Ylioppilaskirjoitukset

[Beagle Boy]

T
Se ovatko sitten yo-kokeet+pääsykokeet sopiva yhtälö, onkin eri asia, toisen voisi mielestäni poistaa turhana kulueränä. Yo-kokeilla on kylläkin jo merkittävät perinteet, joten niitä en hevillä lopettaisi, mutta pääsykokeet voisi korvata yo-kokeitten ja yo-arvosanojen yhdistelmällä, nostaisipa opiskelumotivaatiota monilla lukion ajaksikin.

Pääsykokeet on musta ihan jees systeemi. Pääsykokeiden avullla oppilaitokset voivat testata hakijan motivaatiota päästä oppilaitokseen eikä vain aiempaa koulumenestystä. Jos korkeakouluihin pääsisi vain ylioppilastutkinnon arvosanoilla niin epäilen sen aihettuavan sitä, että hyvät oppilaat vievät kaikkien halutuimpien korkeakoulujen aloituspaikat ja sitten huomataan vuoden jälkeen, ettei lääkis olekkaan mun juttu ja koulu jää kesken ja joku joka olisi oikeasti halunnut siihen kouluun ja ollut hyvä sillä alalla jää ilman opiskelupaikkaa. Pääsykokeeseen lukemisen aikana kuitenkin luulisi tyhmemmällekin selviävän haluaako todella ko. alalle. Pääsykokeet vaikka onkin ankara systeemi on reilu systeemi, kaikki ovat pääsääntöisesti samalla viivalla lähdettäessä pääsykokeeseen.

Enemmänkin pitäisi keskittyä siihen kuinka lukioissa kehitettäisiin opetusta ja työskentely tapoja siihen, että opiskelijat olisivat valmiimpia siirtymään korkeakoulu tasolle. (Hyvä paikka aloittaa on käytöstavat, itseä ottaa päähän kun ihmiset höpöttävät luennoilla yms. mutta se ei nyt tähän kuulu.)

Varsinkin pääsykokeisiin liittyen lukioissa voisi järjestää vapaaehtoisia kursseja aloittaun, mihin alan opiskelija tulee kertomaan mitä pääsykokeissa tosiasiallisesti vaaditaan.

Onnea ja menestystä vain uusille ylioppilaille.

 

[Kosa]

Ei kiitos, Suomessa kun jo muutenkin luokkaerot ovat kohtuulliset verrattuna muuhun maailmaan.

Et ole tainnut perehtyä politiikan perusasioihin. Juuri viime presidentinvaaleissahan istuva pääministeri korosti, että on erittäin vanhanaikaista kuvitella, että Suomessa olisi jotain luokkajakoa.

 

[Vekurinen]

Et ole tainnut perehtyä politiikan perusasioihin. Juuri viime presidentinvaaleissahan istuva pääministeri korosti, että on erittäin vanhanaikaista kuvitella, että Suomessa olisi jotain luokkajakoa.

Ja tämä liittyy politiikan perusasioihin miten?

 

[Kosa]

Jos pääministeri toteaa, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta (ja tämän jälkeen saa vielä mukavan määrän ääniä), niin pakkohan sen on olla totta. Vai onko täällä jollain muka tästä kastijakoasiasta tietoja, joihin herra pääministeri ei pääsisi käsiksi. Vaikea uskoa.

 

[Vekurinen]

Jos pääministeri toteaa, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta (ja tämän jälkeen saa vielä mukavan määrän ääniä), niin pakkohan sen on olla totta.

Joo. Okei. Pakkohan sen on olla niin sitten.

 

[Kosa]

Motivaatiohan ei lisäänny yhtään, jos joku toinen maksaa lukukausimaksut, siinä missä sitten toinen on "onnellisesti" heti valmistuttuaan kymmenien tuhansien eurojen lainaloukussa.

Tätä motivaatioargumenttia esitteli lukukausimaksuista muutama vuosi sitten kirjoittaessaan Helsingin yliopiston kansleri. Oletko siis mielestäsi häntä paremmin perillä opiskelijoiden motivoimisen rahoituksellisista ongelmista?

 

[varjo]

Tätä motivaatioargumenttia esitteli lukukausimaksuista muutama vuosi sitten kirjoittaessaan Helsingin yliopiston kansleri. Oletko siis mielestäsi häntä paremmin perillä opiskelijoiden motivoimisen rahoituksellisista ongelmista?

Hmm, enpä taida lähteä tähän leikkiin mukaan, kun argumentaatio on noinkin laadukasta.

Jokatapauksessa uskoisin kyllä noin vielä äskettäin valmistuneena omaavani kohtalaisen ymmärryksen siitä, mitä opiskelijoita motivoi ja mikä ei. Kansleri sen sijaan on suorittanut omat opintonsa joskus 60-luvulla ja ellen väärin muista, ei todellakaan kuulu siihen porukkaan taustojensa osalta, joka olisi sitten syönyt makaronia velanlyhennysten kattamiseksi. Voisi lähes kyynisesti ajatella, että kanslerilla on mielessä vain €€€ ja yliopiston maineen nosto opiskelijoilta saatavan lisärahoituksen turvin, mikäs siinä hienompaa kuin sitten eläköityä todellisen huippuyliopiston kanslerin pestiltä.

Eikä rahallinen pakko ole yleensä erityisen tehokas motivaattori, koska se luo paineita putkitutkintoihin ja jokainen "turha" sivuaine vain lisää velkataakkaa, paitsi sitten niitten kohdalla joilla joku toinen maksaa laskun. Lopputuloksena sitten stressaantuneita opiskelijoita ja etenkin humanistisilla aloilla taloudellisia ongelmia, kun töitä ei välttämättä olekaan.

 

[Kosa]

Kansleri ... ei todellakaan kuulu siihen porukkaan taustojensa osalta, joka olisi sitten syönyt makaronia velanlyhennysten kattamiseksi.

Konstaapeli Reinikaisen esimiestä vapaasti lainaten: "ei kai sitä muutoin yliopistokansleriksi pääsisikään." No, onneksi nykyajan Suomessa ei tällaisilla perhetaustan kaltaisilla triviaaleilla seikoilla ole opiskelumahdollisuuksien kannalta enää mitään merkitystä. Huonommin olivat asiat vielä 1960-luvulla.

 

[Kosa]

Ei ole minun mielestäni mitään mieltä antaa arvosanaa siitä, kuinka ahkerasti kokelas on tehnyt tehtäviään, ollut aktiivinen tunneilla taikka reunustanut portfolioitaan hopeahiutaleilla.

Tällä logiikalla Mikko Mäkelä oli paljon Raimo Helmistä kovempi kiekkoilija, koska oli selvästi lahjakkaampi. Raipe taas työteliäämpi.

 

[Vekurinen]

Tällä logiikalla Mikko Mäkelä oli paljon Raimo Helmistä kovempi kiekkoilija, koska oli selvästi lahjakkaampi. Raipe taas työteliäämpi.

Mua ei kiinnosta vittuakaan jotkut väsyneet Mäkelä-Helminen-vertaukset.

Pointti on se, että osaamisella on oltava merkitystä. Siis sillä, mitä tietää ja osaa. En osaa selittää asiaa yhtään yksinkertaisemmin.

 

[sampio]

No, onneksi nykyajan Suomessa ei tällaisilla perhetaustan kaltaisilla triviaaleilla seikoilla ole opiskelumahdollisuuksien kannalta enää mitään merkitystä.

Alkoholistiperhe vastaan lääkäriperhe, melko triviaalia, eikö? No, kyseessä taisi olla tarkoituksellinen provo, mutta tartunpa silti. Toki ymmärrän, että Suomessa mahdollisuudet ovat teoreettisesti samat kaikilla, esim. Jenkeissä mun vanhemmilla tuskin olisi kahta korkeakoulujanaria jälkikasvussaan, mutta kyllähän se tosiasia on, että perhetaustat vaikuttavat väkisinkin. Pelkästään vanhempien suhtautuminen - kannustavatko vai ovatko välinpitämättömiä - sekä taloudellisen tuen mahdollisuudet vaikuttavat nuoren mahdollisuuksiin.

 

[Kosa]

Alkoholistiperhe vastaan lääkäriperhe, melko triviaalia, eikö?

Alhoholin verotus on onneksi nykyään niin alhaista, että päihdeongelmaisille jää enemmän rahaa terveelliseen ravintoon ja virikkeellisiin harrastuksiin. Tasa-arvoa edistävää tämäkin.

 

[avatar]

Kyllähän se nyt on niin, että vaikka yhteiskunta teoreettisesti luokin mahdollisuudet kenelle tahansa, yhteiskuntaluokasta riippumatta, opiskella itsensä vaikka tohtoriksi asti, on juurikin esim. perheiden ilmapiireillä valtava merkitys edelleenkin. Varmasti on älyllisesti lahjakkaita ja fiksuja ihmisiä, joiden opiskelut jäävät kapasiteettiin nähden paljon väheisemmiksi sen vuoksi, että kotona ei kannusteta lainkaan. Esim. omassa perheessäni aina sanottiin, että "lue poika lue, niin et joudu samaan paskaduuniin kuin minä", mutta sitten kun olisin oikeasti kaivannut jonkin sortin kiinnostusta siihen, että miten oma koulunkäyntini oikeasti etenee niin ei ollutkaan aikaa. No, nyt olen AMK:ssa ja pikkuhiljaa pitäisi valmistua. Mielessä on käynyt ehkä vielä lähteä lukemaan rahoitusta yliopistoon, mutta aika näyttää. Riippuu vähän työtilanteesta. Jos saa riittävän hyvän duunin tällä pahvilla niin saattaa ne koulut jäädä tähän. Mutta siis perhetaustoille ei yhteiskunta juurikaan voi mitään tehdä, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö niillä olisi merkitystä.

 

[Kosa]

Esim. omassa perheessäni aina sanottiin, että "lue poika lue, niin et joudu samaan paskaduuniin kuin minä", mutta sitten kun olisin oikeasti kaivannut jonkin sortin kiinnostusta siihen, että miten oma koulunkäyntini oikeasti etenee niin ei ollutkaan aikaa.

Niin, mitäs jos kiekkokoutsi valmentaisi näin: "Nyt meette pojat kehiin ja teette vaan niin perkeleesti maaleja. Ite ku hönäilin, niin aina otettiin 19-2 käkättimeen, mutta kyä mää nää jutut tiädän." Mahtaisi pinnoja ropista.

 

[avatar]

Niin, mitäs jos kiekkokoutsi valmentaisi näin: "Nyt meette pojat kehiin ja teette vaan niin perkeleesti maaleja. Ite ku hönäilin, niin aina otettiin 19-2 käkättimeen, mutta kyä mää nää jutut tiädän." Mahtaisi pinnoja ropista.

On muuten ihan pakko sanoa, että nää siun vertaukset on aina niin korkealentoisia, että vaikka mielestäni omaankin ihan kohtuullisen älykapasiteetin ja äidinkielen perustaidon, niin en ole aina ihan varma, että vittuiletko nyt vaiko vaan sarkastisesti komppaat. Hmm...

 

[sampio]

On muuten ihan pakko sanoa, että nää siun vertaukset on aina niin korkealentoisia, että vaikka mielestäni omaankin ihan kohtuullisen älykapasiteetin ja äidinkielen perustaidon, niin en ole aina ihan varma, että vittuiletko nyt vaiko vaan sarkastisesti komppaat. Hmm...

Lue Kosan vastaus minun viestiini tuosta yltä, ja huomaat, ettei kaveri tee muuta kuin aukoo päätään.

 

[Kosa]

Ja tämä taas entisestään korostaisi sitä, että rikkaitten lapset opiskelisivat ja köyhien perheitten vekarat juuttuisivat "paskaduuneihin".

Mieltäni jäi askarruttamaan eräs dilemma, johon meidän olisi tällaisen asiaintilan voimistuessa väistämättä keksittävä ratkaisu. Mitä tekisivät tällöin kaikki ne sadat/tuhannet, kaikkein pienituloisimmista perheistä lähtöisin olevat lääkäri- ja juristiopiskelijat?

Käsittääkseni esimerkiksi Virossa on alati kasvavat markkinat prostituoiduille, joten osa naispuolisista saataisiin varmasti sijoitettua tälle alalle. Vetävimmännäköisiä uroita taas voisi tarjota etelään rattopojiksi.

Myös vanhainkodeissa on akuutti pula työntekijöistä, ja ko. tehtävät eivät edes katso sukupuolta.

Lopuksi haluaisin muistuttaa siitä karusta tosiseikasta, että jo viime vuosina on moni kaikkein heikko-osaisimmista suomalaisnuorista joutunut lähtemään virolaiseen lääkäri-, juristi- tai ekonomikouluun alhaisempien elinkustannusten perässä. Emme mielestäni voi ummistaa silmiämme heidän taloudelliselta ahdingoltaan.

Peräänkuulutankin asiallista keskustelua ja rakentavia parannusehdotuksia tähän koulutuspoliittiseen ongelmakenttään liittyen.

 

[Kosa]

Tuoreille ylioppilaille lienee syytä myös mainita parista tulevaisuuden alasta.

Suomalaisen viihdeteollisuuden ja tiedonvälityksen markkinat ovat tällä hetkellä niin valtavat, että medianomin koulutuksen saaneista alkaa olla huutava pula. Lisäksi mainittakoon, että moneen ns. kuivempaan alaan verrattuna medianomien opiskelu on äärimmäisen viihtyisää ja mukavaa.

Valoisa työtilanne on tulevaisuudessa myös sosiaalialalla.

Yhä useammat suomalaiset lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja töihin. Suurimpien kaupunkien lähiöihin taas saattaa syntyä kokonaisia ulkomaalaistaustaisten ihmisten keskittymiä. Tällaisessa kasvuympäristössä suomalaisnuoretkin oppivat suhtautumaan vieraisiin kulttuureihin luontevammin.

Ulkomaalaisilta suomalaisnuoret oppivat suomalaisille ennen valitettavankin vierasta sosiaalisuutta. Samalla heistä tulee entistä itsenäisempiä ja yksilöllisempiä. Tämä tulee väistämättä näkymään sosiaalialan työtehtävien selvänä lisääntymisenä.

 

[Repe #51]

...voisin veikata välille A-C arvosanani sijoittuvan...

Jep, opettajien antamien alustavien tulosten mukaan saisin ruotsista B:n, 10 pistettä viimesysyn C:n rajasta, eli vähän jäi kaivelemaan. Yritän uusia todennäköisesti ensi keväänä. Kaksi ruotsinopettajaa oli korjannut ja heidän arvosteluissaan eroja oli syntynyt varsinkin siinä aineen paikalla olleessa lyhyiden kirjoitusten osiossa. Eli jos sensoreilla olisi hyvä päivä, tulosrajat tippuisivat hieman ( opettajien mielestä vaikea koe ), voisi arvosana nousta hyvinkin C:hen.

Niin ja vielä semmonen asia nousi esiin että pari kaveria, jotka olivat ysin oppilaita kurssien muodossa, kirjoittivat molemmat C:n. Ja sitten taas pari 7-8:n oppilasta kirjoittivat ämmän ( M ). Miettikääpä sitä. Niin ja oma keskiarvoni oli vähän alle seiskan, joten kohtuu hyvin kuitenkin meni.

Mutta, huomena lyhyen matematiikan kirjoitukset, ei toistaiseksi jännitä yhtään ja saattaa hyvinkin olla että menen vielä illalla rinkulalle katsomaan kahvakiekkoa ;)

 

[Lyrinna]

Tänä keväänä lähtee lautakuntaan kolme ainetta: äidinkieli, pitkä ruotsi ja biologia. Alustavien arvioiden mukaan äidinkieli olisi laudatur (aineistoaine 95p ja otsikkoaine 99p), ruotsi laudatur (279p) ja biologia eximia (38p).

Tuollaiset arvosanat olisivat ihan kohtuullinen jatke kevään 2006 lyhyen saksan laudaturille (290p).

Mutta katsotaan nyt, minä tulevat takaisin, ennen kuin riemuitaan. Äidinkielen opettaja ainakin kuulosti vähän siltä, että antoi nuo täydet pisteet lähinnä kokeilumielessä.

Kokelasnumeroni oli muuten 042, joka Douglas Adamsin mukaan on vastaus Perimmäiseen Kysymykseen Elämästä, Maailmankaikkeudesta ja Kaikesta. Se ainakin tietää hyvää!

 

[Kosa]

Kyllähän se nyt on niin, että vaikka yhteiskunta teoreettisesti luokin mahdollisuudet kenelle tahansa, yhteiskuntaluokasta riippumatta, opiskella itsensä vaikka tohtoriksi asti, on juurikin esim. perheiden ilmapiireillä valtava merkitys edelleenkin. Varmasti on älyllisesti lahjakkaita ja fiksuja ihmisiä, joiden opiskelut jäävät kapasiteettiin nähden paljon väheisemmiksi sen vuoksi, että kotona ei kannusteta lainkaan. Esim. omassa perheessäni aina sanottiin, että "lue poika lue, niin et joudu samaan paskaduuniin kuin minä", mutta sitten kun olisin oikeasti kaivannut jonkin sortin kiinnostusta siihen, että miten oma koulunkäyntini oikeasti etenee niin ei ollutkaan aikaa. No, nyt olen AMK:ssa ja pikkuhiljaa pitäisi valmistua. Mielessä on käynyt ehkä vielä lähteä lukemaan rahoitusta yliopistoon, mutta aika näyttää. Riippuu vähän työtilanteesta. Jos saa riittävän hyvän duunin tällä pahvilla niin saattaa ne koulut jäädä tähän. Mutta siis perhetaustoille ei yhteiskunta juurikaan voi mitään tehdä, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö niillä olisi merkitystä.

Kyllähän se nyt on niin, että vaikka yhteiskunta teoreettisesti luokin mahdollisuudet ihan kenelle tahansa, yhteiskuntaluokasta riippumatta, lähteä ihan vaikka trukkikuskiksi, on juurikin esim. perheiden ilmapiireillä valtava merkitys edelleenkin. Varmasti on lahjakkaita lavannostelijoita, joilla tämän alan työskentely jää kapasiteettiin nähden paljon vähäisemmiksi sen vuoksi, että kotona ei kannusteta lainkaan. Esim. omassa perheessäni aina sanottiin, että "tuollaisen paskaduunarisakin kanssa ei sitten olla missään tekemisissä". Sitten, kun olin hakemassa itselleni vakinaista trukkikuskin paikkaa, niin vanhemmat pakottivatkin oikeustieteellisen valmennuskurssille. No, nyt olen valmistumassa juristiksi ja töiden alku häämöttää. Olen kyllä ajatellut vielä noita trukkikuskin hommia, mutta aika näyttää. Riippuu vähän työtilanteesta. Ja jos siellä selvästi huonommin maksetaan, niin taidan jäädä juristin hommiin. Mutta siis perhetaustoille ei yhteiskunta juurikaan mitään voi tehdä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niillä olisi merkitystä.

 

[avatar]

Kyllähän se nyt on niin, että vaikka yhteiskunta teoreettisesti luokin mahdollisuudet ihan kenelle tahansa, yhteiskuntaluokasta riippumatta, lähteä ihan vaikka trukkikuskiksi, on juurikin esim. perheiden ilmapiireillä valtava merkitys edelleenkin. Varmasti on lahjakkaita lavannostelijoita, joilla tämän alan työskentely jää kapasiteettiin nähden paljon vähäisemmiksi sen vuoksi, että kotona ei kannusteta lainkaan. Esim. omassa perheessäni aina sanottiin, että "tuollaisen paskaduunarisakin kanssa ei sitten olla missään tekemisissä". Sitten, kun olin hakemassa itselleni vakinaista trukkikuskin paikkaa, niin vanhemmat pakottivatkin oikeustieteellisen valmennuskurssille. No, nyt olen valmistumassa juristiksi ja töiden alku häämöttää. Olen kyllä ajatellut vielä noita trukkikuskin hommia, mutta aika näyttää. Riippuu vähän työtilanteesta. Ja jos siellä selvästi huonommin maksetaan, niin taidan jäädä juristin hommiin. Mutta siis perhetaustoille ei yhteiskunta juurikaan mitään voi tehdä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niillä olisi merkitystä.

Onko sinulla jätkä kaikki ihan himassa?

Ja sori modet, mutta kyllä alkaa trollaus vituttaa, jos sitä riittävän pitkään yksi ja sama saa veivata.

 

[smasa]

Pysytään asiassa eikä karkailla!

Sen enempää edellistä debattia lukematta...

Maanantaina pitkät kielet, itselläni saksa. Hieman harmittaa se, ettei ole löytynyt vääntöä reenailla kirjoituksiin muun opiskelun ohella. Kuitenkin olen muutaman vanhan yo-vihkon vääntänyt harjoituksena, ja tuntuu, että ne ovat suhteessa helpottuneet ajan myötä. Sama juttu tuntuu olevan kuunteluissa. Pari viikkoa sitten olleesta kuuntelusta sain yllätyksekseni mainiot 82 pistettä, joiden turvin on hyvä mieli lähteä kirjoittamaan. Tänään vähän preppausta ja huomenna vähän enemmän ja maanantaina hyvällä sykkeellä ja ilon kautta, käyttääkseni kiekkolatteutta.

 

[Lyrinna]

Whee! Tämän syksyn yo-tulokset saapuivat, joten plakkarissa on nyt seuraavat arvosanat:

Äidinkieli: laudatur (95 p)
Ruotsi, pitkä oppimäärä: laudatur (278 p)
Saksa, lyhyt oppimäärä: laudatur (290 p)
Biologia: eximia (41 p)

Keväällä tiedossa vielä pitkä englanti, pitkä matematiikka, kemia ja historia.

 

[smasa]

Kevään 2007 ylioppilaskirjoitukset

Ylioppilaskirjoituksista on olemassa yleinen ketju, mutta myös omia ketjuja eri kerroille, joten avataan tämänkin kevään koitoksille omansa.

Kirjoitukset alkavat toden teolla jo huomenna, kun uusi äidinkielen tekstitaidon koe tehdään ensimmäisen kerran. Ensi viikon alussa kuunnellaan kielet ja muut kirjalliset kokeet alkavat viikolla 11. Tekstitaidon kokeen tuleminen näkyi syksyn kirjoituksissa, jossa äidinkielen vanhanmallinen koe oli tarjolla viimeistä kertaa. Niinpä äidinkielen kirjoittajien määrä oli muistaaksen suurempi kuin minään aiempana syksynä. Tekstitaitoon perehtymättömille tietoa uudesta kokeesta on vaikkapa täällä.

Itse kirjoitin syksyllä pitkän saksan pois alta, mutta nyt tiedossa vielä kuusi koetta (reaalikin kirjoitetaan kahtena erillisenä). Tervetuloa keskustelemaan kirjoittaneet ja kirjoittamattomat; kaikki Jatkoajan abiturientit liittykää yhteen, vaikeroidaan porukalla!