Yliarvostetuimmat bändit

  • 105 259
  • 885

Prookie

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Loputon suohan tämä keskustelu on että mikä koetaan yliarvostetuksi.

Motörhead. En oikein ymmärrä tämän bändin jotenkin legendaarista mainetta. Toki Lemmy oli karismaattinen keulahahmo, mutta ei tuo musiikki nyt kovin kummoista ollut. Ja mitä nyt itse muistelen 80-lukua, niin silloin tuo oli vain yksi bändi muiden joukossa. Nykyään on jostain syystä liki kulttimaine.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Loputon suohan tämä keskustelu on että mikä koetaan yliarvostetuksi.

Motörhead. En oikein ymmärrä tämän bändin jotenkin legendaarista mainetta. Toki Lemmy oli karismaattinen keulahahmo, mutta ei tuo musiikki nyt kovin kummoista ollut. Ja mitä nyt itse muistelen 80-lukua, niin silloin tuo oli vain yksi bändi muiden joukossa. Nykyään on jostain syystä liki kulttimaine.

Juu en itekkää oikein musiikista välitä, mutta vaikuttanu niin mahdottomasti moneen kovaan metallibändiin, että ei voi kun arvostaa! Lemmyhän toki ite sanonu, että eivät tehneet metallia eikä tykkää koko genrestä. No, mutta kuitenkin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Mutta jollain Ed Sheeranilla on Spotifyssa varmaan miljardi streamausta, enkä minä edes tiedä kuka se on. Siinä vasta yliarvostettu gubbe.
Pelkästään yhdellä hänen biisillään on näköjään lähes 3 miljardia soittokertaa. Silloin 2-3 vuotta sitten, kun hän oli Suomessa esiintymässä, niin luulin vielä että kyseessä on joku konemusiikkia soittava DJ.

Kun ei kertakaikkiaan vaan kuuntele ollenkaan samaa musiikkia, mitä nykynuoriso kuuntelee varsinkin jonkun pop-musiikin saralla, niin enhän minä näistä mitään tiedä ja ole oikein kenestäkään ikinä mitään kuullut.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Laitatko jonkun virallisen listan missä on yliarvostetut bändit ja perusteet miten sinne listalle on päädytty. Kun sellaista ei taida olla, niin näillä mennään. Pink Floyd voisi tehdä vaikka levyllisen hanurimusaa, niin Hesari antaisi sille 5 pojoa. Yliarvostettua taidehöttöä.
Suoritin faktantarkistuksen.

Jukka Hauru arvosteli Pink Floydin A Momentary Lapse Of Reason albumin Helsingin Sanomissa 3.10.1987 yhdessä Jethro Tullin Crest Of A Knave levyn kanssa. Lopputulemana siinä oli että "kummankaan levy ei ole huono, mutta taika on kadonnut. Levyt puutuvat lopulta hieman väkinäiseen tekotaiteelliseen paatokseen. Ollutta mikä mennyttä"

Eli nyt voinemme todeta että Pink Floyd voidaan poista yliarvostettujen bändien listalta. Lopullisesti.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Niin, tuossahan puhutaan vain ja ainoastaan mielipiteistä. Jos et ymmärrä mikä on mielipide, niin jää ymmärtämättä aika paljon asioita missä tahansa keskustelussa.

Jos puhuttaisiin esimerkiksi siitä, että artistin teknistä osaamista yliarvostetaan, niin silloin ei enää puhuta pelkästä mielipiteestä, koska asiaa on mahdollista mitata ja perustaa faktoihin. Tässä keskustelussa kuitenkin puhutaan yleisestä arvostamisesta, joka voi liittyä ihan mihin tahansa asiaan.

Jos puhutaan arvostuksesta, pitää mielestäni palata niihin juttuihin, joista bändiä/artistia arvostetaan ja arvioida niiden vedenpitävyyttä. Juuri se erottaa yli- ja aliarvostusteeman "lempi- ja inhokkibändisi"-keskustelusta. Mutta ehkä tämäkin on lopulta vain mielipide ja ihmiset käsittävät yleisesti asian kuten sinä.

Ja kuten sanoin, tuollaisella "mistä bändistä tykkään"-perusteluihin nojaavalla keskustelulla ei ainakaan itselleni ole yhtään mitään annettavaa.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Suoritin faktantarkistuksen.

