Yleisurheiluvuosi 2020

[Lapajäähän]

Tänään on Suomessa hieno yleisurheilupäivä. Paukkuuko naisten aidoissa Suomen ennätys?

 

[Pablito]

Vantaalla Aaron Kangas heitti jälleen päälle 76 metriä. Samassa kisassa Aleksi Jaakkola paransi ennätyksensä lukemiin 74,46. Hienoa nähdä, että nämä nuoret miehet menevät eteenpäin tällä tahdilla!

 

[Giba]

Vantaalla Aaron Kangas heitti jälleen päälle 76 metriä. Samassa kisassa Aleksi Jaakkola paransi ennätyksensä lukemiin 74,46. Hienoa nähdä, että nämä nuoret miehet menevät eteenpäin tällä tahdilla!

Lisäksi naisten moukarissa Krista Tervo 71.35 ja Silja Kosonen 67.88. Mukavasti saa rautapallo kyytiä myös nuorilta naisilta.

100 aidoissa ensimmäisessä juoksussa kolmikko Korte, Neziri ja Hurske alle 13 sekunnin. Korte aitoi maailman kärkiajan 12.81. Neziri 12.93 ja Hurske 12,98. Saapi nähdä meneekö Suomen ennätys vielä tänään uusiksi. Olosuhteet Hurskeen mukaan täydelliset.

 

[Harzan]

Senni Salminen 14,04. Taisi Mäkelän polvitulehdus pahentua.

 

[Pablito]

Keihäänheitto on kyllä surkeassa jamassa.

 

[San Jose Shark #50]

Sinällään mielenkiintoinen anekdootti kun katselee noita pika-aitureita. Korte mahtuu likimain NoLo:n kainalon alta ja on muutoinkin pieni ja hentoinen kirppu NoLo:n muskeleiden rinnalla (yläkroppa likikuin Marit Björgenillä). Mutta niin vain eukot tikkaa ihan tasatahtia.

 

[Giba]

Sinällään mielenkiintoinen anekdootti kun katselee noita pika-aitureita. Korte mahtuu likimain NoLo:n kainalon alta ja on muutoinkin pieni ja hentoinen kirppu NoLo:n muskeleiden rinnalla (yläkroppa likikuin Marit Björgenillä). Mutta niin vain eukot tikkaa ihan tasatahtia.

Samaa ihmettelin, kun olivat vierekkäin. Pituusero kuitenkin vain 10 senttiä. Neziri 173, Korte 163.

Ja Korte näyttää tätä nykyä myös ihmiselle. Vissiin Botoxit huulista nyt tauolla.

Kova urheilija Korte on Euroopan ja toivottavasti kohta myös maailman tasolla. Samat sanat Neziristä. Hurske tulee vielä viime kauden tasolle. Upeita naisaitureita koko kolmikko. Haralan nousuun en jaksa uskoa.

 

[N^Miksu]

Hieman harmittaa, että 100m aidoissa Yle ei (omiin korviin) vaikuta rummuttavan muusta kuin Suomen ennätyksestä. Voisi pitkästä aikaa keskittyä nauttimaan siitä, että Suomessa saadaan kasaan kansainvälisestikin kovatasoinen kisa ja hyvää taistelua, vaikka uutta ennätystä ei jokaisessa kisassa nähtäisikään.

Muistuu mieleen ajat, jolloin Jonathan Åstrand oli vireessä ja juoksi tasaiseen tahtiin kovia tuloksia. Selostukset (ja myös kuulutukset) keskittyivät höpöttämään SM:n rikkomisesta. Hyvät tulokset jäivät SM-odotusten varjoon.

 

[asyouwere]

Hieman harmittaa, että 100m aidoissa Yle ei (omiin korviin) vaikuta rummuttavan muusta kuin Suomen ennätyksestä. Voisi pitkästä aikaa keskittyä nauttimaan siitä, että Suomessa saadaan kasaan kansainvälisestikin kovatasoinen kisa ja hyvää taistelua, vaikka uutta ennätystä ei jokaisessa kisassa nähtäisikään.

