Youtube Levyraati – arvostele edellistä biisiä

[Justice]

Sitten kaadetaan maljaan raikasta ja ravitsevaa Tarja-Yövissyä: Nightwish - Dark Chest of Wonders

Tällä biisillä Tarja Turunen nousee minun kirjoissani samaan luokkaan James Hetfieldin kanssa. Tarja, kuten James, pilaa yhtyeensä musisoinnin omalla laulullaan. Nightwishin kappaleeksihan tässä on alkuun oikein mukava poljento, mahti kamaa. Sitten tulevat Nightwishille pakolliset jousisoittimet ja taustalauluhönkäilyt. Tästä biisistä kun tiputettaisiin jouset ja laulajaksi saataisiin matalaääninen mies oltaisiin jännän äärellä. Tälläisenään korviasärkevä tekele. Alun hyvästä boogiesta kuitenkin pikku plussat. 7-.

Otetaas tähän väliin vähän vanhempaa Foo Fightersia. Foo Fighters - Good Grief

edit. En viitsi lähteä ketjua sotkemaan turhilla viesteillä, mutta pakko hieman helpottaa Kirjoittelijan oloa antamansa numeron osalta. Eli siis Dave Grohl soittaa kannuja myös arvostelemassasi biisissä. Kyseinen tekelehän on siis FF:n esikoisalbumilta, jolla Grohl hoiti kaikki laulut, kitarat, bassot ja rummut.

 

[Kirjoittelija]

Otetaas tähän väliin vähän vanhempaa Foo Fightersia. Foo Fighters - Good Grief

Foo Fightersia kuuntelee toki paljon mieluummin kuin kaiken maailman linkinbizkitejä, mutta silti en ole koskaan heidän musiikistaan ihan valtavasti innostunut. Tästä esityksestä puuttui mielestäni kappaleen Times Like These mukaansatempaavuus. Tuli jotenkin sellainen fiilis kuin olisin kuullut saman kappaleen Foo Fightersilta aikaisemminkin. Biisille antaisin seiskan, mutta koska Dave Grohl soitti rumpuja albumilla Songs for the Deaf, saa hän lifetime achievement awardina yhden lisäpisteen, ja arvosanaksi tulee näin ollen 8.

Seuraavaksi kappale, jota kuunnellessa minulle tulevat mieleen ne junantuomat, jotka katsovat asiakseen kuittailla minulle siitä, että minä puhun tamperetta Tampereella. Johnny Cash ja Southern Accents:
https://www.youtube.com/watch?v=xsERVz6-xRw

 

[finnjewel]

Seuraavaksi kappale, jota kuunnellessa minulle tulevat mieleen ne junantuomat, jotka katsovat asiakseen kuittailla minulle siitä, että minä puhun tamperetta Tampereella. Johnny Cash ja Southern Accents:
https://www.youtube.com/watch?v=xsERVz6-xRw

Perusvarmaa Cashia, mukavaa autossa kuunneltavaksi. Tom Pettystä ja sanomasta puolikkaat lisää, joten 8.

Tässä nyt sitten tietynlainen kulttuuri-itsari: norjalainen Trang Fødsel esittää lievästi jatsahtavaa, kevyesti huumorilla höystettyä ehdottoman ammattimaisesti soitettua musaa. Yleensä heiltä kuulee vain suurimman hitin Fredag, mutta tässä tarina miehestä, jolle maailma hymyilee vaikka kaikki menee mönkään: "Livet är helt ålreit"
https://www.youtube.com/watch?v=Hd3jL2KlvOo

 

[Captain Slow]

Tässä nyt sitten tietynlainen kulttuuri-itsari: norjalainen Trang Fødsel esittää lievästi jatsahtavaa, kevyesti huumorilla höystettyä ehdottoman ammattimaisesti soitettua musaa. Yleensä heiltä kuulee vain suurimman hitin Fredag, mutta tässä tarina miehestä, jolle maailma hymyilee vaikka kaikki menee mönkään: "Livet är helt ålreit"
https://www.youtube.com/watch?v=Hd3jL2KlvOo

Nyt myönnetään oma junttius taas vaihteeksi mutta ei tuo norja eikä edes sen naapurikieli, ruotsi taitu. Ei sitten yhtään. Lyriikoista en osaa sanoa mitään. Huuliharppu tuo jostain kumman syystä mieleen sellaisen renttumeiningin ja tuo toinen taustalla soiva soitin on samaan aikaan biisiin sopiva ja ärsyttävä. Heitetään nyt joku 6+ tuolle. Ei uppoa.