Jukka Hauru arvosteli Pink Floydin A Momentary Lapse Of Reason albumin Helsingin Sanomissa 3.10.1987 yhdessä Jethro Tullin Crest Of A Knave levyn kanssa. Lopputulemana siinä oli että "kummankaan levy ei ole huono, mutta taika on kadonnut. Levyt puutuvat lopulta hieman väkinäiseen tekotaiteelliseen paatokseen. Ollutta mikä mennyttä"

Eli nyt voinemme todeta että Pink Floyd voidaan poista yliarvostettujen bändien listalta. Lopullisesti.
Joo, mutta paljon tuli pisteitä tekotaiteellisesta paaatoksesta? Veikkaan, että vähintään 4. Pysyy listalla, jonne lisään Bob Dylanin.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
... Pysyy listalla, jonne lisään Bob Dylanin.
Vittujoo - ikäkysymyksiä nää 60-70-lukujen starojen arvostamiset. Jos joku olisi minun kuulteni 60-luvulla pitänyt Dylania yliarvostettuna, olisin voinut menettää malttini.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jos kotimaisista artisteista puhutaan niin mielestäni Cheek on/oli semmoinen. Älytön suosio, vaikka ei tehnyt mitään paremmin kuin muut vastaavat mainstream ”räppärit”. Sanoitukset olivat surkeita, ennalta arvattavia ja käsittelivät todella stereotyyppisiä aiheita. Ei vaan itselleni aukea, että mihin se valtava suosio perustui? Mielestäni todella yliarvostettu.
Eihän Cheek ole varsinaisesti arvostettu, suosittu hän kyllä on. Musiikkinsa on kuitenkin hyvin keskinkertaista popräppiä ja riimit kömpelöitä. Kuvaavaa Cheekin musiikille on se, että monet fanit vetoavat aina siihen, kuinka hienosti Cheek on omalla työllään menestynyt ja tehnyt rahaa. Niin, mitä sitten? Mikä puolustus se on musiikille? Cheekiä voi arvostaa onnistuneesta bisneksen tekemisestä, mutta ei häntä kyllä muusikkona pysty arvostamaan. Lisäksi luulen, että Cheekin musiikki ei ikäänny kovin arvokkaasti, sen verran tyhjänpäiväistä se on.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Lisäksi luulen, että Cheekin musiikki ei ikäänny kovin arvokkaasti, sen verran tyhjänpäiväistä se on.
Tähän vahva sama. Itse asiassa, soikos se Cheekin musiikki juurikaan enää missään? Ainakaan siis mitenkään isommin. Myönnetään toki että kuuntele käytännössä ollenkaan niitä kanavia mistä Cheekiä voisi kuulla, mutta nyt kun aloin miettimään niin edes niillä satunnaisilla kerroilla kun joku Suomipop tai vastaava on ollut päällä niin en ole kuullut.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Eihän Cheek ole varsinaisesti arvostettu, suosittu hän kyllä on. Musiikkinsa on kuitenkin hyvin keskinkertaista popräppiä ja riimit kömpelöitä. Kuvaavaa Cheekin musiikille on se, että monet fanit vetoavat aina siihen, kuinka hienosti Cheek on omalla työllään menestynyt ja tehnyt rahaa. Niin, mitä sitten? Mikä puolustus se on musiikille? Cheekiä voi arvostaa onnistuneesta bisneksen tekemisestä, mutta ei häntä kyllä muusikkona pysty arvostamaan. Lisäksi luulen, että Cheekin musiikki ei ikäänny kovin arvokkaasti, sen verran tyhjänpäiväistä se on.
Totta kyllä. Tuntui siltä, että jengi ei häntä muusikkona arvostanut, mutta silti suosio oli huikea. Ihmettelen silti, että mihin tämä kaikki perustui. Ehkä se oli joku lumipallo efekti kun jotkut rupesivat tykkäämään niin muut seurasivat perässä ja sitten tuli vain elämäät jne. Kaikki tämä perustuu varmaan johonkin tuuriin ja myös siihen, että valtaosa ihmisistä ei kuuntele musiikkia niin syvällisesti vaan riittää kunhan sanoituksissa on ”jotain” mihin samaistua. Joku Kaija Koo on hyvä esimerkki myös.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Ihmettelen silti, että mihin tämä kaikki perustui.
Vain Elämää. Oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja Vain Elämää teki Cheekistä koko kansan Cheekin ja samalla mies osasi itse hyödyntää momentuminsa ihan 110%:n teholla.
 