Kieltämättä tason laajuudessa olisi hehkutettavaa enemmänkin. EM-raja oli muistaakseni 13.30 ja sen alle on jo nyt juossut kärkikolmikon lisäksi Harala. Siirtola juoksi kahden sadasosan päähän ja Bogdanoff ja Huntington tulevat terveenä pysyessään tuon ajan alle juoksemaan myös melko varmasti. Eli varsin potentiaalisesti ainakin seitsemän naista juoksisi EM-rajan alle, mikä on Suomen mittapuulla melko järisyttävä määrä.

 

[Glove]

Naisten 4x100 metrin aidoista voisi tulla kansainvälistä menestystä jos semmoinen laji olisi olemassa.

 

[heketsu88]

Wilma Murto joutuu tähystysleikkaukseen polvivaivan takia. Lähde: Wilma Murron polvi tähystetään

 

[Harzan]

Tänään Mäkelä vs. Salminen:
Live - N Kolmiloikka Loppukilpailu

 

[heketsu88]

Mäkelä vei ensimmäisen taiston tuloksella 14,15. Salmisen tulos oli 13,99.

 

[San Jose Shark #50]

Otto Ahlfors päätti sitten heittää piikkarit pesään kun on ollut akillesjännevaivoja eikä tulostaso muutoinkaan ole kehittynyt itseään tyydyttyvästi. Olisi kuulemma pitänyt olla paljon lähempänä maailman huippua kuin mitä on.

 

[Pavlikovsky]

Otto Ahlfors päätti sitten heittää piikkarit pesään kun on ollut akillesjännevaivoja eikä tulostaso muutoinkaan ole kehittynyt itseään tyydyttyvästi. Olisi kuulemma pitänyt olla paljon lähempänä maailman huippua kuin mitä on.

Tämä on ollut monen 10,5 sekunnin kohtalo Suomessa alituiseen ja heitähän riittää jonoksi asti. Taso on vakiinnutettu kyseiselle tasolle ja se 10,50 juostaan vaikka 15 kesää putkeen, mutta he ketä tuosta parantaa, ovat jo marginaalisempikin ryhmä. Nopeasti on kotimaiset metodit, kikat ja valmentajat käyty läpi ja jos tavoitteet on joskus laitettu epärealistisenkin korkealle, niin tässä on tulos. Asiaa tuskin edistää yhtään suomalaisen yksilöurheilijan eläminen köyhyysrajan alapuolella noin keskimäärin sekä ainainen pula kaikesta mitä menestymiseen/kehittymiseen tarvittaisiin. Siinä voi moni muukin vaihtaa piikkarit toimistosalkkuun, kun ikätoverit tienaavat liksaa ja morottelevat bemarin maastureistaan sinne treenikentälle.

Tämä on oikeastaan erittäin tyypillinen suomalaisen yleisurheilijan kehityskaari, kun kotimaan kentät on koluttu puhki.

 

[San Jose Shark #50]

Otto juoksi parhaimmillaan satasen 10,44 ja 200m 21,65. Etenkin kahdella sataa tuosta 2013 juostusta ennätyksestä olisi pitänyt kyetä höyläämään se sekunti pois. Mutta ei vaan kulkenut.

 

[Pavlikovsky]

Olisi muuten oikeasti mielenkiintoista nähdä tilanne, jossa joku hyvin varakas ja yleisurheilu-fanaattisen yksityinen taho/henkilö löisi aikuisten oikeasti ison summan hypoteettisesti johonkin kotimaisen huippupikajuoksun kehittämiseen ja ihan kärkiurheilijoiden harjoitteluolosuhteiden ynnä muiden resurssien parantamiseen. Nythän julkisuudessakin ollut näitä esimerkkejä että yksittäiset urheilijat saaneet pikkusummia, mutta jos kertalaakilla parannettaisiin maajoukkueen toimintaa korvamerkitsemättä summaa kehenkään, kun joka yhteydessä siitä rahan puutteesta valitetaan. Sitten nähtäisiin että onko se todella raha joka estää alle 10 sekunttiset etusuoran pyrähdykset.

