Ylioppilaskirjoitukset

[Wilzu]

*kiukkua*

Onneksi koko hoito oli saatettu onnistuneesti läpi jo viime keväänä (tosin sivuhommina merkonomin tutkinnon kanssa), nyt kävin kokeilemassa, josko matematiikka olisi noussut.

Toiveet C:n saamisesta elivät vahvana viime keskiviikkoon asti, mutta käytyäni lukion kansliassa yllätyin: pistesaldosta oli rapsahtanut 5 pojoa pois. 5 pistettä tuntuu kumman suurelta, kun alunperinkin kasassa oli 25... ja näin matematiikka jäi B:hen ja hävisin vielä kaverin kanssa lyödyn vedonkin. :D

Viime kevään saldo oli matematiikka (lyhyt) B, ruotsi C, äidinkieli C ja englanti M. Melko vaatimattomat paperit, mutta jos ne yhdistää hyvään merkonomin tutkintoon, voi olla ihan tyytyväinen. Ainakin itse olin ja olen edelleen.

 

[Pinturicchio]

Keväällä 2001:

Äidinkieli M
Ruotsi C
Englanti M
Reaali C
Lyhyt matikka B

Itse olin todella tyytyväinen, koska jostain syystä menin koko lukion "puolivaloilla" läpi, eli en sen ihmeemmin panostanut opintoihin, ja mielestäni koko YO-tutkinto on yliarvostettu ja voisinpa väittää että osan aineista (poislukien ehkä ruotsi) voisi läpäistä jo 8,5 keskiarvon omaava ysiluokkalainen...

 

[Rok]

Viestin lähetti alex#10
koska jostain syystä menin koko lukion "puolivaloilla" läpi, eli en sen ihmeemmin panostanut opintoihin, ja mielestäni koko YO-tutkinto on yliarvostettu ja voisinpa väittää että osan aineista (poislukien ehkä ruotsi) voisi läpäistä jo 8,5 keskiarvon omaava ysiluokkalainen...

Joo, no lukion matikkaa ei kyllä ainakaan kävellä läpi yläasteen pohjalta. On se sen verran eri planeeltalta, varsinkin pitkä. Sama pätee noihin muihinkin matemaattisiin aineisiin. Kielet voi tietysti mennäkin, jos on lahjakas kielissä, taikka ollut vaihto-oppilaana tms. Eipä sillä YO-tutkinnolla loppupeleissä(kivan kulunut sanonta) taidan tehdä paljon mitään. Pääsykokeet ne taitaa ratkaista. Tai no tietysti jos on tarpeeksi nero, niin voi päästä jo papereilla sisään. Pointtina siis on, että huonosti menneet ylppärikirjoitukset eivät vielä pudota pois mitään vaihtoehtoja.

 

[Laser]

Kun täällä on nyt sit tällaisia neroja, niin voitteko antaa vinkkejä? ainakin noiden kielten kuuntelukokeisiin ja luetunymmärtämiseen?

 

[werther]

Viestin lähetti Laser
Kun täällä on nyt sit tällaisia neroja, niin voitteko antaa vinkkejä? ainakin noiden kielten kuuntelukokeisiin ja luetunymmärtämiseen?

Eipä kai niihin mitään ihmeellisiä poppakonsteja ole. Luetun ymmärtämistä harjoittelin itse lukemalla englanniksi sellaisia juttuja, jotka osasin suomeksi lähes ulkoa (=Asterix, Tuntematon Sotilas). Kannattaa myös opetella erilaisten rajoittavien ja kieltävien sanojen merkitys, sillä monivalintatehtävissä se auttaa ainakin pudottamaan pois ne vaihtoehdot jotka eivät tule kyseeseen (tarkoitan senkaltaisia sanoja kuin never, seldom, sometimes, often, always).

Kuullunymmärtämisessä monesti vain eliminoin ne vaihtoehdot, jotka eivät tuntuneet mahdollisilta ja sitten valitsin jäljellejääneistä todennäköisimmän.

 

[seisnauraa]

Tänä vuonna pitkästä matikasta pääsi läpi huikealla 6:n pisteen saaliilla. Kyllä siinä on ollu tekeminen! On ollu vaikea koe (ja surkeita abeja?)! On vaan käsittämätöntä, että yhdellä(!) ainolla oikein menneellä tehtävällä läpäisee koko kokeen! Kertoo jotain suomalaisesta matematiikan tasosta.