Maastomasto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tähän vahva sama. Itse asiassa, soikos se Cheekin musiikki juurikaan enää missään? Ainakaan siis mitenkään isommin. Myönnetään toki että kuuntele käytännössä ollenkaan niitä kanavia mistä Cheekiä voisi kuulla, mutta nyt kun aloin miettimään niin edes niillä satunnaisilla kerroilla kun joku Suomipop tai vastaava on ollut päällä niin en ole kuullut.

Joku musiikki kestää vaan aikaa paremmin. Itse nostan musiikillisesti hattua monillekkin aikoinaan tyhjänpäiväisinä pidetyille pop-renkutuksille, jotka vieläkin soivat radiossa. Yleensä niissä on jotain taikaa, jotain omaperäistä suorastaan.

Joku päivä erehdyin joltakin kanavalta kuulemaan Cheekiä. En edes muistanut kuinka paskaa se oli. Ei tosiaan jää elämään. Tuskin edes huumorimielessä. Yliarvostetuksi tosiaan ei voi sanoa, suosituksi aikanaan. Se olis melkein sama kun sanoisi 90-luvun (ja 00-luvun?) myyntikuninkaita, Smurffeja, yliarvostetuiksi.

Totta kyllä. Tuntui siltä, että jengi ei häntä muusikkona arvostanut, mutta silti suosio oli huikea. Ihmettelen silti, että mihin tämä kaikki perustui. Ehkä se oli joku lumipallo efekti kun jotkut rupesivat tykkäämään niin muut seurasivat perässä ja sitten tuli vain elämäät jne. Kaikki tämä perustuu varmaan johonkin tuuriin ja myös siihen, että valtaosa ihmisistä ei kuuntele musiikkia niin syvällisesti vaan riittää kunhan sanoituksissa on ”jotain” mihin samaistua. Joku Kaija Koo on hyvä esimerkki myös.

No tämä juuri. Suurelle osalle musiikki on juuri tuota. Tosin (vaikken kuulu kohderyhmään) niin minun mielestä Kaijo Koon esittämät kappaleet ovat suorastaan pop-iskelmäklassikoita verrattuna Cheekiin. Kuuntelen jopa 90-luvun alun huumoriräppiä ennemmin kuin Cheekiä:



 

PäätyynAsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
U2, Genesis ja David Bowien musa (Huom. suuri arvostus silti lähtee DB:n showpuolelle ja sen vaikutukselle).
Pitkästyttävää rytmimusiikkia edellämainitut, joita joku kehtaa kutsua rokiksi.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vittujoo - ikäkysymyksiä nää 60-70-lukujen starojen arvostamiset. Jos joku olisi minun kuulteni 60-luvulla pitänyt Dylania yliarvostettuna, olisin voinut menettää malttini.

Mä tykkään kanssa, että Dylanin ja Pink Floydin pitäminen yliarvostettuina, koska myöhempi tuotanto ei ollut enää nerokasta, on kyllä vähän roisia.

Vähän sama kuin pitäisi Einsteinia yliarvostettuna tiedemiehenä, koska varttuneella iällä ei syntynyt enää nykyfysiikkaa mullistaneita läpimurtoja. Eiköhän se paikka legendojen joukossa ollut jo ansaittu aiemmilla suorituksilla.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Vittujoo - ikäkysymyksiä nää 60-70-lukujen starojen arvostamiset. Jos joku olisi minun kuulteni 60-luvulla pitänyt Dylania yliarvostettuna, olisin voinut menettää malttini.
"Man gave names to all the animals
In the beginning, in the beginning
Man gave names to all the animals
In the beginning, long time ago
He saw an animal up on a hill
Chewing up so much grass until it was filled
He saw milk coming out but he didn't know how
Ah, think I'll call it a cow".

Nobelia peliin.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
"Man gave names to all the animals
In the beginning, in the beginning
Man gave names to all the animals
In the beginning, long time ago
He saw an animal up on a hill
Chewing up so much grass until it was filled
He saw milk coming out but he didn't know how
Ah, think I'll call it a cow".