Jäisi nähtäväksi, että parantuisiko tulokset parin kolmen vuoden aikajänteellä, jos mistään ei tarvitsi tinkiä, varusteita tulisi kuin liukuhihnalta, valmennusosaaminen vaikka ostettaisiin ulkomailta, etelässä oltaisiin syksystä kevääseen ja fysioterapeutti kulkisi 24/7 perässä ja huippulekurin tavoittaisi koska vaan.

 

[Lapajäähän]

Olisi muuten oikeasti mielenkiintoista nähdä tilanne, jossa joku hyvin varakas ja yleisurheilu-fanaattisen yksityinen taho/henkilö löisi aikuisten oikeasti ison summan hypoteettisesti johonkin kotimaisen huippupikajuoksun kehittämiseen ja ihan kärkiurheilijoiden harjoitteluolosuhteiden ynnä muiden resurssien parantamiseen. Nythän julkisuudessakin ollut näitä esimerkkejä että yksittäiset urheilijat saaneet pikkusummia, mutta jos kertalaakilla parannettaisiin maajoukkueen toimintaa korvamerkitsemättä summaa kehenkään, kun joka yhteydessä siitä rahan puutteesta valitetaan. Sitten nähtäisiin että onko se todella raha joka estää alle 10 sekunttiset etusuoran pyrähdykset.

Etelässä harjoituskeskuksien leirit maksaa noin 50-75€/päivä sis. olosuhteet, ruokailut ja majoitus.

Jos ajatellaan, että 75€/päivä urheilija olisi vaikka 120 päivää (4kk) talvesta etelässä henkilökohtainen valmentaja mukanaan. Siinä käytettäisiin opiston fyssareita yms. hyödyksi, niin ton ajanjakson hinnaksi voisi laskea noin 25-30k€ kahdelta henkilöltä. 18k pelkästään valmentajan ja urheilijan majoitukseen. Siihen lennot, käyttörahat, palvelut paikanpäällä ja tietysti kotimaassakin on kuluja vaikkei siellä ole.

Jos olisi joku rikas henkilö, niin se pystyisi 100k€ sijoituksella järjestämään käytännössä neljän tai viiden urheilijan laadukkaan harjoittelun talvella etelässä.

 

[Fordél]

Olisi muuten oikeasti mielenkiintoista nähdä tilanne, jossa joku hyvin varakas ja yleisurheilu-fanaattisen yksityinen taho/henkilö löisi aikuisten oikeasti ison summan hypoteettisesti johonkin kotimaisen huippupikajuoksun kehittämiseen ja ihan kärkiurheilijoiden harjoitteluolosuhteiden ynnä muiden resurssien parantamiseen. Nythän julkisuudessakin ollut näitä esimerkkejä että yksittäiset urheilijat saaneet pikkusummia, mutta jos kertalaakilla parannettaisiin maajoukkueen toimintaa korvamerkitsemättä summaa kehenkään, kun joka yhteydessä siitä rahan puutteesta valitetaan. Sitten nähtäisiin että onko se todella raha joka estää alle 10 sekunttiset etusuoran pyrähdykset.

Jäisi nähtäväksi, että parantuisiko tulokset parin kolmen vuoden aikajänteellä, jos mistään ei tarvitsi tinkiä, varusteita tulisi kuin liukuhihnalta, valmennusosaaminen vaikka ostettaisiin ulkomailta, etelässä oltaisiin syksystä kevääseen ja fysioterapeutti kulkisi 24/7 perässä ja huippulekurin tavoittaisi koska vaan.

Matti Heikkinen (muistaakseni) on todennut, että ei se ole rahasta kiinni. Täytyy vain täysin omistautua urheilulle, hankkia paras käytettävissä oleva tieto ja hyvät kaverit ympärille. Ei hänellä itselläkään ollut läheskään samoja resursseja kuin vaikka norjalaisilla huipuilla, mutta omistautui urheilulle eikä jättänyt yhtään kiveä kääntämättä. Esimerkiksi kun tarvitsi parhaan tiedon, meni treenaamaan Norskien kanssa. Ei sekään erityisesti rahaa katsonut. Toki kaiken taustalla oli se, että yksilön ominaisuudet, niin henkiset kuin fyysiset, ovat kunnossa.

