaroiden ja ihmisten liike pysähtymään ja luonnonvarojen käyttö loppumaan.

Viimeisimmän tiedon mukaan vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi kannattaa pistää vanha metsä matalaksi ja kasvattaa nuorta metsää, koska se sitoo hiiltä nopeammin, mutta samalla menetetään monien lajien tarvitsemat elinympäristöt. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ainoa ympäristöarvo.

 

[mjr]

Se, mitä nimitämme tiedoksi, on lähes aina auktoriteettiuskoa, luottamusta siihen, että auktoriteetit toimittavat meille luotettavaa ja tieteellisesti vertaisarvioitua tietoa.

Ei. Kuten sanottu niin meillä on paljon muutakin aihetta luottaa luonnontieteeseen kuin vain auktoriteetti - esim. siis teknologiamme sekä luonnontieteen avoin, jatkuvasti empiirisesti testattavissa oleva luonne. Auktoriteetit, kuten Paavali, kertovat meille kristinuskon Jumalasta. David Icke puolestaan käskee meitä uskomaan liskoihmisten valtaan. On ihan eri tilanne, kun Einsteinin suhteellisuusteoriaan reaalisesti tälläkin hetkellä nojaavat monet erittäin olennaiset teknologiat, voimme myös koska tahansa tehdä empiirisiä kokeita, jotka voivat osoittaa suhteellisuusteorian joko todeksi tai epätodeksi. Ei siis pelkästään Einsteinin sana, auktoriteetti, osoita suhteellisuusteorian todeksi, vaan sekä empiria että teorian käytännön sovellukset.

 

[Byvajet]

Ei. Kuten sanottu niin meillä on paljon muutakin aihetta luottaa luonnontieteeseen kuin vain auktoriteetti - esim. siis teknologiamme sekä luonnontieteen avoin, jatkuvasti empiirisesti testattavissa oleva luonne.

Kokonaiskuva on tuo, mutta koskaan ei voi tietää, miten ehjä kokonaiskuva on.

On kiistatonta, että tiede on paras tapa saada tietoa maailmasta ja kehittää teknologiaa, mutta tämä ei tarkoita, etteikö tiede voisi erehtyä tai etteikö tieteeseen vetoamalla voisi tahallisesti tuottaa harhaanjohtavaa tietoa. Tiede on erehtynyt monta kertaa ja tieteellä on tahallisesti harhautettu monta kertaa, eikä ole perustetta olettaa, etteikö se erehtyisi jatkossakin. Väärä tieto korjautuu todennäköisesti ajallaan, mutta väärän tiedon mahdollisuus täytyy aina huomioida.

Tieteellinen tieto ei myöskään muutu käytännöiksi, minkä vuoksi meidän ei kannata luottaa siihen, että tiede auttaisi ihmiskuntaa. Tällä hetkellä tieteen avulla kehitetyllä teknologialla pystyttäisiin tekemään ympäristön hyväksi aivan valtavasti, mutta sen sijaan ympäristötuho etenee nopeasti, koska emme tahdo hyödyntää tieteen tuloksia. Meille on tärkeämpää pitää yllä kulutuskulttuuria kuin kuunnella tieteen tekijöiden varoituksia ja hyödyntää teknologiaa. Ei meillä keinoista ole pulaa vaan tahdosta.

Harari viittaa esimerkiksi siihen, että oikeuslaitoksen olemassa olo on kaikkea muuta kuin tiedeperusteista, koska mitä pitemmälle tiede etenee, sitä ilmeisemmältä vaikuttaa, ettei ihmisellä ole tahtoa tai mahdollisuutta todellisiin valintoihin.

Siksi rangaistuslaitoksen olemassa olo tuntuu järjettömältä. Asioita pitäisi hoitaa tieteen keinoin eikä rankaisemalla. Huumekeskustelussa tässä on jo päästy eteenpäin. Asiantuntijat yrittävät toitottaa, ettei huumeidenkäyttö aiheuttamistaan ongelmistaan huolimatta ole oikeuslaitoksen vaan terveydenhuollon asia.

Samalla tavalla pitäisi suhtautua kaikkeen rikollisuuteen, mutta vaikka moni kertoo luottavansa tieteeseen, silti he eivät ole valmiita omaksumaan tieteellistä maailmankuvaa ja luopumaan vankilarangaistuksista.

Kun julkisuudessa keskustellaan aiheesta, keskustelu koskee hyvin pintapuolisia ilmiöitä, vaikka sen pitäisi keskittyä käsittelemään kysymystä siitä, millainen on ihmisen mahdollisuus valita ja millaiset muuttujat selittävät ihmisen valinnat.

Jos uskoo tahtoon, täytyy kai uskoa Jumalaankin, koska vain sillä tavalla ihminen voidaan irrottaa ympäristönsä ja perimänsä vaikutteista.

 

[Zeic]

facebook ryhmistä menee hudin puolelle. Suosittelen kuitenkin näitäkin kirjoja.