Nobelia peliin.
Pistol shots ring out in the barroom night
Enter Patty Valentine from the upper hall
She sees a bartender in a pool of blood
Cries out my God, they killed them all
Here comes the story of the Hurricane
The man the authorities came to blame
For somethin' that he never done
Put in a prison cell, but one time he could-a been
The champion of the world
Three bodies lyin' there does Patty see
And another man named Bello, movin' around mysteriously
I didn't do it, he says, and he throws up his hands
I was only robbin' the register, I hope you understand
I saw them leavin', he says, and he stops
One of us had better call up the cops
And so Patty calls the cops
And they arrive on the scene with their red lights flashin'
In the hot New Jersey night
Meanwhile, far away in another part of town
Rubin Carter and a couple of friends are drivin' around
Number one contender for the middleweight crown
Had no idea what kinda shit was about to go down
When a cop pulled him over to the side of the road
Just like the time before and the time before that
In Paterson that's just the way things go
If you're black you might as well not show up on the street
'Less you want to draw the heat
Alfred Bello had a partner and he had a rap for the cops
Him and Arthur Dexter Bradley were just out prowlin' around
He said, I saw two men runnin' out, they looked like middleweights
They jumped into a white car with out-of-state plates
And Miss Patty Valentine just nodded her head
Cop said, wait a minute, boys, this one's not dead
So they took him to the infirmary
And though this man could hardly see
They told him that he could identify the guilty men
Four in the mornin' and they haul Rubin in
They took him to the hospital and they brought him upstairs
The wounded man looks up through his one dyin' eye
Says, wha'd you bring him in here for? He ain't the guy!
Here's the story of the Hurricane
The man the authorities came to blame
For somethin' that he never done
Put in a prison cell, but one time he could-a been
The champion of the world
Four months later, the ghettos are in flame
Rubin's in South America, fightin' for his name
While Arthur Dexter Bradley's still in the robbery game
And the cops are puttin' the screws to him, lookin' for somebody to blame
Remember that murder that happened in a bar
Remember you said you saw the getaway car
You think you'd like to play ball with the law
Think it might-a been that fighter that you saw runnin' that night
Don't forget that you are white
Arthur Dexter Bradley said I'm really not sure
The cops said a poor boy like you could use a break
We got you for the motel job and we're talkin' to your friend Bello
You don't wanta have to go back to jail, be a nice fellow
You'll be doin' society a favor
That sonofabitch is brave and gettin' braver
We want to put his ass in stir
We want to pin this triple murder on him
He ain't no Gentleman Jim
Rubin could take a man out with just one punch
But he never did like to talk about it all that much
It's my work, he'd say, and I do it for pay
And when it's over I'd just as soon go on my way
Up to some paradise
Where the trout streams flow and the air is nice
And ride a horse along a trail
But then they took him to the jailhouse
Where they try to turn a man into a mouse
All of Rubin's cards were marked in advance
The trial was a pig-circus, he never had a chance
The judge made Rubin's witnesses drunkards from the slums
To the white folks who watched he was a revolutionary bum
And to the black folks he was just a crazy nigger
No one doubted that he pulled the trigger
And though they could not produce the gun
The D.A. said he was the one who did the deed
And the all-white jury agreed
Rubin Carter was falsely tried
The crime was murder one, guess who testified
Bello and Bradley and they both baldly lied
And the newspapers, they all went along for the ride
How can the life of such a man
Be in the palm of some fool's hand
To see him obviously framed
Couldn't help but make me feel ashamed to live in a land
Where justice is a game
Now all the criminals in their coats and their ties
Are free to drink martinis and watch the sun rise
While Rubin sits like Buddha in a ten-foot cell
An innocent man in a living hell
That's the story of the Hurricane
But it won't be over till they clear his name
And give him back the time he's done
Put in a prison cell, but one time he could-a been
The champion of the world

Mikä jottei!
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
Danny!

Ok, Danny ei taida olla yliarvostettu tai ylisuosittu mutta ehdottomasti ylipuhuttu. Joissakin piireissä voi nimittäin vallita harhainen mielikuva, että Danny olisi tuonut rock'n'rollin Suomeen mutta näin todellakaan ei ollut. Danny oli halpa kopio ja tehty tuote - tämä visusti mielessä pidettäköön ja mahdollisimman usein toistettakoon.

On kuitenkin sen verran annettava krediittiä, että Danny taitaa olla ainoa kevyen musiikin edustaja, joka on levyttänyt seitsemällä vuosikymmenellä. Ainakaan kovin montaa sellaista ei ole. Elävistä siihen olisi mahdollisuus ainakin Eero Raittisella, Kantri Helenalla ja Eino Grönillä jos tällä vuosikymmenellä vielä levyttävät. Reijo Taipalekin tähän sarjaan menisi jos postuumisti levy naftaliinista löytyisi.

Mutta kuinka moni on levyttänyt seitsemällä vuosikymmenellä ja pannut yli 50 vuotta nuorempaa! Siinä onkin tekemistä. No, voipi olla että sekä Kantrilta että Einolta tällainen merkintä löytyisi, varsinkin kun edellä mainittu styylaa Jonne Aaronin broidin kaa. Tai ainakin styylasi, joka tapauksessa taipumus viittaa puumuuteen.