Oma mutuni siis on, että meillä ei vaan ole ollut pikajuoksussa sellaista yksilöä, jolla olisi ominaisuudet kunnossa ja joka olisi 110 %:sti heittäytynyt hommaan, kuten varmaankin voidaan sanoa vaikka Keskitalosta, Holmenista tai Bryggaresta.

 

[Lapajäähän]

Matti Heikkinen (muistaakseni) on todennut, että ei se ole rahasta kiinni.

Niin, kyllä etenkin huipuilla ja nuorilla lahjakkuuksilla rahaa on, ei se jää tosiaan siitä kiinni. Ehkä treenaaminen ei vaan maistu. Menny juoksun harjoittelukin kuminauhajumpaksi.

 

[Huppu]

Matti Heikkinen (muistaakseni) on todennut, että ei se ole rahasta kiinni. Täytyy vain täysin omistautua urheilulle, hankkia paras käytettävissä oleva tieto ja hyvät kaverit ympärille. Ei hänellä itselläkään ollut läheskään samoja resursseja kuin vaikka norjalaisilla huipuilla, mutta omistautui urheilulle eikä jättänyt yhtään kiveä kääntämättä. Esimerkiksi kun tarvitsi parhaan tiedon, meni treenaamaan Norskien kanssa. Ei sekään erityisesti rahaa katsonut. Toki kaiken taustalla oli se, että yksilön ominaisuudet, niin henkiset kuin fyysiset, ovat kunnossa.

Niin no, hiihtoliiton ja hiihtäjien resurssit on paremmat kuin yleisurheilun puolella ja yleisurheilu, etenkin juoksulajeissa on aivan erilailla kilpailtua kuin hiihto. Ja hiihtää voit talvella mutta myös kesällä on helppo harjoitella, yleisurheilussa se talvi on aina myös tietynlainen ongelma. Hiihtäjänä myös mahdollisuudet täyteen omistautumiseen on Suomessa paremmat kun siinä mahdollisuudet päästä elättämään itsensä jotenkin on paremmat, riskiä on vähemmän. Matti Heikkisellä ei myöskään koskaan tainnut kovin huonosti mennä rahallisesti.

Siis arvostan Mattia suuresti ja miestä kyllä kuvaa hyvin kun muistaakseni Northug totesi että Heikkinen on ainut hänen tuntemansa henkilö joka voi kirjaimellisesti hiihtää itsensä tajuttomaksi.

Ja lisään että raha ei yksinään tuo mitään tulosta ja ilman rahaa voi myös menestyä. Mutta kyllä ne on ne kaikkein poikkeuksellisimmat tapaukset. Nykymaailmassa kilpailu ja tekeminen on viety niin pitkälle että ylipäätään vain pieni joukko voi sinne kärjen tuntumaan päästä edes käymään ja mitä kilpaillumpia lajeja, sitä paremmin pitää kaiken taustalla toimia. Jos jossain antaa tasoitusta niin on iso nippu kavereita jotka eivät missään joutuneet antamaan.

Suurin syy silti on varmasti ettei vain ole sellaista lahjakkuutta osunut. Juoksulajien kilpailu on sellaista että jo geenipoolin pitää olla lähes täydellinen jotta voi menestyä. Ja heitä on vähän ja mitä pienemmät harastajamäärät, sitä pienemmät on todennäköisyydet että kohdalle osuu. Vaikka norjalaisista Warholm ja Ingebrigtsenit ovat huippulahjakkuuksia jotka ovat saaneet taakseen koneiston joka tekee kaiken juuri niin kuin pitää.

 

[Fordél]

Niin no, hiihtoliiton ja hiihtäjien resurssit on paremmat kuin yleisurheilun puolella ja yleisurheilu, etenkin juoksulajeissa on aivan erilailla kilpailtua kuin hiihto. Ja hiihtää voit talvella mutta myös kesällä on helppo harjoitella, yleisurheilussa se talvi on aina myös tietynlainen ongelma. Hiihtäjänä myös mahdollisuudet täyteen omistautumiseen on Suomessa paremmat kun siinä mahdollisuudet päästä elättämään itsensä jotenkin on paremmat, riskiä on vähemmän.

Niin no, Hiihtoliiton resursseja en alkaisi kehumaan ja toisaalta, viehän hiihto myös enemmän resursseja jo pelkästään välineiden sekä välinehuollon takia.

