Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot

  • 9 812
  • 46

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmoitetaan lähiviikkoina
En tiedä kuinka paljon painoarvoa tuolle ensikertalaiskiintiölle kannattaa sitten antaa. Jos ei ole täysin selvät sävelet niin kannattaa harkita tarkkaan mihin hakee, mutta ilmeisesti sulla on kuviot ainakin alan puolesta selvillä. Itselle tämä on ainakin tärkeää ja ajankohtaista myös. Lukion jälkeen ei ollut aavistustakaan mitä haluaisin opiskella ja nyt vasta parin viime vuoden aikana itselle on kypsynyt mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, lukio-opinnoistakin on jo melkein 10 vuotta aikaa kulunut.

Jos täällä on joku opiskellut tuota International Bussinesia ammattikorkeakoulussa niin siitä olisi kiva kuulla kokemuksia. Toisena hakukohteena itselle on Helsingin yliopistossa Japanin kielen pääaineen opinnot, johon on kylläkin melko vaikea päästä. Ylipäätänsä jos joku on täällä opiskellut pääaineena joitain kieliä niin opiskelukokemuksia olisi mukava kuulla.

Hep! Helsingissä systeemiä uudistettiin niin, että kaikki kielet löytyvät kielten kandiohjelman alta, mikä tekee ainakin minusta kaikesta yksinkertaisempaa, ja tämä on myös nostanut näitä vähemmän opiskeltuja kieliä paremmin suurempien kielien rinnalle. Ihmettelin kovasti, kun yritin vuosia sitten yliopistoon päästyäni saada kiinaa sivuaineeksi, ja minua katsottiin kieroon ja ihmeteltiin, että "ai siis kiinaa, oho, no eipä tuota juuri kukaan koskaan valitse, emmä tiiä, katotaan oisko kielikeskuksella jotain, heh onpa hankalaa" (puolet ohjausryhmästä oli valinnut sivuaineeksi jotain sukupuolentutkimusta yms marsunsilitystä: "hei tosi mielenkiintoisia valintoja"). Yritän tällä nyt siis sanoa, että olet liikkeellä hyvään maailman aikaan, ja esimerkiksi japanista on käsittääkseni ihan normaalisti saatavilla opintokokonaisuuksia. Japanin opintojen sisällöistä en uskalla sanoa mitään, mutta humanistien yhteiset setit ovat pääosin korkeatasoisia ja hyvään yleiseen sivistykseen tähtääviä. Kampus on myös naurettavan hyvällä paikalla!

Yksi neuvo: perehdy opintojesi rakenteeseen mahdollisimman hyvissä ajoin. Tällä säästää paljon turhaa vaivaa, usko pois. Köh. Tietosi pysyvät sitä paitsi relevantteina ainakin jonkun aikaa, sillä tuota systeemiä vasta uudistettiin.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo ammattikorkeassa on niin erilaisia tutkintoja. Insinöörikoulussa piti osata jotain että pääsi kurssin läpi, mutta tradenomipuolella lähestulkoon kadulta repäistykin saattoi saada kokeesta hyvän numeron. Joka koulu tietenkin kehuu itseään ja opiskelijat kertoilee vitsejä muista.

Aika retardiakin porukkaa näki ja osa piti itseään vaikka minä. Hyvä tietty ettei ollut masentuneita. Joo työssä oppii ja koulussa verkostoituminen on tärkeää blaa blaa.
 

Mikardinho

Jäsen
Suosikkijoukkue
Columbus Blue Jackets, Leijonat
Nostellaas tämä topikki. Oon nimittäin kirjoittamassa parhaillaan graduani Aallossa. Aiheena on persoonallisuuden vaikutus kuluttajan käyttäytymiseen nettikaupassa. Tähän liittyy nettikysely, johon olisi kiva saada lisää vastaajia. Kestää max 10 minuuttia ja arvon yhdelle osallistujalle kaksi leffalippua. Iso kiitos kaikille vastaajille!