Kuten arvata saattaa Harari oli oikeassa ja minä väärässä. Tosin eri tavalla mitä luuli. Ainakin mikäli uskoo Tristan Harrisin ja Schamactenbergerin keskustelua Roganin podcastissa. Tristan Harris tuli tunnetuksi erinomaisesta Netflix dokkarista The Social Dilemma (Alustatalouden haasteet), sen jälkeen ajatus on vielä terävöitynyt. Pitää linkkailla SoMe ketjuun, jossain välissä. Hyvin suuri osa konservatiivikristittyjen ja intiaanien ryhmistä on tuon mukaan trollitehtaitten perustamia. Facebookin algoritmit sallivat kutsua ryhmiin satoja tuhansia ihmisiä, jonka jälkeen sisältö alkaa valua kansalle ja yksi tykkäys riittää liittämään ryhmään. Pyrkimyksenä on polarisoida politiikkaa ja poliitikot joutuvat olemaan hyvin tarkkana etteivät joudu outoon valoon kuten Mikko Alatalo. Facebookilla on myös tieten noin 4 miljardia (?) käyttäjää. Historiallisen massiivisen skaalan takia ei kannata vähätellä. Viime viikolla osake kurssi romahti. Luultavasti osa syynä se että facebook on ryhmillään epäonnistunut sitouttamaan yksittäisiä käyttäjiä tuottamaan sisältöä.

Kokonaiskuva on tuo, mutta koskaan ei voi tietää, miten ehjä kokonaiskuva on.

On kiistatonta, että tiede on paras tapa saada tietoa maailmasta ja kehittää teknologiaa, mutta tämä ei tarkoita, etteikö tiede voisi erehtyä tai etteikö tieteeseen vetoamalla voisi tahallisesti tuottaa harhaanjohtavaa tietoa. Tiede on erehtynyt monta kertaa ja tieteellä on tahallisesti harhautettu monta kertaa, eikä ole perustetta olettaa, etteikö se erehtyisi jatkossakin. Väärä tieto korjautuu todennäköisesti ajallaan, mutta väärän tiedon mahdollisuus täytyy aina huomioida.

Samalla tavalla pitäisi suhtautua kaikkeen rikollisuuteen, mutta vaikka moni kertoo luottavansa tieteeseen, silti he eivät ole valmiita omaksumaan tieteellistä maailmankuvaa ja luopumaan vankilarangaistuksista.

Sivuutat joudumme uskomaan kohdassa sen että seisomme jättiläisten hartioilla. Moni asia joka koulussa opetetaan on niin monimutkainen että perinpohjainen selitys vaatisi oikeastaan enemmän mitä kenenkään kyvyt riittävät tai veisi liikaa aikaa. Kierkegårdilaisittain voi sanoa että lopulta täytyy vain hypätä uskon varaan. Riittävän moni on todennut tiedon oikeaksi ja lähde on luotettava.

Kahnemannin Noise kirjassa oli tiede vs oikeuslaitos aiheesta ihan jännää settiä. Kun oli tutkittu rangaistuksia oli havaittu että samasta rikoksesta tuomio voi vaihdella pienestä rangaistuksesta aina kymmeneen vuoteen vankeutta. Tätä korjaamaan oli tehty taulukko joka kuvaa tekoja ja rangaistuksia. Se olikin auttanut, mutta silti 2000 luvulla oli palattu vanhaan, koska tuomarit kokivat etteivät voi ottaa erikoistapauksia huomioon riittävästi. Samaan aikaan havaittiin että esimerkiksi sää tai suosikki baseball joukkueen menestys vaikuttaa päätöksiin. Ihmisen päätös on kuin koripallon vapaa heitto: aivot, kuten käsikään, ei tee aina tasan samaa suoritusta.

Tiede kyllä tulee nopeasti käyttöön silloin kun se on kaupallistettavissa. Toki muitakin motiiveja löytyy. Vaikkapa kisa avaruuteen edisti tekniikkaa valtavasti, puhumattakaan toisesta maailmansodasta. Juuri nyt elämme pandemian aiheuttamaa loikkausta maailmaan liittyen esimerkiksi etätyöhön ja lääketieteeseen. Eli en allekirjoita väitettä ettei tiede tulisi käyttöön, mutta tulosten käyttöön otto vaihtelee.

Tiede tarjoaa monesti niin useita eri näkökulmia, että en oikein pidä, etenkään vasemmistopoliitikkojen, suosimaa tapaa vedota tieteeseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä että etsitään jostain samaa puoluekirjaa kantava professori kommentoimaan asiaa, josta muutakin tietoa löytyy, ja kutsutaan sitä tieteelliseksi argumentiksi. Omaa näkökulmaa pönkittävät argumentit hyväksytään, muita ei. Missään tapauksessa omaa mielipidettä ei muuteta minkään tiedon perusteella.