Mitä tulee sääolosuhteisiin niin nekään eivät ole enää etelässä suotuisat hiihdolle. Eikä Suomen sääolosuhteet ole estänyt nousemasta Euroopan huipulle sellaisissa lajeissa kuin maraton, 3000 m esteet tai 110 m aidat. Vaikka sääolosuhteet eivät ole Suomessa ihanteelliset, en menisi niiden taakse, kun pohditaan miksei Suomesta ole tullut ainakaan vähään aikaan 100m eurooppalaista huippusprintteriä, joka juoksisi 10 sekunnin pintaan. Raha varmasti helpottaa, mutta ei sillä tehdä menestystä, jos ei ole ominaisuudet kunnossa ja täyttä heittäytymistä lajille.

Matti Heikkisellä ei myöskään koskaan tainnut kovin huonosti mennä rahallisesti.

Kyseinen tokaisu ei liittynyt Heikkiseen itseensä vaan oli hänen yleinen näkemys siitä, onko raha ratkaiseva tekijä, jos haluaa nousta maailman huippuhiihtäjäksi.

 

[Harzan]

Jos pelkästään pikajuoksusta puhutaan, niin mikään rahasumma ei riitä tekemään 10,5:n satasen miehestä alle 10,0:n sekunnin miestä. Ero maailman huipulle on tullut jo ennen aikuisikää.

Oletetaan, että samaan aikaan syntyy maailmaan kaksi samat geneettiset pikajuoksuominaisuudet (solusuhde, lihasten kiinnityskohdat yms) omaavaa lasta. (No, okei, oikeasti tummaihoisella kaverilla on todennäköisesti pidemmät raajat, lyhyemmät pohjelihakset sekä pidemmät akillesjänteet, mutta unohdetaan se nyt tällä kertaa). Toinen sattuu kuitenkin syntymään Suomeen ja toinen Jamaikalle. Kavelemään opittuaan Suomi-poika laahustaa puolet vuodesta toppapuku päällä ja pakkaskengät jalassa siinä missä Jamaikan kaveri spurttailee vuoden ympäri lyhyitä vetoja mukavassa lämmössä jalkapallon perässä. Toinen näistä toiminnoista muokkaa lihaksia ja hermostoa jatkuvasti hitaan voimantuoton suuntaan ja toinen nopean. Lapsuudessaan molemmat liikkuvat määrällisesti suurin piirtein yhtä paljon, mutta olosuhteista johtuen Jamaikalla nopea tekeminen on huomattavasti helpompaa ja luonnollisempaa kuin Suomessa.

16-vuotiaana molemmat innostuvat pikajuoksusta ja rupeavat treenaamaan tosissaan. Siinä vaiheessa Jamaikan poika juoksee "kylmiltään" 100 metriä 10,9 ja Suomen kaveri 11,4. Kehitys jatkuu 24-vuotiaaksi ja siihen mennessä molemmat ovat kovalla ja onnistuneella harjoittelulla parantaneet 100 metrin ennätystään sekunnilla. Suomalainen juoksi siis 10,4 ja jamaikalainen 9,9.

 

[Pavlikovsky]

Oma mutuni siis on, että meillä ei vaan ole ollut pikajuoksussa sellaista yksilöä, jolla olisi ominaisuudet kunnossa ja joka olisi 110 %:sti heittäytynyt hommaan, kuten varmaankin voidaan sanoa vaikka Keskitalosta, Holmenista tai Bryggaresta.

Näin se hyvin pitkälle on. Tällaisen yksilön löytäminen Suomesta juuri johonkin pikajuoksuun on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Meillä on salibandya ja vastaavaa joihin ko. geeniperimältään juuri pikajuoksuun sopiva yksilö hakeutuu, mitä ei monella muulla maalla tavallaan ole vaihtoehtona ja mikäli ko. yksilö on vielä "joukkuepelaaja" luonne, mitä yhä enemmissä määrin poikalapset etenkin ovat, niin vetovoima yksilölajeihin on heikkoa, saati sellaisilla ketä oikeasti voisi haaveilla menestyksestä.