 

[ozo]

Ihmetyttää vähän, miten näin monella aina jää sen yhden pisteen päähän?! Se on joku salaliitto.. :(

Nimimerkki: yhden pisteen päähän Eximiasta

 

[Ghost]

Itse onnistuin haalimaan matematiikan kokeesta yhdeksän pistettä. Lähti kymmenenä pisteenä ja alustava arvosana oli improbatur, mutta jos olisi pysynyt tuossa kymmenessä olisin saanut b:n. Nyt siis a. Matematiikkaa en laskenut kuin yhdellä kertauskurssilla penkkareiden jälkeen, jossa olin läsnä noin 15 tuntia. Ei kiinnosta pätkän vertaa. Reaali oli ainoa koe, johon luin kunnolla ja siitä sain eximian. Äidinkielestä tuli magna, kielten jäädessä saksan osalta aahan, englannissa beehen ja ruotsissa ceehen.

Mutta kyllä oli turhauttavaa tuo yo-kokeisiin motivaation hakeminen. Pääsykokeet ovat yliopistoihin niin suuressa arvossa, että eipä noilla arvosanoilla tee mitään, paitsi jos koittaa stipendejä saada. Tosin olen helvetin onnellinen, että näin on. Olisi helkkarin turhauttavaa jos yliopisto-opiskelun jokaisella alalla voisi unohtaa jos ei kielistä saa vähintään magnoja.

 

[Espoon Siniset]

Tänään siis tuli mullekin:

A-Matematiikka E
Äidinkieli M
A-englanti C
Reaali C
B-ruotsi C
C-ranska B

 

[Sakallio]

Vuonna 1996

Itse kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1996 ja pitkän matematiikan kirjoitin vapaaehtoisena. Matematiikka ei tosiaan ollut vahvinta aluettani, mutta pääsin läpi kokeesta yhdeksällä pisteellä ja sain A:n.

Taisi olla sinäkin vuonna matematiikan koe suhteellisen hankala, kun pääsi näinkin alhaisilla pisteillä läpi. Muistelisin läpipääsyyn vaaditun pistemäärän olleen 7-8 pistettä.

Muuten yo-kokeet menivät hyvin, josta tuloksena oli magnan paperit.

 

[benicio]

Joo elikkä tämmösiä tuli.
Äikkä L (93p)
Reaali E (38p)
Matikka pitkä B (?)
Ruotsi M (237p)
Englanti L (277p)
Saksa C (211p)
Ihan meni niinkuin odotinkin.

Tuntuu vaan niin käsittämättömältä että nyt täytyy lukea hulluna pääsykokeisiin. Ensin opiskellaan kolme vuotta ja lopulta ei ole mitään väliä miten lukion läpäisee. Parin kuukauden ulkoaopettelulla haetaan sitten yliopistoihin.
Miksei yo-koe voi toimia kunnon pääsykokeena, miksei?
Miksei?

 

[Kurpitsapäällikkö]

Pitkä matikka M
Reaali C
Äikkä M
Ruotsi M
Enkku C
Pitkä saksa A

Ensimmäinen on kova yllätys, keskiarvo taisi olla 6,2. Kolme seuraavaa pieniä pettymyksiä. Viimeinen kertoo paljon saksan kielestä ;)
Muuten, ei tuo matikka NIIN hirveän vaikea minusta ollut...? Mielipiteenne?

 

[Rok]

Tämmöttistä settiä tältä keväältä / viime syksyltä:

Enkku: e
Ruotsi: e
Äikkä: m
Reaali: m
Matikka: b

Ihan suhtalaisen tyytyväinen täytyy olla, kun ottaa huomioon panostuksen määrän. Ja ylppäreiden kanssa samaan aikaan käynnissä olleen Mestiksen karsintasarjan :-) Vaan eipä noilla tuloksilla oikeastaan mitään tee - nyt pitäisi vaan päästä vielä sisään jonnekin...

 

[Cube]

Näillä mennään

Itse aloittelin vähän tällaisella kevyemmällä paketilla.. Varmaankin ihan hyvä ratkaisu, sen verran heikosti näihin kahteen tuli luettua.

Enkku: L (287p.)
Lyhyt matikka: B (15p.)

Loput sitten myöhemmin.

 

[Kolmas Johannes]

Syksyllä kirjoitin ruotsin ja englannin ja nyt keväällä loput.

Siis:
-ruotsi (keskipitkä) L
-saksa (lyhyt) L
-äidinkieli E
-reaali E
-matematiikka (pitkä) E
-englanti (pitkä) E

Täytyy olla tyytyväinen.

 

[Kolmas Johannes]

Viestin lähetti seisnauraa
On vaan käsittämätöntä, että yhdellä(!) ainolla oikein menneellä tehtävällä läpäisee koko kokeen! Kertoo jotain suomalaisesta matematiikan tasosta.

Suomalaisesta matematiikan tasosta tuo ei mielestäni kerro oikein mitään. Enemmänkin se kertoo matematiikan ylioppilastutkintolautakunnan omaperäisestä suhteellisuudentajusta. Reputtaneita tuli ennätysmäärä, pisterajat laskivat reilusti. Syynä ei millään voi olla vain yksinkertaisesti tämänkeväisten abiturienttien tyhmyys. Samalla samainen lautakunta asetti kokeellaan monet tänä vuonna ylioppilaaksi valmistuneet heikompaan asemaan suhteessa muina vuosina kirjoittaneisiin; joissain paikoissa kun pistemäärä - ei siis arvosana - ratkaisee lähtöpisteiden määrän. Minä sain 34 pistettä ja Eximian (mikä kuullostaa paradoksaaliselta), mikä mielestäni vastaa taitojani. Mutta sääliksi käy niitä reputtaneita, jotka toisenlaisella kokeella olisivat päässeet läpi.

 

[seisnauraa]

Viestin lähetti Kolmas Johannes
Reputtaneita tuli ennätysmäärä, pisterajat laskivat reilusti. |---| Mutta sääliksi käy niitä reputtaneita, jotka toisenlaisella kokeella olisivat päässeet läpi.

Tuossa ensimmäisessä lauseessahan on hirveä ristiriita! Pisterajoja laskettiin tasan sen takia, että reputtaneita pitää olla joka vuosi suhteellisesti yhtä paljon.

Lainaus 20.5. Kalevasta:
Ylioppilastutkintolautakunta laskee pisterajat sen mukaan, että pakollisessa pitkässä matematiikassa reputtajia tulee joka vuosi yhtä suuri osuus kirjoittaneista.
Jokainen arvosanan välys on tänä vuonna samanlainen kuin aikaisempinakin vuosina, mutta pisterajat kaikissa arvosanoissa ovat nyt tavallista alhaisemmat.
Laudaturin kirjoitti viisi prosenttia ja reputtajia on pakollisissa aineissa noin 4,5 prosenttia.

Reputtajia on suhteellisesti tänä vuonna yhtälailla kuin ennenkin. Sen takia onkin turha sääliä niitä, jotka eivät tällä kokeella päässeet läpi. Jos nyt reputtaneet olisivat läpäisseet kokeen, pisterajat olisivat nousseet ja joku muu olisi reputtanut. Sitten olisi näitä säälitty, että toisenlaisella kokeella olisivat päässeet läpi. Ilmeisesti perustit pohdintasi sumeaan logiikkaan?

 

[Kolmas Johannes]

Viestin lähetti seisnauraa
Pisterajoja laskettiin tasan sen takia, että reputtaneita pitää olla joka vuosi suhteellisesti yhtä paljon. --
Reputtajia on suhteellisesti tänä vuonna yhtälailla kuin ennenkin. Sen takia onkin turha sääliä niitä, jotka eivät tällä kokeella päässeet läpi. Jos nyt reputtaneet olisivat läpäisseet kokeen, pisterajat olisivat nousseet ja joku muu olisi reputtanut. Sitten olisi näitä säälitty, että toisenlaisella kokeella olisivat päässeet läpi. Ilmeisesti perustit pohdintasi sumeaan logiikkaan?

Reputtaneita tuli siis sittenkin yhtä paljon kuin aiemminkin? Sitten lautakunta on hoitanut kokeen jälkeiset tehtävänsä niin kuin pitikin. Pohdintani ei perustunut sumeaan logiikkaan, vaan vääristyneeseen tietokäsitykseen reputtaneiden määrästä. Koin säälini aiheelliseksi, koska luulin, että reputtaneita olisi ollut tavallista enemmän. (Matematiikan opettajat veikkailivat Helsingin Sanomissa jotakin tämän tapaista muutama viikko sitten.) Näin ei kuitenkaan ollut, joten vedän säälini tältä osin takaisin. Tiedon perustaminen veikkailuihin ei koskaan ole vedenpitävä ratkaisu. Silti olen edelleen sitä mieltä, että pitkän matematiikan tämän kevään ylioppilaskoe oli epäonnistunut ja kohtuuton.

 

[seisnauraa]

Viestin lähetti Kolmas Johannes
Silti olen edelleen sitä mieltä, että pitkän matematiikan tämän kevään ylioppilaskoe oli epäonnistunut ja kohtuuton.

Tästä olen hyvinkin samaa mieltä, sillä onhan tosiaan totta, että ei tämän vuoden kirjoittaneissa voinut olla niin paljon enemmän heikkoja matikisteja kuin ennen. Kokeen siis täytyn olla pahan kerran epäonnistunut.

 

[Kemulator]

Äidinkieli L
Englanti L
Pitkä matematiikka L
Ruotsi E (S 2002)
Reaali C

Eli mainiosti kirjoituksissa kulki, hieman tuo reaalin fysiikan kapea-alaisuus jäi harmittamaan, mutta tuo äidinkielen hieman yllättänyt arvosana kompensoi kyllä sitäkin.

 

[Mr Referee]

Matikka (pitkä) E
Reaali E
Äidinkieli (ruotsi) L
Suomi L
Enkku L
Ranska (pitkä) E
Saksa (lyhyt) L

Ihan jees :)

 

[Oloneuvos]

Onnittelut kaikille palstan uusille ylioppilaille. Täällähän näkyy niin mainioita tuloksia, ettei tällainen 20 vuotta sitten kirjoittanut vanha parta enää kehtaa suutaan avata. ;)

 

[Demon Allbran]

Viestin lähetti benicio

Tuntuu vaan niin käsittämättömältä että nyt täytyy lukea hulluna pääsykokeisiin. Ensin opiskellaan kolme vuotta ja lopulta ei ole mitään väliä miten lukion läpäisee. Parin kuukauden ulkoaopettelulla haetaan sitten yliopistoihin.

Siksi kannattaakin hakea paikkaan, jossa hyvillä yo-arvosanoilla saa kunnon lähtöpisteet. Ällillä (huomaa näppärä kaksoismerkitys) ja hyvällä tuurilla valintakokeessa minäkin yliopistoon pääsin.

Miksei yo-koe voi toimia kunnon pääsykokeena, miksei?
Miksei?

Koska se on kuulemma epäreilua... Olen tosin eri mieltä.

 

[benicio]

Viestin lähetti Demon Allbran
Siksi kannattaakin hakea paikkaan, jossa hyvillä yo-arvosanoilla saa kunnon lähtöpisteet. Ällillä (huomaa näppärä kaksoismerkitys) ja hyvällä tuurilla valintakokeessa minäkin yliopistoon pääsin.

Totta kai, mutta tuntuu vaan niin oudolta että suuressa osassa hakupaikoista on yleensä Yo-todistus+pääsykoe ja pelkkä pääsykoe -kiintiöt, vaikka hakijat juuri ovat suorittaneet valtakunnallisen ja tasapuolisen kokeen.

 

[Ghost]

Ylioppilaskokeiden pitäminen pienessä arvossa on siinä mielessä ihan hyväkin asia, että saadaan ehkä hieman pienennettyä sitä opiskelijoiden määrää, jotka lähtevät alalle jota eivät tunne ja joka osoittautuu vääräksi. Voin vain kuvitella, kuinka moni menisi hyvillä papereillaan vaikkapa oikeustieteelliseen tai lääketieteelliseen ihan sen takia, että niillä on maine vaativana paikkana, voidakseen lopettaa yhden vuoden jälkeen. Nyt kun pitää panostaa pääsykokeisiinkin, täytyy mielenkiinnosta olla sen verran varma, että pystyy lukemaan niihin varsin vaativat pääsykoekirjat ja toisaalta pystyy sisäistämään ne. Ainakin minun on todella vaikea sisäistää aiheita, jotka eivät oikeasti kiinnosta. Tiedä sitten olenko ainoa.

Kenties yksittäisten aineiden kirjoitukset voisivat olla suuremmassa osassa kuin nyt. Muualle kuin matemaattisille aloille ei taida kovin paljoa olla asiaa pelkillä papereilla. Eli vaikkapa englantia lukemaan voisi olla helpompaa päästä kun repäisee englannista ällän ja historiaan voitaisiin painottaa historian pistemäärää. Tosin näissä tulee sitten se ongelma, että jos kokeet ovat eritasoisia, niin menee homma epäreiluksi. Jos siis katsotaan pistemääriä eikä arvosanoja. Ei kuitenkaan mielestäni niin, että kaikista aineista on joka paikkaan hyötyä.