 

[dana77]

Jos jokin pääpointti pitäisi esiin nostaa, niin se, että moni asia, jota nimitämme tiedoksi, on tosiasiassa uskoa, jota vain toistamme muiden mukana ymmärtämättä oikeasti asian taustalla olevia perusteita. Esimerkki tällaisesta asiasta on evoluutio. Lukion käyneen kuuluu uskoa siihen, mutta tiedollisesti lukiolainen ei pysty asiaa itselleen tai muille perustelemaan. Hän voi ainoastaan uskoa siihen auktoriteettien kautta. Uskoa, ei tietää. Sivistyneen lukiolaisen tulee uskoa kertomus evoluutiosta. Tiedolliset eväät ja todisteet asian ymmärtämiseen saa vasta pitkien yliopisto-opintojen jälkeen.

Mitä ihmettä? Evoluutiohan on varsin yksinkertainen mekanismi. Luonnonvalinta ja lajiutuminen ovat varsinkin täysin loogisia ja triviaaleja asioita, jotka normaalijärjellä varustetun yksilön luulisi ymmärtävän viimeistään yläasteiässä. Toki joku elämän synty molykeeleistä bakteereiksi ja varmasti joku ominaisuuksien resessiivisyyson toki sen verran vaikeampi asia, että niissä pitää luottaa tutkimustuloksiin, mutta ne nyt eivät evoluution itsensä kannalta ole kriittisiä asioita.

 

[vdx mua zorbas]

Hararin vastapainoksi kannattaa lukea/kuunnella tätä vähän haastava.. tai ylipätään meidän länsimaisen ihmiskuvan ja maailmankuvan haastava David Graeber ja David Wengrow kirja:
The Dawn of Everything - A New History of Humanity

Oli muuten pirun hankala luettava - ja tällä tarkoitan ennen kaikkea sitä, että se oli kirjoitettu jotenkin hyvin epäsujuvasti. Ainakin seuraavia syitä:

a) Yksittäiset tarinat esimerkiksi jostain intiaaniheimoista olivat erittäin kiinnostavia, mutta ne oli kirjoitettu jotenkin niin, että hyvin hyvin usein eksyin, että mitenkäs tämä nyt suhtautuikaan siihen pääkysymykseen eli yhteisön organisoitumiseen. Tekstiä olisi pitänyt rajata erittäin rajulla kädellä, jotta päättelyketju olisi tullut lukijalle paremmin auki. Toki samanaikaisesti on sanottava, että kirjan viehättävyys suuresti perustuu juuri tähän massiivisuuteen/esimerkkien runsauteen ja ajalliseen perspektiiviin.

b) Tekstiä oli todella paljon (suluissa). Tekstiähän ei lueta "lukemalla sana sanalta" vaan silmäilemällä. Noi sulut katkaisi joka kerta sujuvan silmäilemisen.

c) Ja myös itse asia, eli yhteisön organisoituminen, on hyvin monipolvinen asia. Joku yhteisö saattoi olla tasa-arvoinen 2000 eaa., sitten papistovetoinen 1000-500 eaa., sitten taas tasa-arvoinen 100-400 jaa. ja sitten pompsahtikin kuningaskunnaksi 600-720 jaa.

d) Tuohon c-kohtaan vedoten: olisin kaivannut ison synteesin, joka olisi koonnut nämä eri vaiheet vaikkapa jonkinlaiseen kvantitatiiviseen tai taulukkomuotoon tms., jonka myötä voitaisiin sanoa jotain keskimääräistä yhteisöjen organisoitumisesta. Juu, ei ollut kirjoittajien tavoite, mutta jonkinlainen systemaattinen koonti olisi voinut tuoda selkeyttä pääkysymykseen.

e) Tämä ei liity itse lukemisen selkeyteen, mutta sitä monta kertaa pohdin, millaiseen aineistoon päätelmät perustuvat. Useinhan mitään kirjallista aineistoa ei ole, joten aika rapsakoita johtopäätöksiä tehdään esim. hauta- ja keramiikkalöytöjen pohjalta. Tämähän ei sinällään ole kirjoittajien vika, vaan on alan ihan hyväksytty metodologinen perusta.

 

[mekabyte]

Täytyy lukea. Sain itse asiassa joululahjaksi tuon Homo Deuksen, pitäisi sekin lukea. Mutta sen olen ymmärtänyt, että maatalouteen siirryttiin osin pakosta Lähi-Idässä ja että ravitsemus ei ollut niin hyvää kuin metsästäjä-keräilijöillä ja keskimääräinen elinikä saattoi jopa alentua. Vaan ajatus "pasifistisista" metsästäjä-keräilijöistä on kai jo aikoja sitten haudattu, kuolleisuus väkivaltaan oli yllättävän korkea vaikka konfliktit olivatkin pienimuotoisia. Ja pidän korkean teknlogian jälkiteollista yhteiskuntaa noin miljoona kertaa parempaa kuin kumpaakaan, metsästys-keräilyä tai maanviljelystä, eikä tuosta edellisestä olisi ikinä voitu kehittyä tähän nykytilaan lännessä.

Noista metsästäjä-keräilijöistähän on tehty myös kotimainen dokumentti, Viimeiset pirkkalaiset. No, vitsi vitsinä, Pitkän fiktioputken jälkeen pitäisi taas eräänlaisena historiafriikkinä lukea nuo Hararin kirjat.