Kuten todettua, niitä 10.50 juoksijoita meillä on heittää radalle huru mycket. Jos noista ajoista halutaan puoli sekuntia pois, se vaatii mielestäni jo isoja taloudellisia satsauksia oikeaoppiseen valmennukseen, ravintoon ja leirityksiin sekä ympäristöolosuhteiden optimoimiseen. Enkä leirityksillä meinaa vain etelää, vaan pitkiä urheiluopisto - leirityksiä jne. Lisäksi tarvitaan vimmaista puolihullua heittäytymistä vain ja ainoastaan lajille, joka tarkoittaa että opiskelu, työt, sosiaaliset suhteet ja aivan kaikki on alisteista harjoittelulle. Tuo on helpommin sanottu kuin tehty nykyisessä maailmassa, jossa houkutuksia on opiskeluja, työelämää, bileitä, ystäviä, matkailua ja muita vastaavia silmällä pitäen on lukemattomasti. Meidän kaikkia arvokisamenestyjiä yhdistää valtava menestymisen halun sisäinen roihu ja harvoin voittajat ovat mitään kaikkien kavereita. Päinvastoin.

Mutta nyt kannattaa kuunnella viisaampia. Taannoin ansiokasta liikuntafysiologian urauurtavaa tutkimustyötä Jyväskylän liikuntatieteillä ja etenkin pikalajeihin globaalisti perehtynyttä Antti Meroa haastateltiin ja hän sanoi osuvasti aiheeseen liittyen:


Tutkijana Meroa on kiehtonut erityisesti, mikä fyysisessä suorituskyvyssä erottaa huippu-urheilijat kansallisen tason urheilijoista. Yleisurheilussa yksi siivilä on nopeus, joka tutkimuksen valossa on vahvasti peritty ominaisuus.

Mero laskee, että yleisurheilun miesten 24:stä ja naisten 23 lajista peräti 14 vaatii kovaa perusjuoksunopeutta, jos tavoitellaan vähintään EM-kilpailujen finaalia. Näistä lajeista suomalaisella perimällä on Meron mukaan 100 ja 200 metriä lukuun ottamatta edellytykset kansainväliseen menestykseen.

Voiko suomalainen rikkoa 10 ja 11 sekunnin haamurajat?
Onko siis niin, että miesten 100 metrillä 10 sekunnin ja naisten 100 metrillä 11 sekunnin haamurajat eivät ole suomalaissprinttereiden ulottuvilla?

– Euroopassa tähän mennessä 19 miestä ja 23 naista ovat rikkoneet nuo rajat. En osaa tarkasti sanoa, millaisesta perimästä nuo juoksijat ponnistavat. Voi sanoa, että noiden rajojen alitukset ovat suomalaisille mahdollisia, mutta se vaatii erityislahjakkuutta, joka on havaittava ajoissa ja saatava tarkkaan valmennukseen, Mero sanoo.

– Havaittava ajoissa tarkoittaa 12-16 vuoden ikää. Ja jo silloin on oltava osaavaa valmennusta. Nykyisistä juoksijoista Samuel Purola juoksi 17-vuotiaana 10,31. Nyt on ollut taantumaa, mutta hänellä on mahdollisuuksia lähelle 10,00 sekuntia. Se vaatii vain oikeaa harjoittelua.

Ja toisesta hänen haastattelussa, jossa hän spekuloi vaadittavia ominaisuuksia miettien lajin huipulle pääsyä:

Mitä kansainvälinen menestys vaatii nopeuden ja lajitaitojen kehittämisessä?
100 m tilastot. Suomen kaikkien aikojen 100 m tilastojen (Tilastopaja) tarkastelu osoittaa, että alle 11,00 s on juossut kaikkiaan 440 miestä ja alle 12,00 s on juossut 93 naista. Jos katsotaan alle 10,70 s juosseiden miesten määrää, niin luku on 122. Taso ei 10 parhaan osalta ole kovin paljon parantunut 1980-luvulta lähtien. Suomen ennätykset ovat kuitenkin hyvää eurooppalaista tasoa: Tommi Hartonen 10,21 s vuodelta 2001 ja Helinä Marjamaa 11,13 s vuodelta 1983.

