Yli-/aliarvostetut bändit

[jiihoo]

Kuuntelin tänään sitten hetkeen Harem Scaremia ja tuli tämä ketju mieleen. Vähän ihmetyttää, miten vähän hypetystä (käytännössä ei ollenkaan) tästä bändistä on noin parikymmentä vuotta kestäneen rock-musiikin kuuntelu -taipaleeni varrella osunut korviin. Muutama vuosi sitten löysin yhtyeen sattumalta Spotifyn kautta. Etenkin nuo kaksi ekaa rieskaa ”Harem Scarem” ja ”Mood Swings” ovat omasta mielestäni erittäin kovia hard rock -albumeja. Muut levyt ovat ehkä vähän tasaisempaa suorittamista. Bändi tosiaan näyttää tehneen musaa ysärin alusta ihan viime vuonna ilmestyneeseen viiseimpään albumiinsa saakka, mutta on ainakin Suomessa heidän juttunsa on melko pienen piirin tiedossa. Ehkä kotimaassaan Kanadassa on tai on ainakin ollut aikoinaan isommassa huudossa.

 

[Rod Weary]

Kuuntelin tänään sitten hetkeen Harem Scaremia ja tuli tämä ketju mieleen. Vähän ihmetyttää, miten vähän hypetystä (käytännössä ei ollenkaan) tästä bändistä on noin parikymmentä vuotta kestäneen rock-musiikin kuuntelu -taipaleeni varrella osunut korviin.

Kävin kurkkaamassa allmusicista, mitä bändistä saa irti kuuntelematta. Ei taida olla mikään maailman seuratuin bändi. Jos julkaisuille annettujen tähtien määrästä jotain voi päätellä, bändillä on maailmanlaajuisesti n. 30 fania. Related-osastokaan ei suoraan paljasta, minkätyyppisestä pumpusta on kyse. Pitänee siis kuunnella itse.

E. Joo, ei oo mun juttu. Mutta tulipa kuunneltua.

 

[-Kantor-]

Hehkutin Big Staria "Kuuntelussa juuri nyt"-ketjussa, mutta aliarvostetuista bändeistä puhuttaessa se sopii mainiosti myös tähän ketjuun. Itse asiassa en äkkiseltään keksi kaupallisessa mielessä aliarvostetumpaa yhtyettä kuin Big Star.

Löytyyköhän tuo dokkari jostain?

Big Star: Nothing Can Hurt Me

Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

yle.fi

 

[Eddie]

Soen, en ollut kuullut bändistä ikinä mitään missään. Osa vika on tietysti minussakin, kun en ole ollut ajan hermoilla nuoruusvuosien malliin. Youtube tämän bändin minulle syötti Lotus biisillä ja samalla selvisi alkuvuodesta julkaistu uusi albumi Imperial. En ole henk. Koht. ollut vuosiin yhtä innostunut uudesta bändistä tai albumista kuin tästä. Bändihän ei sinänsä ole uusi.

Linkki: https://youtu.be/qLSh0E0Rikc

Linkki: https://youtu.be/ggazixx942Y

Yllä olevan Motorpsychon allekirjoitan myös.

Omista vanhoista suosikeista pidän aliarvostettuna Helloweeniä. Saapa nähdä, miten bändin uusi levy keväällä otetaan vastaan. Onhan siinä mukana Kiske ja Hansen. Tietysti täytyy kai kuitenkin myöntää, ettei tällainen musiikki kiinnosta nuorisoa siinä määrin kuin ennen, eikä albumeihin panostaminen ole tätä päivää. Täytynee tarkentaa, että aliarvostettu Keepereiden ja Kisken jälkeisen ajan osalta. Renkutetaanhan sitä I Want Outtia edelleen, niinkuin se olisi bändin ainoa kappale. Omissa papereissa ei edes bändin top20 osastoa. Ja Kiskehän on ollut bändissä taas viimeiset kolme vuotta yhdessä Andi Deriksen kanssa.

Testasin myös Harem Scaremia. Bändin suosituin kappale (Spotify) Honestly ei oikein maistunut. Aftershock uudemmasta tuotannosta sen sijaan oli parempaa. Tässä soundaa omaan korvaan ehkä kasarirock, jonka ylin ystävä en ole. Mutta ei huono.

 

[Ilmari Ahde]

Hyvä orkesterihan Soen on, svenssonit osaa. Lisäksi Soen on savolaisten Timo Soini -fanien suuri suosikki.

- Mitäs kuuntelet?
- Soenia.