Enivei, onneksi kukaan ei tule Dannya muistamaan levytyksistään vaan siitä että pilasi Armin elämän.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Haloo Helsinki! Siinä on kyllä niin järkyttävän turhanpäiväistä musaa tekevä poppoo. Musiikissa ei mitään mielenkiintoista löydettävissä. No joku saattaa toki tykätä laulajan äänestä. Vielä pari ekaa levyä jopa ihan muiden tyyppien säveltämiä ja sanoittamia(melkein kokonaan). Nykyään sentäs osaavat itse säveltää. Niin geneeristä päivänpoppia/rokkia mikä radiossa soi kanavalla kuin kanavalla.

Tais olla bändin kitaristi sukulainen joka oli aikanaan iso pomo musaskenessä, niin hoiti sukulaiselle ja kavereille levysopimuksen. En sano, että ovat ainoa bändi jolle näin tehty.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Danny oli halpa kopio ja tehty tuote - tämä visusti mielessä pidettäköön ja mahdollisimman usein toistettakoon.
Toisaalta täysin vauvan askelissa ollut rock/pop-musiikki tuolloin Suomessa, niin mistä se ei olisi ollut kopio. D-Tuotanto kun toi rekkansa Kälviälle, tai Kotkaan, niin kansa oli ihmeissään, kun mitään sellaista show.ta ei oltu aiemmin nähty. Että siitä kyllä krediittiä Dannylle, että teki isosti samaan aikaan kun Jormasit ja muut vetää villapaidoissa ujosti tanssilavalla. Toki jos hommaa katselee siitä vinkkelistä, että kokee itsensä Armien ja Erikoiden suojelijana elostelevaa Dannya vastaan, niin siihen en osaa sanoa mitään, mutta jos ei rokkenrollia tuonut Suomeen, niin ainakin pop show:t.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Enivei, onneksi kukaan ei tule Dannya muistamaan levytyksistään vaan siitä että pilasi Armin elämän.
On kyllä oltava naisessakin vikaa, jos vuosikaudet uskoo Dannyn jättävän upporikkaan vaimonsa. Olen toisaalta myös ymmärtänyt, että Aavikon syöksykierre alkoi vasta Danny-yhteistyön päätyttyä ja kaimerilöiden kaltaisten hännystelijöiden tultua tilalle.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
AC/DC: Periaatteessa ihan ok, semmoinen ruutupaitainsinöörien kerran elämässä sallittu pahe, olisi loistava bilebändi johonkin paperitehtaan pikkujouluihin. Radio Rockin trukkikuskikuuntelijoiden suosikkibändi, todennäköisesti. 1970-luvulla ihan hienoja biisejä.

Rolling Stones: hyvä blues-cover-bändi, Keith Richards on hyvä kitaristi. Turvallinen ja katu-uskottava rock-bändi ihmisille, jotka eivät kuuntele musiikkia muuten kuin valtion viraston pikkujouluissa.

Amorphis, Sentenced+kaikki muut suomalaiset/saksalaiset/ruotsalaiset rallienglantibändit: hienoja biisejä ja hyviä soittajia, mutta ainoastaan saksalaiset ja ehkä japanilaiset pääsevät yli bändeistä, jossa laulajana on Tommi Mäkinen ja stemmoja vetää Ahti Karjalainen.

Coldplay: miehille, jotka runkkaavat suihkussa yksin ja itkevät.

Hanoi Rocks: tärkeä bändi rock-musiikin historiassa ulkomusiikillisten syiden takia, harva osaa silti nimetä viittä bändin biisiä.
 
Viimeksi muokattu:

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Minkäkään en pidä Amorphiksesta enkä Sentencedistä.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Hanoi Rocks: tärkeä bändi rock-musiikin historiassa ulkomusiikillisten syiden takia, harva osaa silti nimetä viittä bändin biisiä.
Jotenkin sen arvasi, että nyt kun Hanoi sai hieman taas näkyvyyttä HBO:n Peacemaker sarjan ansiosta, niin joillekin tulee tarve lytätä ko. bändiä. Kateus, se on jännä asia se.

Onhan niillä nyt iso nippu aivan saakelin hyviä biisejä. Taxi driver, Motorvatin, Malibu beach nighmare, Tragedy, Don't you ever leave me, Million miles away, Boulevard of broken dreams, Mental Beat, 11th street kids...muutama mainitakseni nimeltä.

Makuasioita toki nämä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös