Ylioppilaskirjoitukset

[LäJa]

Suht tyytyväinen olen omaan suoritukseeni yo-kokeissa. Psykologian ainereaalista tuli c, englannista b, ruotsista b vaikka lähti c:nä. Oli laskenut ytl:ssä 14 pistettä! Mitäköhän tämä kertoo kokeen omassa koulussani alunperin tarkistaneen ruotsinopettajani ammattitaidosta... Äidinkielessä L jäi harmittavan lähelle, 93p lähti 90p tuli takaisin.


Mutta tärkeintä on se, että lakki tuli:)

Totta, kaverin Ruotsin aineen pisteet laski jostain 90:stä reiluun 20:een. Ei mitään järkeä tollasessa pisteiden laskussa.

 

[Lone Wanderer]

M tuli äikästä. 80 lähti ja 85 tuli takaisin ja sehän olikin sitten mulla ainoa, mikä oli enää kirjottamatta ennen tätä kevättä. Koko saldo siis 2 M:ää (Enkku&Äikkä), B (Reaali) ja A (Ruotsi). Itse olen tyytyväinen, kun en mikään lukutoukka ole koskaan ollut.

Kurssitkin sain huhtikuun lopussa kasaan juuri sinä päivänä, kun ne oli viimeistään saatava, joten lakki pistetään sitten päähän ensi viikon lauantaina. Hyvä fiilis kaikenkaikkiaan, vaikka vähän harmittaa se, että tuli oltua tuolla neljä vuotta. Jälkeenpäin kun on miettinyt, niin olisi sieltä jo vuosi sitten voinut päästä, kun vähän enemmän olisi jaksanut tehdä töitä sen eteen.

 

[TakapihanLemieux]

Äidinkielestä M, maantieto, englanti ja matikka (lyhyt) C ja psykologiasta A. Rahkeet olisivat parempaankin riittäneet, mutta toisaalta olen tyytyväinen kun ottaa huomioon työmäärän, jolla lukio läpi mentiin: 3 vuotta sieltä missä aita on matalin. Pääasia, että saa lakin päähän.

 

[Toripolliisi]

Äikkä nous YTL:ssä 85-->87, joten siitä E. Matikka(lyhyt) nous 44-->47, joten siitäkin E. Enkkusta tuli M(pisteitä en muista), Ruotsi C(-"-), yhteiskuntaopin pisteet nous parilla ja tuloksena M samoin kuin historiassakin, vaikkakin siitä rapsahti C pelätyn B:n sijasta. Aika nappiin meni.

 

[girlzilla]

Mutta ei toi yo-kokeissa menestyminen kerro välttämättä mitään siitä, että onko töitä tehty lukion aikana vai ei. Eräskin ystäväni kirjoitti 6 L:ää ja laiskempaa tyyppiä saa hakea. Toisaalta itse olen tehnyt jonkin verran töitä ja papereista tulikin sitten hyvät. Yksi lukutoukkaystävä veti C:n paperit. Det är yksilöllistä.

 

[TakapihanLemieux]

Noo lukion aikana tai ei. Olisi pitänyt varmaan sanoa, että YO-kokeisiin valmistautuminenkin oli vähän mitä oli; edellisenä iltana juhlimassa jne. Yhteenkään aineeseen en "kerennyt" lukemaan kaikkia tarvittavia kirjoja ja omasta päästä tuli erityisesti reaaleissa vastailtua. Syksyllä voisi käydä vielä kirjottamassa yhden reaalin lisää ihan muuten vain.

 

[lintu]

Enkku: E
Suomi(vieraana kielenä): E
Ruotsi(äidinkieli): C
Matikka(lyhyt): E
Reaali: C

 

[Heimo Vesa]

Historiasta tuli ainut L, yhteiskuntaopista, äikästä ja ruotsista E, pitkästä matikasta rimaa hipoen 30 pisteellä M, saksa ja englanti myös M. Tyytyväinen pitää olla tuloksiin lukumotivaatioon nähden. Ainoastaan historiaan valmistauduin kunnolla. Historiassa ja yhteiskuntaopissa onneksi myös tuntui painottuvan enemmän tietojen laajempi soveltaminen kuin pelkkä kirjoista ulkoa pänttääminen, mikä sopi minulle hyvin.