 

[jiihoo]

Kävin kurkkaamassa allmusicista, mitä bändistä saa irti kuuntelematta. Ei taida olla mikään maailman seuratuin bändi. Jos julkaisuille annettujen tähtien määrästä jotain voi päätellä, bändillä on maailmanlaajuisesti n. 30 fania. Related-osastokaan ei suoraan paljasta, minkätyyppisestä pumpusta on kyse. Pitänee siis kuunnella itse.

E. Joo, ei oo mun juttu. Mutta tulipa kuunneltua.

Pisteet kokeilusta. Ei se kaikille tämäkään osu. Itselle hard rock -diggarina tuli vaan yllätyksenä, että miten voi olla näin hyvän kuuloinen bändi scenessä, josta ei puhuta enempää.

 

[heavy]

Kuuntelin tänään sitten hetkeen Harem Scaremia ja tuli tämä ketju mieleen.

Joskus netin alkuaikoina minulle tuli joku AOR/hard rock aiheinen postituslista (oisko ollut Detritus nimeltään), jossa tuota Harem Scaremia kovasti hypetettiin. Ostin sitten joskus jostakin bändin Live in Japan levyn ja muistaakseni tykkäsinkin siitä, mutta eipä ole muita albumeita tullut ostettua taikka edes kuunneltua. Ja varmaan parikymmentä vuota on tuon liven edellisestä kuuntelustakin, pitääpä ottaa kuunteluun onko kestänyt aikaa.

 

[eriatarka]

Mana Mana.

Jonkinlaisessa kulttimaineessa Jouni Mömmöön liitetyn mystisyyden verhon vuoksi, mutta musiikki objektiivisesti arvioituna täyttä paskaa: keskinkertaiset sävellykset, pseudosyvälliset sanoitukset, paska laulaja, paskat saundit. Keisarin uudet vaatteet.

 

[Mostal0]

Mana Mana.

Jonkinlaisessa kulttimaineessa Jouni Mömmöön liitetyn mystisyyden verhon vuoksi, mutta musiikki objektiivisesti arvioituna täyttä paskaa: keskinkertaiset sävellykset, pseudosyvälliset sanoitukset, paska laulaja, paskat saundit. Keisarin uudet vaatteet.

Sain tästä viestistä pahoinvointia ja päänsärkyä.

 

[Petros]

Mana Mana.

Jonkinlaisessa kulttimaineessa Jouni Mömmöön liitetyn mystisyyden verhon vuoksi, mutta musiikki objektiivisesti arvioituna täyttä paskaa: keskinkertaiset sävellykset, pseudosyvälliset sanoitukset, paska laulaja, paskat saundit. Keisarin uudet vaatteet.

Jos tuota mieltä niin Kingston Wall( Petri Walli) käy mana manan tilalle hyvinkin.

Kun mana manan kitaravalli iski aikoinaan niin oli erilaista, synkkää mollivoittoista jyräystä...Mömmö haistatti paskat mainstreamille.

Pitää mainita ettei nykyään toista kertaa kokoelmaa kuuntele putkeen, annos riittää vuodeksi.
Yliarvostettu, not. mun mielestä

 

[CuJo#31]

Mana Mana.

Jonkinlaisessa kulttimaineessa Jouni Mömmöön liitetyn mystisyyden verhon vuoksi, mutta musiikki objektiivisesti arvioituna täyttä paskaa: keskinkertaiset sävellykset, pseudosyvälliset sanoitukset, paska laulaja, paskat saundit. Keisarin uudet vaatteet.

Vajaan kolmen kuukauden päästä saat kuulla kunniasi.

 

[Individual]

Miten bändi voi olla samaan aikaan kulttimaineessa ja yliarvostettu? Mana Manahan ei koskaan ollut mikään massojen bändi, että olisi päässyt edes nauttimaan sellaista suosiota, että voitaisiin katsoa olevan yliarvostettu. Toki tuon pienen piirin viitekehyksessä voi näin tietenkin todeta. Mielipiteitä aina on ja saa ollakin, mutta jos ei kuule tuota Otran kitarointien moniulotteisuutta, niin hivenen hassua.

 

[Peltinen]

Itselle kävi Mana Manan kanssa samoin. En muista kuulleeni bändiä aikoinaan koskaan ja kaivoin sen Spotifysta täältä lukemieni hehkutusten perusteella. Pettymys oli suuri kun odotin jotain kadotettua helmeä. Ihan perus 80-luvun Suomirokkia saatanan paskoilla soundeilla. Sanoja en jaksanut kuunnella enkä paljon paria biisiä enempää muutenkaan. Selkeästi tämän ketjun kamaa.