 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Otin itseäni niskasta kiinni ja hain Tradenomilinjalle ammattikorkeaan 50-vuoden iässä. Takana on merkonomin tutkinto ja esimiehen erikoisammattitutkinto ja 30 vuotta työelämässä jossa jatkan edelleenkin B2b projektimyynnin parissa.
Vähän hirvittää miten saa suoritettua verkon yli opinnot. Asiaa auttoi että saan 210 opintopisteestä 40 hyväksiluettua.
 

Perusjäbä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Otin itseäni niskasta kiinni ja hain Tradenomilinjalle ammattikorkeaan 50-vuoden iässä. Takana on merkonomin tutkinto ja esimiehen erikoisammattitutkinto ja 30 vuotta työelämässä jossa jatkan edelleenkin B2b projektimyynnin parissa.
Vähän hirvittää miten saa suoritettua verkon yli opinnot. Asiaa auttoi että saan 210 opintopisteestä 40 hyväksiluettua.

Onhan tuo ihan eri homma käydä paikan päällä opiskelemassa varsinkin itselle, yleensä siinä kavereita myös syntyy, kuitenkin jos motivaatio on kunnossa sekä alaa kiinnostaa oikeasti opiskella, niin kyllä se onnistuu, usein vanhemmat tippuu helpommin kyydistä, älä ole yksi niistä.
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kolmas vuosi konetekniikan AMK-opintoja alkamassa itselläkin näin lähes viisikymppisenä. Ammattikoulupohjalta kun tuohon alkoi niin olihan noissa matikan/fysiikan kursseissa tekemistä. Mutta nyt jo voiton puolella. Puuttuu vajaa sata opintopistettä joista puolet tulee opinnäytetyöstä ja harjoittelusta... Ajattelin asian niin että johonkin se aika kuluu kuitenkin joten voi sen neljä vuotta uhrata myös opintoihin. Yllättävän antoisaa on kyllä ollut. Suurin anti ehdottomasti muut opiskelijat ja heidän näkemykset asioihin. Avaa omiakin silmiä kun samaan ongelmaan voi olla ihan totaalisen erilainen lähestymiskulma...
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Päivitystä tilanteeseen. 210 opintopistettä ja 3,5 vuotta tavoiteaika. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen on kasassa 65 op. Keväällä 115 Op. Taitaa tulla etuajassa valmistuminen.
 

Kavanagh

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Päivitystä tilanteeseen. 210 opintopistettä ja 3,5 vuotta tavoiteaika. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen on kasassa 65 op. Keväällä 115 Op. Taitaa tulla etuajassa valmistuminen.

Montako helppoa noppaa? Jodel-sovelluksen suositusten pohjilta on nyt koottu kaikki Suomen helpoimmat korkeakouluopintopisteet yhteen paikkaan.

Nuo valtakunnalliset MOOC-kurssit erityisesti voinee hyväksilukea tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin, jos on niitä vailla. Tai joku muu tarvitse opintukiselvityksiä välttääkseen.

 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Montako helppoa noppaa? Jodel-sovelluksen suositusten pohjilta on nyt koottu kaikki Suomen helpoimmat korkeakouluopintopisteet yhteen paikkaan.

Nuo valtakunnalliset MOOC-kurssit erityisesti voinee hyväksilukea tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin, jos on niitä vailla. Tai joku muu tarvitse opintukiselvityksiä välttääkseen.

Ei löytynyt tuolta listalta kursseja joita luin. Osa kursseista haastavia, osa vähän vähemmän, mutta saman alan 2x koulutusta ja 30 vuotta työkokemusta auttoi melkoisesti. Eniten aikaa taisi yhteen vaikeaan 5op kurssiin mennä noin 45 tuntia. Muihin 20-35 tuntia. Yhden kurssin materiaalit selasin läpi ja suoritin näyttönä.
 

Kavanagh

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Oma ennätykseni 2 opintopisteen suorittamiselle on iltapäivä yhdeltä noista helppojen noppien kursseista. Eli Sosiaalisen median ilmiöitä vai millä nimellä se MOOC-verkkokurssi nyt olikaan. Sitä tosin sittemmin alettiin uudistamaan, joten ehkä se on muiden lailla enemmän parin illan hommia.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Mua on ahdistanut tää tilanne jo helmikuun lopulta niin, että en oo pystyny keskittymään opiskeluun oikeastaan ollenkaan.
Vastaan ennemmin täällä, kun asiasta keskustelu sopii paremmin tänne, kuin NATO-ketjuun.