Sitten suomalaista tuotantoa. Texas Oil - Boogie Woogie Christmas
https://www.youtube.com/watch?v=JePWXAyzvXo&feature=youtu.be

 

[ufon_kaakao]

Sitten suomalaista tuotantoa. Texas Oil - Boogie Woogie Christmas
https://www.youtube.com/watch?v=JePWXAyzvXo&feature=youtu.be

Yllättävän hyvin tuntuvat vetävän, ongelma on vaan se, että rockabilly ei ihan iske. Luonnan muuten rockabillyn junttien musiikiksi, joten ei ihmekään että kuuntelet sitä juuri tunnustauduttuasi juntiksi. Suhteellisen tiukkaa kuitenkin noiden meno, joten pakko antaa ihan hyvät 7,5.

Sitten yks omia ehdottomia suosikkeja:
Eric Clapton/JJ Cale-Call Me The Breeze

 

[Isle of Man]

Sitten yks omia ehdottomia suosikkeja:
Eric Clapton/JJ Cale-Call Me The Breeze

Ja olihan se hyvä. Itselleni vaan tuossa kolmen soinnun bluessikaavassa ei mikään hyvistä erotu koskaan ultimaattiseksi. Olisi ehkä pitänyt syntyä pari-kolmekymmentä vuotta aikaisemmin että osaisi nyanssit arvostaa kohdilleen. Itse aloitin rockin kuuntelemisen Queenilla. Mutta pohjaa arvostamaton on arvoton ja ei sillä etteikö pääni edellisen mukana olisi nytkynyt, annamme 8,5.

Sitten jotain...2010-lukulaisen funkyn ja post-punkin yhdistelmää, mitä lie. King Krule - A Lizard State: https://www.youtube.com/watch?v=kpkr79srKTE

 

[Kirjoittelija]

Sitten jotain...2010-lukulaisen funkyn ja post-punkin yhdistelmää, mitä lie. King Krule - A Lizard State: https://www.youtube.com/watch?v=kpkr79srKTE

Kun kappale alkoi, ajattelin, että tästä tulen pitämään. Kappaleen loppuessa jäi kuitenkin sellainen fiilis, että olisin kaivannut jotain koukkua, joka olisi vanginnut huomion tehokkaammin. Sitten kuuntelin biisin toisen kerran, ja se kuulosti paremmalta. Ehkä kymmenennellä kuuntelulla se kuulostaisi vielä paremmalta. Koska esitys ei kuitenkaan melodisesti ollut kaikkein mieleenpainuvin, olisin kaivannut sanoitukselta suurempaa kekseliäisyyttä. Google kertoi artistin olevan siinä iässä, että hän on vasta ryhtymässä kuivattelemaan korvantaustojaan, joten parempaa voi hyvinkin olla luvassa muutaman vuoden päästä. Nuorenmiehen pyrkimyksestä tehdä jotain vähän erilaista arvosana 7 puoli.

Seuraavaksi lauluesitys, jolla ei Idolsissa ehkä mentäisi ihan finaaliin asti, tokkopa edes välieriin. Sipe Santapukki & Tommi Liimatta kappaleella Tilatkaa tytöt taksi:
https://www.youtube.com/watch?v=eakduAVMLx8

 

[Leopold Isopanda]

Seuraavaksi lauluesitys, jolla ei Idolsissa ehkä mentäisi ihan finaaliin asti, tokkopa edes välieriin. Sipe Santapukki & Tommi Liimatta kappaleella Tilatkaa tytöt taksi:
https://www.youtube.com/watch?v=eakduAVMLx8

Sapen bestiksen Sipen soololevyn voi muuten jättää omaan arvoonsa, mutta tämä biisi on tullut aikoinaan iloisen railakkaasti kulutettua puhki. Tommi Liimatan ääni on sellainen, jota joko diggailee tai inhoaa, mutta kylmäksi tuo rollolainen honotus ei ketään jätä. Absoluuttisen nollapisteen ystävänä putoan ensiksi mainittuun ryhmään, mutta ymmärrän myös varsin hyvin niitä, jotka eivät Liimatan ääntä jaksa.

Itse biisissähän on vääjäämättä eteenpäin jyskyttävä poljento ja hauskat sanoitukset, joiden huumoriarvo korostuu Liimatan lakonisen laulutyylin ansiosta. Pohjois-Pohjanmaan erään jokilaakson entisenä asukkina hykerrystä aiheuttaa myös piikittely alueen hihhuleita kohtaan.