 

[nummenkallio]

Ihan perus 80-luvun Suomirokkia saatanan paskoilla soundeilla. Sanoja en jaksanut kuunnella enkä paljon paria biisiä enempää muutenkaan.

Minulle tulee 80-luvun perussuomirockista mieleen Popeda ja Eppu Normaali. Olen kovasti yllättynyt, jos kuulet Mana Manassa jotain samaa noiden kanssa. Ehkä se sanojen kuunteleminen olisi auttanut hahmottamaan eroja. Eikä Mana Mana ole kyllä musiikillisestikaan yhtään tuohon suuntaan.

 

[Rod Weary]

Muistan joskus kirjoittaneeni palstalle Jeremy Enigkistä, mutta haun mukaan en tähän ketjuun. Joten korjataan asia. Äijähän tuli tunnetuksi sellaisesta kulttibändistä kuin Sunny Day Real Estate, jossa vaikuttivat myös kaikille tutut Nate Mendel ja William Goldsmith. Tämä kolmikko on myös julkaissut SDRE:n jälkeen yhden albumin nimella The Fire Theft. SDRE hajosi käytännössä debyyttilevyn jälkeen, mutta toka viimeisteltiin siitä huolimatta. Hajoamisen syyksi on kerrottu Enigkin hurahtaminen uskoon. Välissä tuli Enigkin soolo ja vielä jonkinlainen reunion, nyt ilman Mendeliä. Viimeiseksi albumiksi jäi The Rising Tide. Päinvastoin kuin nuo aiemmat SDRE:t, tämä on aika huikea albumi.

TJEU: Snibe

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=yUuoTD9bWcY

Tuon jälkeen Enigk on julkaissut muutaman varsin maukkaan soololevyn. Osa Rising Tiden biiseistä voisi ihan yhtä hyvin olla Enigkin soololevyillä, jotka ovat aika paljon seesteisempiä. Väittävät muuten, että Enigk keksi emon. Oli miten oli, Enigk on huikeasti aliarvostettu biisintekijä.

TJEU: World Waits

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=WaeUrKFaVmY

Pistetään nyt vielä makupala The Fire Theftiltä: Oceans Apart

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=3sAiYuKWuGc&list=PLP5SRx2Pe7WREfexVn4mKHLMbkEQxZ-R0

 

[Turha Kaukalo]

Itselle kävi Mana Manan kanssa samoin. En muista kuulleeni bändiä aikoinaan koskaan ja kaivoin sen Spotifysta täältä lukemieni hehkutusten perusteella. Pettymys oli suuri kun odotin jotain kadotettua helmeä. Ihan perus 80-luvun Suomirokkia saatanan paskoilla soundeilla. Sanoja en jaksanut kuunnella enkä paljon paria biisiä enempää muutenkaan. Selkeästi tämän ketjun kamaa.

Sekoitatko nyt Tannaan?

Muistatteko tämän:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=XU6OCCYkG-Q

Ei mitenkään huono biisi eikä levy eikä yhtye.

 

[Peltinen]

Sekoitatko nyt Tannaan?

Jaa niin mihin?

 

[Turha Kaukalo]

Jaa niin mihin?

Se oli semmonen yhtye kans. Jotenkin ei lähtenyt, olen sitä mieltä.

 

[Individual]

"Niin löytyy paikka jossa viis laiskaa auringossa." Tuo biisi soi aikoinaan musiikkiohjelmissa aika taajaan ja oli kiva kipale kyllä.

 

[nummenkallio]

Queen.

Yliarvostettu myöhemmissä mainstream-vaiheissaan. Mutta aivan traagisesti unohdettu taas niissä alkuaikojen jutuissaan. Se alkuaikojen Queen on loistava. Yksi parhaita bändejä ikinä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=4hytYgRmzTs

Queenin ensimmäiset levyt ovat täyttä timanttia. Laulustemmoja, jotka olivat tuttuja 60-luvulta jostain Beach Boysistä. Ja samaan kasaan kitarointia, joka tultaisiin myöhemmin tuntemaan heavy metallina. Laulumyrskyä, kitaramyrskyjä jne.

Ihan mahtavaa musiikkia! Todella edistyksellistä ja silti ajatonta.

 

[Wowee Zowee]

Tuon jälkeen Enigk on julkaissut muutaman varsin maukkaan soololevyn. Osa Rising Tiden biiseistä voisi ihan yhtä hyvin olla Enigkin soololevyillä, jotka ovat aika paljon seesteisempiä. Väittävät muuten, että Enigk keksi emon. Oli miten oli, Enigk on huikeasti aliarvostettu biisintekijä.

Boldattuun sen verran, ettei Enigk ja Sunny Day Real Estate emoa keksinyt, vaan enemmänkin olivat olennaisessa roolissa genren muuntautumisessa. Alunperinhän emo oli erittäin punk-vaikutteinen genre, mutta SDRE:n vaikutuksen myötä hennompi ja indie-vaikutteinen midwest emo nosti päätään ysärin puolessa välissä. Vaikken bändin levyistä voi yhtäkään loistavaksi kutsua (viimeistä levyä en ole kuullut), on heillä kuitenkin varsin muikea kattaus biisejä, jotka allekirjoittaneelle toimii mainiosti. Enigkin soolourasta en sitten tiedäkään juuri mitään, pitänee joskus kokeilla.

 

[eriatarka]

Itselle kävi Mana Manan kanssa samoin. En muista kuulleeni bändiä aikoinaan koskaan ja kaivoin sen Spotifysta täältä lukemieni hehkutusten perusteella. Pettymys oli suuri kun odotin jotain kadotettua helmeä.

Itselleni kävi samoin, kun Avicii kuoli. Piti perehtyä Spotifyn kautta, kun kaikkialla hehkutettiin, kuinka merkittävä musiikin tekijä kyseessä. Pettymys oli melkoinen, kun selvisi, että kyseessä perus radiopoppia, markan ralleja, ei mitään massasta poikkeavaa. Paria biisiä tajusin kuulleeni salilla.

 

[jiihoo]

Huomasin tällä viikolla iloiseksi yllätykseksi, että yhdeltä suosikkibändiltäni eli kotimaiselta The Odorantsilta oli tullut täysipitkä levy ulos kesän aikana. Tämä oli järjestyksessään bändin kolmas kokonainen albumi edellisen ilmestyttyä vuonna 2007.

Kyseessä on melodista punk rockia soittava pumppu, joka tuli itselleni tutuksi nuorena poikana Extreme Duudsonien Maailmankiertue-sarjan jaksoista, joissa bändin musiikkia luukutettiin temppupläjäysten taustamusiikkina. Muistan lukeneeni jostain, että erityisesti Jukka Hilden oli noina aikoina bändin suuri fani ja sillä varmaan oli sitten tekoa sen kanssa, että bändin musiikkia sarjaan päätyi. En tosiaan tuolloin 2000-luvun alussa tiennyt Duudsoneita katsoessani, mistä bändistä on kyse, vaan diggailin vaan jaksojen ohessa musasta ja mietin, että nämä biisit ovat kovia ja mätsäävät myös jätkien temppuvideoihin hienosti. Vasta jokunen vuosi sitten taisin Shazamilla selvittää netistä löytyvistä Youtube-klipeistä, mistä bändistä on kyse.

Joka tapauksessa bändistä ei ihan hirveästi löydy tietoa netistä ja moni ei sitä tiedä muutenkaan, minkä vuoksi katson, että bändi on taitoihinsa nähden aliarvostettu. Alla ajantasalta tippunut Wikipedia-artikkeli yhtyeestä:

The Odorants – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Sportifysta löytyy myös nuo kolme albumia

-Beat the Odorants (2003)
-Counting Wolves (2007)
-When tigers used to smoke (2021)

Alla lisäksi muutama kappale Youtubesta maistiaiseksi:

Linkki: https://youtu.be/Ixu8ezXS4Hc

Linkki: https://youtu.be/M5rEKwKOsxw

Linkki: https://youtu.be/sQodjrCq-Ak

Linkki: https://youtu.be/GjYLYePyR1w

Olisi nasta päästä keikalle vielä joku päivä. Lappeenrannassa olivat nähtävästi jollain punk-festarille esiintyneetkin nyt kesällä, mutta tämä meni itseltä ohitse.

Löytyykö palstalta muita Odorants-diggareita?

 

[Redrose]

Aliarvostettuja bändejä ovat 1980-luvulla ja sen jälkeen perustetut progebändit. Proge ei kuollut v. 1979 eivätkä kaikki uudet bändit matki Genesistä tai Yesiä. Monella bändillä pitäisi olla jokin muu sub-genreluokitus kuin NEO-Prog. Tällaisia bändejä ovat mm. IQ, Pendragon, Pallas ja Galahad. Kun näitä bändejä ei täällä Suomessa arvosteta eikä edes tunneta niin hyvin, että albumit olisivat levykauppojen hyllyissä, nämä jättävät Pohjoismaihin tullessaan Suomen kylmästi väliin. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käydään, mutta ei Suomessa.