Et ole yksin noiden ongelmien kanssa. Minua ei sinällään tilanne sen kummemmin ahdista. Videoita ja ylipäänsä uutisointia vain tulee tongittua päivästä toiseen. Ei nyt enää ihan samalla intensiteetillä, kuin ekan kuukauden aikana, mutta edelleen "liikaa".

Ja vaikkei tapahtumia seuraisikaan, niin jatkuvasti tilanne pyörii mielessä. Peleillä nämä asiat siirtyvät vähäksi aikaa taka-alalle, mutta opintoihin keskittyminen ei nyt ole parhaimmasta päästä. Ei yksinkertaisesti ole "motia". Ei nyt sinällään haittaa, kun venytän opintoja lisävuodella joka tapauksessa, dippatyö jää ensi lukukaudelle, mutta olishan se ns. ihan jees, mitä vähemmän olisi enää kursseja ja niiden harkkatöitä/tenttejä murehdittavaksi, mutta minkäs teet. En nyt puhu mistään totaalijumista, mutta tarkempaa huomiota vaativat kurssit (hämmentävän suuria eroja kurssien kuormittavuudessa) tuottavat tällä hetkellä jonkinasteisia haasteita.

Ja tiedän, että tästä ongelmasta "pääsee" eroon, kun lopettaa seuraamasta, mutta se vain ei ole ihan niin yksinkertaista, kun asia on näin merkityksellinen + olen muutenkin kiinnostunut sodista ja niiden historiasta, niin tämäkin sota on hirvittävänä tapahtumana samalla erittäin mielenkiintoinen. Ehkä minun tällä mindsetilla pitäisi opiskella sitten ennemmin sotahistoriaa, kuin energiatekniikkaa, mutta jälkimmäisellä on luullakseni paljon paremmat saumat joku päivä elättää itsensä...
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämmönenkin ketju on, vaikka perin inaktiivinen sellainen.

Mun yliopisto-opinnot on oikeastaan ollut sellainen suhteellisen ikuiselta tuntuva projekti, jossa ei ole ollut ikinä mitään päätä eikä häntää.

Aloitin yliopistossa saksan kielen ja kulttuurin opiskelun vuonna 2008. Opiskelu kangerteli heti alkuunsa - ei mennyt mikään putkeen. En oikein halunnut integroitua yhteisöön, pidin välimatkaa muihin opiskelijoihin ja yritin pärjäillä omillaan. Toisena opintovuotena mä jotenkin heräsin ja aktivoiduin - silloin tein parissa vuodessa (jälkikäteen katsoen) ihan hullut suoritusmäärät.

2010-2012 on semmosia vuosia mun elämässä, joista ei oikeastaan ole edes muistikuvia. Oli jonkinlainen aikuisuuden kynnyksen kriisi - lukkiuduin yksin neljän seinän sisään enkä oikein saanut mistään elämässäni kiinni. 2012 aloin laitella asioita kuntoon - pari vuotta työelämää hyvässä työyhteisössä niin itsetunto alkoi löytyä. Oma ääni alkoi silloin kuulua. Palasin opiskeleen 2013-15 ja silloinkin tein kyllä aikamoisen kasan suorituksia, kun jälkikäteen katsoo. Vielä pari extravuotta 2015-17 ja olin gradua vaille valmis.

Sitten tuli jättimäinen muutos elämään: jouduin työttömäksi (tai ajauduin työttömäksi) ja jotenkin kaikki romahti aivan totaalisesti. Ei tullut pieneen mieleenkään silloin lähteä opiskelemaan, koska oli niin turvaton ja heiveröinen olo. Kun viimein saan työpaikan 2017 lopussa niin laitoin kaikki paukut siihen, että pystyn pitämään sen. Se kannatti, koska työelämä kasvatti oikeasti myös muuten. Siellä meni aina vuoteen 2021 asti ja sitten esimies sano, että susta näkee, kuinka se nakertaa, kun et hoitanut sitä opiskelua loppuun.