 

[Erling]

Vähän alisuoritin. Aineissa, joissa oikesti olen hyvä, kuten äikkä, hissa ja yhteiskuntaoppi jouduin tyytymään kaikissa ämmään. Ei se huono ole, mutta parempaankin olis voinut pystyä. Ransaskasta kaikkien yllätyksesksi tuli jopa C, enkusta M ja Ruotsista nöyryyttävä E (kaksi pistettä L:stä).
Matikan kokeeseenhan jätin urheasti menemättä. En olisi kuitenkaan päässyt läpi.

 

[Gellner]

Totta, kaverin Ruotsin aineen pisteet laski jostain 90:stä reiluun 20:een. Ei mitään järkeä tollasessa pisteiden laskussa.

Tuskin nyt sentään 70 pistettä laski? Tarkoitit varmaan että laski 20 pistettä?

Jännä juttu, että aika monella on tuo ruotsin aine tänä vuonna niin reippaasti laskenut. Ystävällänikin laski reilut 20 pojoa. Melkoinen pudotus.

 

[Koala]

Äidinkieli E
Historia M
Englanti E
Ranska A



Ihan tyytyväinen täytyy olla näihin tuloksiin. Tehty työ ja tulos ei kuitenkaan ihan rimmaa keskenään, joten ei tiedä mitä pitäisi ajatella. Onnellinen. Harmi, ettei lakkia vielä kuitenkaan tule.

 

[Vekurinen]

Onnea vaan kaikille ylioppilaille. Sanotaan lukiosta mitä hyvänsä, on siellä vielä aineita, jotka ovat haastavia ja hyödyllisiä.

Tulikin hassuja juttuja mieleen omista kirjoituksista, kun noita edellisiä postauksia luin. Aina mietitään sitä, kuinka paljon on lukenut. Tämä on mielestäni hieman turhaa vääntämistä ja jahkailua. Joskus ei vaan natsaa, vaikka olisikin lukenut ja toisin päin.

Toisaalta on sitten myös nämä, jotka jo ennen kirjoituksia julistavat, kuinka vähän ovat lukeneet. Oma teoriani (perustuu myös kokemuksiin yo:sta) on se, että nämä lukemattomuuttaan jankuttavat tavallaan valmistelevat jo syytä ei-toivotulle tulokselle: "noh, emmä kyllä lukenutkaan...". Tavallaan perustellaan sitä, miksei pärjätty yhtä hyvin kuin joku toinen. Kaipa sekin on omanlaista tyhmyyttä, jos ei ymmärrä edes jollain tavalla kerrata kokeeseen, johon on periaatteessa valmistautunut jo useamman vuoden.

Tähän liittyy pelko heittäytyä täysillä jonkin asian opiskelemiseen. Pelätään sitä, että hyvän valmistautumisen jälkeenkään tulos ei ole toivottu. Tällaisesta pelosta kannattaa pyrkiä pois, jotkut eivät siihen ikinä kykene. Itselläni tätä ongelmaa oli nimenomaan yo-kirjoitusten aikaan. On kuitenkin oltava itselleen rehellinen ja uskallettava punnita oma osaaminen (tähän kuuluu myös epäonnistumisen hyväksyminen).

Ylioppilaille, ja varsinkin miespuolisille sellaisille, antaisin sellaisen neuvon, että hakekaa opiskelupaikkaa jo nyt keväällä. Jos ette hae-->tulee välivuosi + intti + siitä toipuminen (intin jälkeen on kiva tehdä töitä ja saada rahaa) = muutama vuosi menee hyvin äkkiä.


Terv.

Res Tkm Vekurinen
Yo 2003 ( Reaali E, Enkku E, laaja ruotsi M, Ranska B, Laaja matem. B, Äikkä M). Nykyisin epäsiisti ja lievästi syrjäytynyt toisen vuoden oik.yo.


p.s
Tekstistä tuli nyt jotenkin typerän isällinen, mikä ei ollut lainkaan tarkoitus, olemmehan käytännössä ikätovereita. Ajattelin vain, että kun juuri yo-kirjoitusten aikana pyörii asiat mielessä, niin saattaa olla hyödyllistä kuulla jonkun ko. rumban (yo-kokeet+intti+pääsykokeet) läpikäyneen mietteitä.

 

[LäJa]

Tuskin nyt sentään 70 pistettä laski? Tarkoitit varmaan että laski 20 pistettä?

Jännä juttu, että aika monella on tuo ruotsin aine tänä vuonna niin reippaasti laskenut. Ystävällänikin laski reilut 20 pojoa. Melkoinen pudotus.

Ei, nimenomaan laski sen melkein 70 pistettä. En tiedä sitten, että kummassa päässä on ollut lasit väärinpäin, mutta kyllä jossain on menty metsään ja pahasti. Uudelleen arviointiakin kaveri on harkinnut, mutta kyllähän tuollainen tapaus vituttaa miten päin tahansa asiaa katselee. Pistettä vajaasta L:stä C:hen. Revitään huumoria sitten siitä.

 

[Kosa]

Toisaalta on sitten myös nämä, jotka jo ennen kirjoituksia julistavat, kuinka vähän ovat lukeneet. Oma teoriani (perustuu myös kokemuksiin yo:sta) on se, että nämä lukemattomuuttaan jankuttavat tavallaan valmistelevat jo syytä ei-toivotulle tulokselle: "noh, emmä kyllä lukenutkaan...". Tavallaan perustellaan sitä, miksei pärjätty yhtä hyvin kuin joku toinen. Kaipa sekin on omanlaista tyhmyyttä, jos ei ymmärrä edes jollain tavalla kerrata kokeeseen, johon on periaatteessa valmistautunut jo useamman vuoden.

Tähän liittyy pelko heittäytyä täysillä jonkin asian opiskelemiseen. Pelätään sitä, että hyvän valmistautumisen jälkeenkään tulos ei ole toivottu. Tällaisesta pelosta kannattaa pyrkiä pois, jotkut eivät siihen ikinä kykene. Itselläni tätä ongelmaa oli nimenomaan yo-kirjoitusten aikaan. On kuitenkin oltava itselleen rehellinen ja uskallettava punnita oma osaaminen (tähän kuuluu myös epäonnistumisen hyväksyminen).

Minun mielestäni yo-koe on typerä tapa mitata opiskelutuloksia. Esimerkki: sain lukiossa ruotsin kursseista vitosia ja kutosia, koska en niihin lukenut. Joku kiltti tyttö taas saattaa päntätä tunnollisesti läpi lukioajan, ja saa kursseista ysejä. Kuitenkin yo-kokeissa pärjäänkin yhtä hyvin kuin tällainen kiltti tyttö, koska kielten yo-kokeissa pääsee pitkälle pelkällä päättelykyvyllä ilman suurempaa pänttäystä. Mielestäni lukiomenestystä pitäisikin mitata niiden kurssiarvosanojen, ei yo-kokeiden, mukaan.

 

[sampio]

Yo-koe saattaa olla välillä lievää tuuripeliäkin. Mulla oli koko lukion ajan ruotsi kasissa, mutta kuuntelut tuottivat aina vaikeuksia. Sain kompensoitua tuota ongelmaani muilla tehtävillä sen verran, ettei opettajilla näköjään ollut muita vaihtoehtoja kuin lätkiä sitä kasia perätysten. Yo-kuuntelussa sitten tein peräti yhden virheen, vai pitäisikö sanoa, että veikkasin vain yhden väärin, pisteet olivat 87/90. Ei harmittanut. Kirjallinen koe meni tasoni mukaan, tosin loppujen lopuksi eximia tippui magnaksi. Mutta ihan hyvin siihen nähden, että olisin ollut tyytyväinen cumuunkin.

 

[Vekurinen]

Esimerkki: sain lukiossa ruotsin kursseista vitosia ja kutosia, koska en niihin lukenut. Joku kiltti tyttö taas saattaa päntätä tunnollisesti läpi lukioajan, ja saa kursseista ysejä. Kuitenkin yo-kokeissa pärjäänkin yhtä hyvin kuin tällainen kiltti tyttö, koska kielten yo-kokeissa pääsee pitkälle pelkällä päättelykyvyllä ilman suurempaa pänttäystä.

Niin, ja mitä sitten? Minun mielestäni on täysin kohtuullista, että kokelaille annetaan arvosana heidän kirjallisen (+kuuntelu) osaamisensa mukaisesti. Ei ole minun mielestäni mitään mieltä antaa arvosanaa siitä, kuinka ahkerasti kokelas on tehnyt tehtäviään, ollut aktiivinen tunneilla taikka reunustanut portfolioitaan hopeahiutaleilla.

 

[avatar]

Niin, ja mitä sitten? Minun mielestäni on täysin kohtuullista, että kokelaille annetaan arvosana heidän kirjallisen (+kuuntelu) osaamisensa mukaisesti. Ei ole minun mielestäni mitään mieltä antaa arvosanaa siitä, kuinka ahkerasti kokelas on tehnyt tehtäviään, ollut aktiivinen tunneilla taikka reunustanut portfolioitaan hopeahiutaleilla.

Aivan totta. Mutta mielestäni koetta pitäisi tässä mielessä muuttaa enemmän suuntaan, jossa vaikka testataan ihan kylmästi sanojen tietämystä. Ihan reilu osa vaan puhdasta sanakoetta sun muuta ulkotietämystä niin loppuu se looginen päättely ja sovellus.

nimim. keskiarvo ruotsista lukiossa 5,6 ja kirjoitin C:n enkä ollut edes täysin varma mitä yo-aineen otsikko tarkoitti.

 

[varjo]

Minun mielestäni yo-koe on typerä tapa mitata opiskelutuloksia. Esimerkki: sain lukiossa ruotsin kursseista vitosia ja kutosia, koska en niihin lukenut. Joku kiltti tyttö taas saattaa päntätä tunnollisesti läpi lukioajan, ja saa kursseista ysejä. Kuitenkin yo-kokeissa pärjäänkin yhtä hyvin kuin tällainen kiltti tyttö, koska kielten yo-kokeissa pääsee pitkälle pelkällä päättelykyvyllä ilman suurempaa pänttäystä. Mielestäni lukiomenestystä pitäisikin mitata niiden kurssiarvosanojen, ei yo-kokeiden, mukaan.

Toisaalta osaamisesi saattaa olla hyvin rajoittunutta ja asiat unohtuvat nopeasti yo-kokeitten jälkeen. Ainakin itse olen huomannut suoran korrelaation sillä, miten hyvin asioita muistaa riippuen siitä miten pitkäjänteisesti on tehnyt asioitten eteen töitä.

Joistain sivuainetenteistä on päässyt läpi viimeisen illan kikkailuilla, mutta about tunti tentin jälkeen ei edes muista tenttikysymyksiä. Jos taas on sattunut tekemään kurssin yhteydessä jatkuvasti töitä, muistaa asioita pidempäänkin.

Se ovatko sitten yo-kokeet+pääsykokeet sopiva yhtälö, onkin eri asia, toisen voisi mielestäni poistaa turhana kulueränä. Yo-kokeilla on kylläkin jo merkittävät perinteet, joten niitä en hevillä lopettaisi, mutta pääsykokeet voisi korvata yo-kokeitten ja yo-arvosanojen yhdistelmällä, nostaisipa opiskelumotivaatiota monilla lukion ajaksikin. Toki pääsykokeet voisi säilyttää tietyn pienen kiintiön tapana päästä sisään, jos lukiossa on tosiaan homma ollut hakusessa, mutta pääosa otettaisiin sisään päättötodistuksen ja yo-arvosanojen pohjalta. Tietenkin ongelmaksi ehkä tulisi se, että arvosanajakauma on suppea ja aloille, minne hakee tuhansia ihmisiä, rajat nousisivat helposti käsittämättömiksi. Hankala dilemma enivei, mutta henkilökohtaisesti hieman karsastan yo-koe/pääsykoe-rumbaa, siinä missä allekirjoittanut pääsi suoraan papereilla opiskelemaan (johtui enemmänkin paikan suosiosta, eikä papereista) ja sitä pystyi rauhassa puuhastelemaan asioita ennen "uuden elämän alkua" niin kaverit sitten väänsivät kauniin kevään kalliita valmennuskursseja yms.

 

[Kosa]

Ihan reilu osa vaan puhdasta sanakoetta sun muuta ulkotietämystä niin loppuu se looginen päättely ja sovellus.

Juuri tätä peräänkuulutin. Mitä helvetin tekemistä "loogisella päättelyllä" pitäisi olla koulunkäynnin kanssa?

 

[Kosa]

kaverit sitten väänsivät kauniin kevään kalliita valmennuskursseja yms.

Minun kaverit väänsivät töitä. Kukin taaplaa tyylillään.