Pikkulinnut muuten ovat viserrelleet, että tämän kappaleen sanoituksellinen ja sävellyksellinen työnjako on mennyt aika lailla sillä tavalla, että Santapukki on lähinnä nimetty toiseksi esittäjäksi Liimatan hoitaessa loput. Siinäpä ehkä syy, miksi tämä kappale on ns. piristävä poikkeus muuten varsin kehnolla levyllä. Arvosana: 8-

Jatketaan kotimaisella tarjonnalla ja lyödään pöytään luku suomalaista rock-historiaa, josta omien sanojensa mukaan mm. Viikate ja PMMP ovat ammentaneet idean jos toisenkin. Mana Mana esittää Kuolla elävänä: https://www.youtube.com/watch?v=yYmYmtaEm5Q

 

[ämjiijii]

Jatketaan kotimaisella tarjonnalla ja lyödään pöytään luku suomalaista rock-historiaa, josta omien sanojensa mukaan mm. Viikate ja PMMP ovat ammentaneet idean jos toisenkin. Mana Mana esittää Kuolla elävänä: https://www.youtube.com/watch?v=yYmYmtaEm5Q

On kyllä loistava biisi! Mana Manassa minua miellyttää oikeastaan kaikki, tunnelmalliset melodiat, sopivan laahaavat kitarariffit sekä erityisesti J. Mömmön lauluosuudet. Tässä bändissä harmittaa se, että tutustuin siihen vasta pari vuotta sitten. Arvosanaksi 9½.

Itse linkkaan tähän bändiä, joka on viimeisten muutaman vuoden ajalta ehdottomasti kovin tekemäni musiikkilöytö. Kyseessä on ranskalainen Alcest ja kappaleen nimi on Là Où Naissent Les Couleurs Nouvelles.

 

[Siivu]

Itse linkkaan tähän bändiä, joka on viimeisten muutaman vuoden ajalta ehdottomasti kovin tekemäni musiikkilöytö. Kyseessä on ranskalainen Alcest ja kappaleen nimi on Là Où Naissent Les Couleurs Nouvelles.

Alcest on itselleni sopivaan mielentilaan täydellistä kuunneltavaa, ainakin bändin myöhäisempi tuotanto. Nyt juuri se mielentila ei ole päällä, mutta toimii kuitenkin. Vahvasti ysin arvoinen biisi. Näin bändin livenä Pakkahuoneella muistaakseni Katatonian lämppärinä, olikohan alkuvuodesta 2013 vai peräti ennen... Soundimaailma ei jostain syystä sinne istunut sitten ollenkaan, joka oli pettymys.

Myöhäisheränneenä Opeth-fanina jatkan edellistäkin pidemmällä biisillä, joka veti minut mukaan bändin kelkkaan: Opeth - Harlequin Forest. Ja livenä vielä, prkl.

 

[Ikävänkantaja]

Myöhäisheränneenä Opeth-fanina jatkan edellistäkin pidemmällä biisillä, joka veti minut mukaan bändin kelkkaan: Opeth - Harlequin Forest. Ja livenä vielä, prkl.

Periaatteessa ihan hienoa, jopa tunnelmallista, tukkaheviä esittivät Ruotsin pojat siinä. En silti voi väittää tykänneeni liiemmin, sillä kipale oli hieman turhan pitkä ei-progekappaleeksi. Vai olisiko siinä sittenkin ollut häivähdys progea? No, yhtä kaikki: liian pitkä mutta ihan leppoisa esitys oli se. 8.

Mennäänpä sitten harlekiinimetsän jälkeen retkelle erääseen toiseen kummalliseen ja jännittävään paikkaan: CMX - Mekaanisten lintujen puisto. (Kannattaa kuunnella viimeisiä sekunteja myöten; kappaleen anomalia-aste ylittää auditiivisen tapahtumahorisontin ajassa 5:00, kun ns. hyperajovaihe alkaa.)

 

[Hurraa]

Mennäänpä sitten harlekiinimetsän jälkeen retkelle erääseen toiseen kummalliseen ja jännittävään paikkaan: CMX - Mekaanisten lintujen puisto. (Kannattaa kuunnella viimeisiä sekunteja myöten; kappaleen anomalia-aste ylittää auditiivisen tapahtumahorisontin ajassa 5:00, kun ns. hyperajovaihe alkaa.)