Jos tarkastellaan viime vuotta 2019, niin miehistä alle 10,80 s pääsi 22 juoksijaa, mutta alle 10,50 s vain kaksi. Naisista alle 11,70 s juoksi viisi ja alle 11,50 s vain yksi. Hyvää perusjuoksunopeutta on monilla ollut vuosikymmenten aikana, mutta onko se jäänyt hyödyntämättä lajissa, jossa voisi menestyä kansainvälisesti?

Perimän merkitys
Noista 40 vuoden ajalta olevista luvuista voi päätellä, mihin suomalainen 100 metrin pikajuoksija pääsee. Perimä ja harjoittelu ovat mahdollistaneet tuon todetun tason. Pienestä 5,5 miljoonan kansasta poikkeavia nopeushuippuja löytynee melko harvoin. Perimän osuudeksi ihmisen fyysisissä ominaisuuksissa arvioidaan kaksos- ja perhetutkimusten mukaan 47-78 % (Wackerhage Henning 2019: luento Jyväskylän yliopisto, Silventoinen ym. 2008, Bouchard ym. 1998, 1999) ja nopeusominaisuudessa perimän osuus lienee lähellä vaihtelualueen yläosaa 78 %. Nopeasolukkoisuus (lihasbiopsiatutkimus) on tärkeä osa perittyä nopeuslahjakkuutta ja sehän on ollut tunnettua jo 1970-1980 -luvuilta lähtien (Mero ym. 1987).

Maailmassa (World Athletics List) oli vuoden 2019 lopulla 144 miestä juossut 100 m alle 10,00 s ja naisista vastaavasti 108 juoksijaa alle 11,00 s. Vastaavasti Euroopan kaikkien aikojen määrät (European Athletics Lists) ovat 19 miestä alle 10,00 s ja 23 naista alle 11,00 s.

Suomalaisten mahdollisuudet (perimä ja harjoittelu) eivät näytä riittävän 100-200 metrillä kansainväliseen huippumenestykseen, mutta muissa yleisurheilulajeissa suomalaisten nopeustasot kyllä riittävät ainakin Euroopan kärkeen – aina mitaleille asti. Siitä yksi selvä osoitus on myös mainittujen 14 yleisurheilulajin miesten ja naisten voimassa olevat Suomen ennätykset.

Haastattelut kokonaisena täältä, iso lukusuositus sillä on äärimmäisen viisas proffa: Pikajuoksun ja liikuntafysiologian tutkimus jäivät, Mero eläköityi ja palasi valmentajaksi

Mero: Perusjuoksunopeuden merkitys huippuyleisurheilussa – Yleisurheilu.fi

Useimmissa yleisurheilun lajeissa vaaditaan kansainväliseen menestykseen hyvää perusjuoksunopeutta. Sitä mitataan mm. 60 metrin ja 100 metrin kilpailuajoilla ja lentävällä lähdöllä suoritetussa maksimaalisessa 20 tai 30 metrin juoksutestissä. Miehillä (24) ja [...]

www.yleisurheilu.fi

Doping ynnä muut konstit ovat jo oman aiheensa juttuja, mutta oma näkemys on se, että huipulle ei tuskin enää ilman kepulikonsteja tunnu pääsevän. Niin saatanallisen rajua on kilpailu joka pikavoima/teho - lajissa. Meidän perisuomalainen rehellisyys voi olla ikuinen este tässä, mene ja tiedä. Puhtaan urheilun puolesta kuitenkin.

 

[Hagi]

45-vuotias Kruger heitti vuositilaston kakkoseksi – Tuloskatsaus 6.7. – Yleisurheilu.fi

Kiekonheiton Suomen ennätysmies Frantz Kruger on 45 vuoden iässäkin kovassa kunnossa. Vasa Iddrottssällskapia edustava Kruger heitti Laihialla tasan 56 metriä, millä hän nousee Suomen vuositilastossa toiseksi. Krugerin paras saavutus on [...]

www.yleisurheilu.fi

Kruger lähestyy vähitellen 60 m kuntoa. Se voi riittää mestaruuteen Kalevan Kisoissa, jos veteraani heittorinkiin silloin ilmestyy.