 

[Kosa]

Tietenkin ongelmaksi ehkä tulisi se, että arvosanajakauma on suppea ja aloille, minne hakee tuhansia ihmisiä, rajat nousisivat helposti käsittämättömiksi.

Eikö tällaisille tavoitelluille aloille voisi harkita vaikkapa jotain 5000 euron lukuvuosimaksuja. Kyllä se varmasti karsisi pyrkijöiden joukkoa, jolloin myös sisäänpääsy olisi helpompaa. Ja onhan varmasti myös opiskelumotivaatio korkeampi, jos tutkinnon yhteishinta pyörii 30 000 euron tietämissä. Valmennuskurssien yleistyminen on jo hyvä askel tässä kehityksessä, jonka tavoitteena on saada korkeakouluihin motivoituneempia opiskelijoita.

 

[Repe #51]

Täytyy nyt todeta että ihan päin vitt*a meni allekirjoittaneella keskipitkän ruotsin yo. Kuuntelusta reilu puolet pisteistä (taisi olla joku 57/90), mikä ihan normaalitasoani. Kirjallisessa osiossa hämmennystä aiheutti ne *tanan lyhyet tekstinpätkät. Avoimet oli aika arpomista, ehkä puolet kohdista tiesin menevän varmasti oikein ja sama luetunymmärtämisessä. Hieman epävarma olo jäi. En ole vielä saanut edes opettajan antamia alustavia tuloksia, mutta voisin veikata välille A-C arvosanani sijoittuvan. Ei nyt kai ihan I:tä sentään? Keväällä sitten uudestaan (ellen pääse tavoitteeseeni eli vähintään C).

Perjantaina lyhyen matematiikan (lue: tyhmämatikan) yo. Prelistä tärähti E vaikka oli yksi tehtävä täysin nollilla, eli E-L on realistinen tavoite. Odotukset korkealla ja itseluottamusta löytyy. Toivottavasti nyt ei mene aivan päin persettä.

Näin mulla. Onkos muita jotka nyt kirjoittivat ruotsia? :)

 

[varjo]

Eikö tällaisille tavoitelluille aloille voisi harkita vaikkapa jotain 5000 euron lukuvuosimaksuja. Kyllä se varmasti karsisi pyrkijöiden joukkoa, jolloin myös sisäänpääsy olisi helpompaa. Ja onhan varmasti myös opiskelumotivaatio korkeampi, jos tutkinnon yhteishinta pyörii 30 000 euron tietämissä. Valmennuskurssien yleistyminen on jo hyvä askel tässä kehityksessä, jonka tavoitteena on saada korkeakouluihin motivoituneempia opiskelijoita.

Ja tämä taas entisestään korostaisi sitä, että rikkaitten lapset opiskelisivat ja köyhien perheitten vekarat juuttuisivat "paskaduuneihin".
Ei kiitos, Suomessa kun jo muutenkin luokkaerot ovat kohtuulliset verrattuna muuhun maailmaan. Motivaatiohan ei lisäänny yhtään, jos joku toinen maksaa lukukausimaksut, siinä missä sitten toinen on "onnellisesti" heti valmistuttuaan kymmenien tuhansien eurojen lainaloukussa.

 

[Vekurinen]

Mitä helvetin tekemistä "loogisella päättelyllä" pitäisi olla koulunkäynnin kanssa?

Jaa, no minun mielestäni aika paljonkin. Kyllä näen hyvin tärkeänä sen, että opiskelija kykenee päättelemään asioita jotenkin järkevästi sekä ennen kaikkea soveltamaan oppimaansa.

 

[Grainger]

Onkos muita jotka nyt kirjoittivat ruotsia? :)

Yksi kaveri kirjoitteli ruotsin keskipitkän.

Vetänyt lukion kurssit 6-8 arvosanoilla ja sanoi, ettei ole koskaan ollut noin helpossa ruotsin kokeessa. Kuulemma oli ihan kuin olisi äidinkieltään lukenut, ei mitään ongelmaa. Eri asia tietenkin, että miten se loppupeleissä onnistui.

Eräs toinen kaverini taas valitti kuinka oli vaikea koe. Hänellä on mennyt lukion ruotsin kurssit kiitettävillä arvosanoilla, mutta nyt pääsi nipin napin läpi. Taisi vähän jännittää, jos ja kun noin pahasti epäonnistui.