Ja sitten mä palasin vielä kerran yliopistoon - mulla oli tasan yksi tavoite silloin: mä valmistun tuosta pääaineesta ja kirjoitan sen gradun. Sen piti itse asiassa olla mun ainoa tavoite, kun se oli ainoa juttu, joka puuttui. Noh kasvatustieteen kurssit hurahti sitten päähän ja lopulta päätin hakea vielä pedagogisiin ja eihän siinä voinut käydä mitään muuta kuin se, että sinnehän vielä pääsin. Nyt ollaan pedavuoden puolivälissä, maisterina ja valmiina. Täydentelen vielä opintojani, jotta saan semmoisen kokonaisuuden kasaan, että voin ihan töitäkin saada enkä vain haaveilla niistä. Mikä fiilis? No nyt just väsynyt, mutta ihan saatanan mahtava.

Mä oon elävä esimerkki siitä, kuinka ne opinnot ja elämä eivät aina kulje kuin Strömsössä. Monta asiaa ehtii tapahtua ja vuosien varrella jutut muuttuu, mutta niin sitä muuttuu itsekin. Jotkut kyselee, että kadunko tätä mun opintoreittiäni? Itse asiassa voin vieläkin sanoa, etten kadu tätä päivääkään. Ne työelämän pätkät siellä välissä on ainoastaan antanut perspektiiviä siihen, että opinnoissa osaa oikeastaan nyt suhtautua asioihin paremmin. Ymmärtää sen, ettei ne opinnot itsessään oo niin tärkeitä vaan se, miten niitä aikoo ottaa käyttöön ja hyödyntää. Jos pääsen joskus oikeasti opettajaksi ja opettamaan näitä mun kieliä niin voi jestas. Mä tiedän jo nyt, kusipäiseltä kuulostaen, että musta tulee tässä hyvä.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
AMK-tutkinto löytyy media-alalta. Kolme kertaa pyrin opiskelemaan äänisuunnittelua Aalto-yliopistoon, turhaan ja vikalla kerralla jälkipalautteessa nostettiin kissa pöydälle ja sanottiin suht suoraan, että cv ja ikä ei ole tarpeeksi hyvä yhtälö mun kohdalla, vaikka ikä sinällään ei ollutkaan este. Harjaantuneisuus on kohdistunut uralla muihin asioihin kuin uuteen mediaan ja mediataiteeseen, eli vähän niin kuin "ei kannata kouluttaa". Maisteritutkinto olisi ollut kiva saavuttaa tässä elämässä, mutta ei se taida enää oikein onnistua.

Lukio 1993-1995
Media-assariopinnot 1999-2002
AMK-opinnot 2009-2016
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Maisteritutkinto olisi ollut kiva saavuttaa tässä elämässä, mutta ei se taida enää oikein onnistua.

Saako udella, miksei? Ei koskaan oo liian myöhäistä oppia uutta. Lopulta elämän pitkässä kaaressa yksi tai kaksi vuotta (joka maisterinkin tutkinto on) - se on ihan kärpäsen kakka.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Saako udella, miksei? Ei koskaan oo liian myöhäistä oppia uutta. Lopulta elämän pitkässä kaaressa yksi tai kaksi vuotta (joka maisterinkin tutkinto on) - se on ihan kärpäsen kakka.
Totta tuokin.
No tuolle linjalle minne pyrin, niin vastaus löytyy viestistä. Mutta ehkä pitää tutkia vielä vähän jotain muuta sopivaa, jos laatikko-arkkitehdin mukaan nimettyyn kouluun on ovet lukossa.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oikein millään alalla yliopisto ei tilastollisesti merkittävästi selitä työllistymistä tai urakehitystä, eli sikäli tuo "mihin kaupunkiin" ei pääsääntöisesti merkitse. Suomalainen yliopistolaitos on siinä mielessä varsin tasa-arvoinen. Tietyt ulkoiset tekijät sitten toinen asia (koskee mm. Hankenia).

Uskallan kyllä oikiksen Helsingissä käyneenä sanoa, että Helsingissä tutkinnon suorittamisesta on etua jo ihan sen takia, että opiskeluajan harjoittelupaikat ja ns. uraputkeen pääseminen opiskelujen aikana on eri tasolla Helsingissä kuin muilla paikkakunnilla. Verkostoitumismahdollisuudet ovat täällä lisäksi paremmat, enkä usko muilla yliopistoilla olevan tarjottavana niin laadukasta ja laaja-alaista valinnaisten kurssien kokonaisuutta kuin Helsingissä (paikallisten aa-toimistojen ja muiden lafkojen käytännön kurssit, täysin alihyödynnetyt laadukkaat IBL&GGL -kurssit, valtsikan taloustieteen kurssit, joita voi vapaasti ON/OTM-oikeudella suorittaa). Jos on esimerkiksi kiinnostunut työskentelemään M&A:n, yhtiö- tai arvopaperimarkkinaoikeuden parissa, niin Helsinki tarjoaa paketin, joka on kilpailukykyinen ihan maailman mittakaavassa – se, että tuon paketin saa käytännössä ilmaiseksi YTHS:n terveydenhuollon kera on käsittämätöntä.
 
Viimeksi muokattu:

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Olen tässä töiden ohessa opiskellut itseäni insinööristä diplomi-insinööriksi LUT:lla, ja tänään sain sitten diplomityöni vihdoin laitettua järjestelmään ja laitettua hakemukset dipan arvostelua sekä valmistumista varten.

Reilun parin vuoden rutistus olisi sitten ohitse ja valmistuminen olisi hieman ennen joulua. Harmillisesti tuo korona sotki opintoja sen verran, että paikan päällä Lappeenrannassa ei tullut juuri käytyä eikä kunnollista verkostoitumista päässyt tapahtumaan. Onneksi digitaaliset oppimissysteemit ovat kuitenkin nykyään sen verran hyviä ettei tuo haitannut itse opiskeluja juurikaan. Suurin osa opettajista osasi kuitenkin käyttää hyvin näitä digitaalisia ympäristöjä ja paria kurssia lukuunottamatta toteutukset olivat onnistuneita.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
... Onneksi digitaaliset oppimissysteemit ovat kuitenkin nykyään sen verran hyviä ettei tuo haitannut itse opiskeluja juurikaan. Suurin osa opettajista osasi kuitenkin käyttää hyvin näitä digitaalisia ympäristöjä ja paria kurssia lukuunottamatta toteutukset olivat onnistuneita.

Korona ja etäkurssit mahdollistivat monelle opintojen suorittamisen pikavauhdilla ja ovat iso apu juurikin töissä käyville opiskelijoille, mutta mitä olen proffilta kuullut, niin ongelmana oli esim. oikealla tavalla opiskelijoiden osaamista mittaavien tenttien tekeminen, jos/kun opiskelijoilla on kaikki materiaali käytettävänä.

Esim. Helsingin oikisella on laaja tenttiarkisto ja opiskelijoiden oma muistiinpanopankki, jossa on monien pakollisten kurssien osalta vuosien ajalta tentit ja mallivastaukset. Vinkkasin koronan aikana tutkinnon suorittaneelle tyttöystävälleni, että kasaa ne kaikki yhteen pdf-tiedostoksi, käy niitä läpi ennen tenttiä ja tentin aikana hakee kys. pdf:ltä vastaavanlaisia tehtäviä ja mallivastauksia niihin. Proffat ovat laiskoja ja pyörittävät aina korkeintaan pienin muutoksin samoja tehtäviä tenteissä, joten vanhojen tenttien opiskelu on aina ollut kannattavaa; tosin ennen koronaa niiden sisältö piti opetella tenttiä varten. Siltä osin voi olla, että korona-aikana korkeilla arvosanoilla opintoja suorittaneilla opiskelijoilla syväoppiminen ei välttämättä ole ollut niin hyvää kuin normaalisti.

Nyt ilmeisesti ainakin Helsingin yliopistolla on siirrytty sähköisiin salitentteihin, joissa joku ohjelma rajaa pääsyn vain ennalta määritettyyn materiaaliin.

Mitä tulee vielä Helsingin etuihin oppimisen ja erityisosaamisen hankkimisen kannalta, niin Helsingin kirjastot (Kansalliskirjasto, Kaisa, eduskunnan kirjasto, erilaiset ammatti-/erityiskirjastot) tarjoavat sellaisen valikoiman, johon en usko, että jossain Lappeenrannassa tai Lapissa on pääsyä. Nykyään iso osa alan kuin alan matskuista löytyy toki verkon kautta, mutta minullakin on tällä hetkellä noin 200 sellaista kirjaa lainassa yliopistolta, eduskunnan kirjastosta ja alan erityiskirjastoista, joita ei netissä ole saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Mitä tulee vielä Helsingin etuihin oppimisen ja erityisosaamisen hankkimisen kannalta, niin Helsingin kirjastot (Kansalliskirjasto, Kaisa, eduskunnan kirjasto, erilaiset ammatti-/erityiskirjastot) tarjoavat sellaisen valikoiman, johon en usko, että jossain Lappeenrannassa tai Lapissa on pääsyä. Nykyään iso osa alan kuin alan matskuista löytyy toki verkon kautta, mutta minullakin on tällä hetkellä noin 200 sellaista kirjaa lainassa yliopistolta, eduskunnan kirjastosta ja alan erityiskirjastoista, joita ei netissä ole saatavilla.

En nyt jaksa enempää asiasta alkaa vääntää, mutta miksi ajattelet, että Lappeenrannan-Lahden teknillisen tai Lapin yliopistojen opiskelijoilla ei olisi pääsyä mainittuihin kirjastoihin - sen lisäksi, että on verrattain vaikea uskoa ilman yksilöityä listaa, ettei mitään noista olisi mittavien julkaisupalveluiden kautta saatavilla?

Kotimaisten julkaisujen osalta sitten toki taitaa noin viidellä akateemisella kirjastolla olla vapaakappaleoikeus, joka on laajempi kuin esimerkiksi Eduskunnan kirjaston (jota toki aikanaan itsekin erittäin paljon opinnoissani käytin). Näistä neljä ei sijaitse Helsingissä.

Mitä tulee aiemmin lainattuun kolmisen vuotta vanhaan viestiini, sen sisältö on tilastollinen fakta, myös oikeustieteellisellä alalla. Luonnollisesti verkostoitumismahdollisuudet ovat laajemmat suuremmissa kokonaisuuksissa, mutta datassa se ei näy. Yksittäisten yksilöiden kohdalla varmasti. Uskaltaisin väittää tuntevani suomalaisen kolmannen asteen koulutuksen taloustieteen ja tilastopohjan varsin hyvin.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
1,5 vuotta Xamkissa takana liiketalouden opintoja ja keskiarvo on nyt aika tarkkaan 4,5. Opintoja jäljellä 35op edestä, sekä 20 op harjoittelua joka menee juuri nyt tässä normaalissa työssä, plus opinnäytetyö eli näyttää vahvasti että syksyllä 23 paperit käteen.
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kun vajaa neljä vuotta sitten kävelin pääsykokeeseen en oikein tiennyt mihin olen lähdössä mutta nyt on viimeistä seminaariesitystä vaille opinnot valmiit ja sitten ne on tekemässä tällaisesta perunanuijasta konetekniikan insinöörin... Olisi ollut mahdollista saada homma pakettiin aiemminkin mutta työnohessa opiskellessa en halunnut luoda liian tiukkoja aikatauluja. Haasteellista oli paikoitellen mutta nyt tämä ruljanssi joutsenlaulua vaille paketissa... Viime vuonna tuli itsellä 50v mittariin joten taitaa olla viimeinen tutkintoon tähtäävä opiskelu. Tai ainakin hiton iso kynnys on enää tämän jälkeen uutta alkaa...
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Ilmeisesti ChatGPT:llä on ollut aika dramaattinen vaikutus vilpin yrittämiseen yliopistoissa:

Toisaalta myös koronalla ja suurella etäopiskelun määrällä on ollut oma vaikutuksensa
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös