Mutta maalaisjärjellä ajateltuna siinä ponnistusvaiheessa käytetään käsittääkseni valtaosin samoja lihaksia kuin rinnallevedon ns. kakkosvedon kohdassa, joten siihen tuosta voisi olla hyötyä
Nää voimaharjoittelusta jeesustelut vois nyt sit loppua.
Se on kaukana jeesustelusta, jos täällä keskustellaan erilaisten harjoitteiden hyötysuhteista itse lajia ajatellen sekä niiden järkiperäisyydestä. Historia osoittaa, että tässäkään ei aina ole ihan perillä oltu.
On se jeesustelua silloin, kun tehdään tikusta asiaa. Koulukuntia on monia. Maailmalla on juostu 100 metriä alle 10 sekunnin levytankoharjoittelulla ja ilman.
Lähtökohta on se, että harjoittelu perustuu kuormitusfysiologisiin lainalaisuuksiin ja lajianalyysin. Tulee siis perehtyä mitkä lihakset lajissa työskentelee, mitä ominaisuuksia tarvitaan, miten niitä harjoitetaan lajinomaisesti ja millä voimantuottoajoilla. Myös ymmärrys siitä, että miten palaudutaan ja valmistaudutaan harjoittelusta/harjoitteluun on erittäin olennainen seikka, koska kovaa harjoittelua ei siedetä alipalautuneena.
Tulee siis perehtyä mitkä lihakset lajissa työskentelee, mitä ominaisuuksia tarvitaan, miten niitä harjoitetaan lajinomaisesti ja millä voimantuottoajoilla.
RV, penkki, kyykky ja tempaus on liikkeitä, jotka toimii yleisessä harjoittelussa, ja niillä on hyvä luoda pohjat kaikille. Ei RV:tä vetämällä kenestäkään parempaa seiväshyppääjää tule, mutta perusominaisuudet paranee.
Mutta esim. Matti Liimatainen teettää Maria Huntingtonilla vain sellasella fiiliksellä punttia, että se liikkuu joka kerta kovaa. Ei tehdä maksimivoimaa ollenkaan ja tuntuu toimivan.
Juuri näin, eli yleiset voimatasot on joka tapauksessa hyvä olla tietyllä tasolla, ja noilla mainitsemillasi liikkeillä saadaan katettua koko kroppa.
Eikä seiväshyppääjä tee koskaan syvistä kyykkyjä (ehkä huoltavana kevyellä painolla) tai penkkiä. Monesti tehdään yhden jalan liikkeinä. Kristiina Mäkelä tekee vastapenkkiä, koska haluaa yläkropastaan ryhdikkäämmän loikkiakseen paremmin etc.
Tämä on mielenkiintoista tietoa. Eikö siis edes peruskuntokaudella oteta syviä?
Mä olen nähnyt jonkin verran huippujen treenejä. Eivät minusta tee. Korkeaa boxikyykkyä. Kuten pikajuoksijat ja pituushyppääjät. Jotkut kolmiloikkaajat ovat kyykänneet takaa lähemmäs 300 kiloa. Jotkut eivät tee takakyykkyä taas lainkaan.
Mä olen nähnyt jonkin verran huippujen treenejä. Eivät minusta tee. Korkeaa boxikyykkyä. Kuten pikajuoksijat ja pituushyppääjät. Jotkut kolmiloikkaajat ovat kyykänneet takaa lähemmäs 300 kiloa. Jotkut eivät tee takakyykkyä taas lainkaan.
Ylipäätään kuitenkin harjoittelun tulisi olla mahd. lajinomaista, kuten juoksijalle kelkanvetoa ja loikkaajalle vastustettua loikkaa jne. Kuten aikaisemminkin todettu, niin suomalaiset yksilölajiyhteisöt ovat ominaisuus-kansaa. Määritellään lajisuoritus jonkun yksittäisen tasaloikkatuloksen kautta ja vedetään mutkia suoriksi aivan liikaa. Suomessa ollaan aina myös ”monipuolisuus edellä” - kansaa. Tehdään kaikkea, mutta ei olla missään hyviä oikeasti aivan nuorisovaiheesta alkaen. Ei joku kuulanheitto ole loikkaajalle sen auvoisemmaksi tekevä treeni kuin joku muu nopeusvoiman liike.
Sellainen vain välillä ihmetyttää, että jos nämä tämän hetken suomalaiset yu-valmentajat ovat niin erinomaisia asiantuntijoita, että joidenkin mielestä tälläkin palstalla on turha kenenkään kyseenalaistaa mitään, niin miksi esim. eräs norjalaisperhe on 2010-luvun EM-mitalitilastossa koko Suomen edellä?
Sellainen vain välillä ihmetyttää, että jos nämä tämän hetken suomalaiset yu-valmentajat ovat niin erinomaisia asiantuntijoita, että joidenkin mielestä tälläkin palstalla on turha kenenkään kyseenalaistaa mitään, niin miksi esim. eräs norjalaisperhe on 2010-luvun EM-mitalitilastossa koko Suomen edellä?
Sellainen vain välillä ihmetyttää, että jos nämä tämän hetken suomalaiset yu-valmentajat ovat niin erinomaisia asiantuntijoita, että joidenkin mielestä tälläkin palstalla on turha kenenkään kyseenalaistaa mitään, niin miksi esim. eräs norjalaisperhe on 2010-luvun EM-mitalitilastossa koko Suomen edellä?
Warholm on supertähti, Ingebrigtsenit eivät ole. Veljeksillä on yhteensä yksi mitali MM-tason arvokisoista, Filipin pronssi Lontoon MM-kisojen 1500 metriltä 2017. Tokihan veljesten tasoinen huippumenijä keltaisi meillekin, tuohon tasoon Topi Raitasella on vielä matkaa. Mutta Warholmin ja veljeskolmikon jälkeen Norjan yu-taso ei ole sen kummempi kuin Suomenkaan. Norja on kuten Suomikin, tasoa pidetään hyvänä jos on muutamia kovatasoisia urheilijoita.Vaikka Harzan ehkä vähän kärjekkäästi asiansa esittää, on hänellä sinänsä pointti. Ingebrigtsenien lisäksi Warholm on ihan supertähti, Karoline Grövdal voitti pari mitalia esteistä ja kympiltä. Paljon (aiheesta tietysti) hehkutetuissa naisten pika-aidoissakin Isabelle Pedersen on tehnyt MM-kisojen yhdeksännellä sijallaan suorituksen, joka ainakin toistaiseksi on suomalaisten suorituksia parempi.
Samuli Samuelsson avasi kisakautensa Sipoossa ja juoksi 100 metriä hyvään aikaan 10,37. Perässä Tuukka Huuskola sai ajan 10,45. Nämä ovat oikein mainioita aikoja, oletettavaa on että kauden parasta ei ole vielä nähty.