Kappale oli juuri sitä mitä nimen perusteella sopii olettaa. Ei oikein kolahtanut eikä jaksanut kuunnella kuin pätkittäin. Erikoista kylläkin ja ihan mielenkiintoinen teema.Teeman ja toteutuksen ansiosta 6+.

Mennääs kotimaisen rap-musiikin puolelle, eikä sinne kaikista eniten massoja syleilevän luokse. Taattua laatua, Laveerreeta: Laveerre - Kaasupää

 

[Kirjoittelija]

Mennääs kotimaisen rap-musiikin puolelle, eikä sinne kaikista eniten massoja syleilevän luokse. Taattua laatua, Laveerreeta: Laveerre - Kaasupää

Kyseessä on minulle tuntematon artisti. Mainospuhe "ei kaikkein massoja syleilevin" asetti odotusarvot välille 4-5. Tämä räpättäjä yllätti kuitenkin positiivisesti ja asettuu kaikkien kuulemieni Suomi-räppäreiden joukossa verbaaliselta oivaltavuudeltaan yläneljännekseen, jonnekin turvallisen kauas Notkean Rotan taakse. Kaiken tämän genren vakavissaan levytetyn itsekehun keskellä läpällä heitetty itsekorostus on aina piristävä poikkeus. Kappaleen teemasta tuli hieman mieleen Stig Doggin Häsleri, jossa riimien soljuvuus ja puhelaulannan rytmikkyys ovat mielestäni asteen edellä tätä esitystä, mitä itse arvostan, vaikka tässä kipaleessa rytmin rikkominen oli ihan tietoinen ratkaisu. Arvosanaa joudun hieman laskemaan rivien "mun virta loppuu kännykän akusta, sitten täytyy taas vittu alottaa alusta" vuoksi. Näin jälkiviisaana whatsappittajana ja puhelin+Walkman-yhdistelmälaitteen omistajana on helppo todeta, että kyseinen sanoituksen pätkä on räikeä anakronismi. Eihän tuollainen vuosituhannen vaihteen ihminen, jonka mobiilitelefoonilla ei voinut tehdä juuri muuta kuin soittaa ja lähettää tekstiviestejä, ymmärtänyt hevon v***ua siitä millaista on oikeasti tuskailla puhelimen akun keston kanssa. Arvosanaksi tulee seiska miinus.

Seuraava kirjoittaja pääsee arvostelemaan runopojat hallitsevan Super Bowl -mestarin kotikylästä. Fleet Foxes ja Mykonos:
https://www.youtube.com/watch?v=7bJC330fBPM

 

[StevieY]

Seuraava kirjoittaja pääsee arvostelemaan runopojat hallitsevan Super Bowl -mestarin kotikylästä. Fleet Foxes ja Mykonos:
https://www.youtube.com/watch?v=7bJC330fBPM

Tosi vaikee biisi mulle arvostelvaksi. Tossa laulussa on kohtia, josta tykkään todella paljon ja sitten kohtia, jolloin kanava vaihtuis radiossa. Eli kokonaisuus ei ihan selkee winner ole, mutta en mä mitään ihan paskoja pisteitä anna. Lisäksi tosta päävokalistin todella lyhyestä skebahihnasta extraa. Kahdella kuuntelulla 7½.

Kokeillaan Manicsiä seuraavaksi ja Postcards from a young man:
https://www.youtube.com/watch?v=988ndLhOtu4

 

[Ikävänkantaja]

Kokeillaan Manicsiä seuraavaksi ja Postcards from a young man:
https://www.youtube.com/watch?v=988ndLhOtu4

James Dean Bradfieldin ja kumppanien musisointihan toimii aina. Vaikka "Postcards from a Young Man" ei lukeudu omiin kirkkaimpiin Manics-suosikkeihini, on siinä takuuvarma ja tunnistettava ominaissoundi - jopa yllättävänkin kevyt ja ilmava sellainen. Sen kunniaksi arvosanaksi valikoituu luja ja ehjä 9.

Otetaan sitten vuoroon saksalainen terawattitonniluokan fuusioreaktori-räjähdehybridi: Rammstein - Das Modell (Kraftwerk-cover)

 

[Captain Slow]

Otetaan sitten vuoroon saksalainen terawattitonniluokan fuusioreaktori-räjähdehybridi: Rammstein - Das Modell (Kraftwerk-cover)

Joskus tuli vähän aktiivisemmin kuunneltua Rammsteinia. Ja yllättävän hyvää tavaraa onkin, vaikka jotkut mieltää Rammsteinin epämetalliksi/konemusiikkia kuuntelevien paskiaisten metallimusiikiksi. Siinäpähän sanokoot noin, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Plussaa syntensaattoriin viittaavista saundeista, ja arvosanaksi heittämällä vahva 8+.

Sitten siirrytään aivaan toisiin stäfääreihin: Primal Scream - Shoot Speed / Kill Light

 

[Red Label]

Joskus tuli vähän aktiivisemmin kuunneltua Rammsteinia. Ja yllättävän hyvää tavaraa onkin, vaikka jotkut mieltää Rammsteinin epämetalliksi/konemusiikkia kuuntelevien paskiaisten metallimusiikiksi. Siinäpähän sanokoot noin, kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Plussaa syntensaattoriin viittaavista saundeista, ja arvosanaksi heittämällä vahva 8+.

Sitten siirrytään aivaan toisiin stäfääreihin: Primal Scream - Shoot Speed / Kill Light

En tiedä onko tarkoituksena ollut tehdä taustamusiikki Eurosportin Watts Zap-koosteisiin, vai aspiriinin myynnin lisääminen, mutta aivan jäätävää renkutusta. Tulipahan kuunneltua. Ja tämä ilman minkäänlaista provoilua. Sattuu korviin. Koitin keksiä jotain positiivista sanottavaa, mutta en keksinyt. Olen oikeasti todella avoin kaikelle musiikille, mutta pakko antaa arvosanaksi 4+. Jaksoin sentään kuunella loppuun, siitä plussa.

Seuraavaksi lähdetään hyvin ajankohtaiseen Torontoon, jonka ylpeys sattuu olemaan muu kuin Maple Leafs.

Danko Jones - Caramel City

https://www.youtube.com/watch?v=ldnOT_o8hiU

 

[Skeletor]

Seuraavaksi lähdetään hyvin ajankohtaiseen Torontoon, jonka ylpeys sattuu olemaan muu kuin Maple Leafs.

Danko Jones - Caramel City

https://www.youtube.com/watch?v=ldnOT_o8hiU

Tämä edustaa mulle genreä nimeltä tusinarock. Biisi, joka on tehty miljoona kertaa aikaisemmin ja kun soi taustalla, niin siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Mitään sanomatonta tylsyyttä. 5-.

Seuraavana aivot narikkaan ja jäähallimusan pariin. Tämä biisi on soinut jo paljon eri jäähalleissa ja on yksi päättyneen vuoden menestystarinoita. Sitä voi vain vihata tai rakastaa. Sanoja ei tajua varmaan edelleenkään kukaan, mutta silti Fuck that little mouse: AronChupa - I'm An Albatraoz

 

[Captain Slow]

Seuraavana aivot narikkaan ja jäähallimusan pariin. Tämä biisi on soinut jo paljon eri jäähalleissa ja on yksi päättyneen vuoden menestystarinoita. Sitä voi vain vihata tai rakastaa. Sanoja ei tajua varmaan edelleenkään kukaan, mutta silti Fuck that little mouse: AronChupa - I'm An Albatraoz

Huh heijaa. Biisi itsessään ei oo mikään kaksisin, mutta lyriikat on niin tarttuvat että tää soi päässä takuuvarmasti. En tiedä mitä ajatella. Toisaalta tää on aikamoista paskaa joka kertoo vaan nykymusiikin tilasta, mutta toisaalta tää menee kastiin "niin huono biisi että onkin hyvä". 6-

Fakk tät little maus ja vaihappa biisiä, muttei välttämättä genreä:
Rico Tubbs - I Like It Hard (Mightyfools Remix)

 

[StevieY]

Fakk tät little maus ja vaihappa biisiä, muttei välttämättä genreä:
Rico Tubbs - I Like It Hard (Mightyfools Remix)

Nyt tuli hampaat irvessä kuunneltua reilut 4 minuuttia "musiikkia", joka ei aukea itselleni yhtään, vaikka todella kaikkiruokaisesti kuuntelen. Siis kuunteleeko joku tätä selvinpäin? Kyllä mä ymmärrän, että tää jumputus menee jossain reiveissä, mutta että ihan musiikkina kuunneltuna? Mutta koska tässä on tosissaan yritetty jotain tehdä, niin annan arvosanaksi yrittämisen ilosta 5½.

Seuraavaksi ysärille ja hieman vähemmän kuultu biisi tältä orkalta: Ugly Kid Joe ja Panhandlin Prince
https://www.youtube.com/watch?v=387sY-3Pgek

Hieman paska tarjonta tälle biisille youtubessa, parempia varmaan löytyy muista palveluista, jos biisi innosti.

 

[Ikävänkantaja]

Seuraavaksi ysärille ja hieman vähemmän kuultu biisi tältä orkalta: Ugly Kid Joe ja Panhandlin Prince
https://www.youtube.com/watch?v=387sY-3Pgek

Sehän oli kuin Guns 'N Rosesia tai AC/DC:tä sillä erotuksella, että tämä oli korville siedettävällä äänellä laulettu eikä millään karmealla, maneerinomaisella uikutusulina-kombinaatiolla. Hieno juttu sinänsä, eli bändi hakkasi ainakin em. yhtyeet ja videon laadun mennen tullen perushyvällä rock-esityksellään. Biisi junnasi toisaalta yllätyksettä samoja kulkuja koko viisiminuuttisen ajan, joten arvosanaksi valikoituu tasaisen hyvä 8+.

Puheenvuoro seuraavaksi Ameriikan legendoille Johnny Cashin johdolla: The Highwaymen - Highwayman.

 

[DarkTower]

En tiennyt bändistä/biisistä yhtään mitään ennenkuin kuuntelin kappaleen ensimmäistä kertaa. Tykkäsin biisistä heti ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla se oli vielä parempi. Sopivasti country meininkiä 50/60/70-luvulta loistavilla laulajilla. Biisille 8+

Seuraavaksi vähän rankempi biisi. Kim Petersen ala King Diamond vetää laulut äänialasta toiseen livenäkin todella hyvin niinkuin Oulun Jalometallin festareilla huomattiin tänä vuonna. Sama mies laulaa kaiken tässäkin biisissä.

 

[Hippi Hiiri]

Seuraavaksi vähän rankempi biisi. Kim Petersen ala King Diamond vetää laulut äänialasta toiseen livenäkin todella hyvin niinkuin Oulun Jalometallin festareilla huomattiin tänä vuonna. Sama mies laulaa kaiken tässäkin biisissä.

Horror-meininki uppoaakin joskus, mutta nyt ei. Mikä noissa korkeissa miesäänissä viehättää? Minulla vaihtuu kappale aina, jos setä kirkuu kuin täti. Plussana kitarasoolot. Tai siis lisämiinuksena. Kitaranvinguttelua kitaranvinguttelun vuoksi kun ei myöskään kiinnosta kuunnella. Tämä tyyli ei vaan uppoa, niin se ei uppoa. 5+

***
Where da hood at? Tyga - Switch lanes

 

[Ikävänkantaja]

Where da hood at? Tyga - Switch lanes

Nyt kyllä mentiin alusta pitäen kauas tunnettujen alueiden ohi niin sanotulle syvälle epämukavuusvyöhykkeelle, mutta kuljin auraalimatkan pystypäin alusta loppuun rämeiden keskellä. En tunne rap-genreä alkuunkaan niin hyvin, että tunnistaisin edes auttavasti mitään nyansseja, mutta "bitchiä" ja "adomätikbängiä" tuossa(kin) hoettiin useampaan otteeseen kuin kappaleessa oli sanoja. Muutama ihan hauska riimittelykin mahtui mukaan, mutta siihen biisin ansiot omasta näkökulmastani valitettavasti jäivät. Ei siis jatkoon, vai miten se sanotaankaan, mutta tulipahan kuunneltua. 5-.

Seuraavassa laulussa kannattaa kiinnittää musiikin ohella erityistä huomiota unikuvaan, joka on korvannut kappaleen videon: Röyksopp - What Else is There?

 

[Hawk #22]

Seuraavassa laulussa kannattaa kiinnittää musiikin ohella erityistä huomiota unikuvaan, joka on korvannut kappaleen videon: Röyksopp - What Else is There?

Muuten ihan hyvä biisi ja hieno musiikkivideo, mutta ei tuota laulajan ääntä kyllä kestä yhtään. Rasittavan kimeä yhdistettynä norjalaisella aksentilla tuo kyllä niin suuria miinuksia, että muuten onnistunut kappale meni vähän pilalle. Hyvästä videosta kuitenkin 6½.

Seuraavaksi Extreme - Get the Funk Out ja erityisesti kitaravirtuoosi Nuno Bettencourt (linkki youtubeen).