Yleisurheiluvuosi 2020

[Hagi]

Kuulantyöntö on varmasti eniten ns. voimalaji. Kuten Halvarikin totesi, niin työntäjät ovat nykyisin isoja möykkyjä ja kehui esim. Arttu Korkealaakson olevan teknisesti parempi työntäjä, mitä monet maailman huiput.

Tom Walsh on noista kärkityöntäjistä hieman eri tyyppinen, nopea ja räjähtävä. Löysin googlaamalla miehen testituloksia vuodelta 2017: vertical jump 72 cm, penkkipunnerrus 215 kg, kyykky 260 kg ja työntö 180 kg. Viime vuonna Walsh ilmoitti nostaneensa penkistä 225 kg, joka oli uusi ennätys. Nuo ovat varmasti sellaisia minimi voimatasoja, jos siis löytyy loistava tekniikka ja räjähtävyyttä kompensoimaan muita ominaisuuksia.

Arttu Kankaan ennätys 20.30 m on vuodelta 2016, onkohan sitten niin, että Artun lahjoilla ei kaurapuurolla tuon enempää työnnetä? Kyllähän aikanaan Seppo Rätyäkin haukuttiin valmentaja, kun Oona Sormusen keppi ei lentänyt reilusti yli 60 m. Toisaalta kun ajattelee, että Oona on persjalkainen ja lyhytkätinen, niin varmasti sieltä irti saatiin kaikki metrit ja jopa vähän enemmänkin.

 

[Ostoskassi]

Kuulantyönnössä on myös muistettava se, että liike alkaa aina alakropasta. Vauhti, jolla kuulaa liikutellaan haetaan reisistä ja keskivartalosta, vasta lopussa rinta, ojentajat ja olkapäät astuvat kuvioihin. Eli kärjistettynä, jos on voimaa yläkropassa niin ei se kuula siltikään lennä jos on riisikepit jalkoina ja keskivartalo ei tue työntöä siihen pisteeseen, kun kättä lähdetään ojentamaan eteenpäin suoraksi.

Nämä voimailulajit moukari ja kuula nousevat joka kerta yleisurheilun arvokisojen seurantaketjussa esiin. Eiköhän näin tule käymään myös kesällä EM-kisojen aikaan. Suomalaisten osalta totean, että voi myös hyvin olla, että nyt Kangas liikkuu jo urallaan sillä omalla huipputasolla, jossa liikkumavaraa ylöspäin on vähän. Todella kilpailluissa lajeissa voit tehdä vaikka kaikki oikein, mutta jos lahjakkuutta ei ole, voima kerääntyy kroppaan heikommin kuin mitä monella kilpakumppanilla, niin näillä eväillä ei vain yksinkertaisesti nousta maailman huipulle, vaikka kuinka treenaisi, lepäisi ja söisi oikein. Monissa pienissä lajeissa lahjakkuutta voi paljon suuremmalta osin korvata pedantilla työnteolla. Mitä suurempi laji, sitä vaikeammaksi puutteiden kanssa urheileminen muuttuu.

Erityisesti siinä miten lihas tarttuu kroppaan, siihen vaikuttaa niin monet asiat. Kuka vaan voi kokeilla ja mennä samoilla voimatasoilla olevien kanssa puntille ja käydä siellä sen puoli vuotta tai vuoden. Sanotaan, että jos viiden porukassa menee, niin en ihan hevillä usko, jos kaikki nostelevat samoja painoja vuoden päästä, vaikka vetäisivätkin samalla ohjelmalla salilla.

 

[Beltran]

Näkökulma menestykseen ja menestymättömyyteen haetaan toisinaan junioreiden arvokisoista. Tilastoja tarkastamatta en suoralta kädeltä sano olisiko Suomelle tullut viime kisoista enemmän menestystä junnutasolta kuin aikuisten puolelta (no varmaankin on, vähempää ei ainakaan ole voinut tulla) mutta junnukisoissa on mukana vain parina-kolmena vuonna syntyneitä urheilijoita, tämä voisi vertautua tilanteeseen jossa aikuisten arvokisat olisivat vaikka 26-27 vuotiaille mutta näinhän ei ole.

Ja sitten on nuo loukkaantumiset. Tietty suomalaisille omien loukkaantumiset näkyvät selvemmin kuin muiden, ei liene tilastoa jossa listattaisiin vaikka joka lajin maailman TOP100 tilasto vuonna 2017 ja sen jälkeen tutkittaisiin kuinka suuri osa sitä porukkaa on ollut sivussa loukkaantumisten takia myöhemmin. Maailman absoluuttiselta huipulta viime vuosilta nimet tyyliin Usain Bolt, Mo Farah, Christian Taylor ovat tainneet olla pääosin terveinä, ainakin ovat hyvin voineet osallistua arvokisoihin niissä menestystä saavuttaen vuosi toisensa perään. Väliin toki tuntuu siltä että joissakin lajeissa meillä on kärkinimillämme hirvittävä määrä loukkaantumisia, mieleen tulee ainakin naisten kestävyysjuoksu mutta myös 400 metrin matkalla tai tämäntyyppisillä matkoilla naisissa loukkaantuneita on ollut todella paljon. Kansainvälinen vertailukohta toki puuttuu.

 

[Rautapönikkä]

Voimaa pitää totta kai olla, koska tyhjän päältäkään ei 7,26 kilon mötikkää pysty tarpeeksi kovaan vauhtiin sinkoamaan. Mutta. Mutta. Fysiikan lait pätevät kaikessa. Voima = massa * kiihtyvyys (ei siis pelkästään massa). Jos kuulantyöntäjä kehittyy talven aikana penkkipunnerruksessa 200 kilosta 210 kiloon, mutta punnerrusvaihe on hidastunut entisestään 3 sekunnista 4 sekuntiin, niin tämän "voimatasojen kehittymisen" vaikutus kuulantyöntöön on luultavasti yhtä tyhjän kanssa. Sen sijaan kuulatulos saattaa kehittyä, jos punnerrusvaiheeseen käytetty aika on pysynyt samana tai peräti lyhentynyt.

Nojatuolifyysikot jaksavat toistella tuota voima on massa kertaa kiihtyvyys -mantraa ymmärtämättä lainkaan, mitä se urheilun kannalta tarkoittaa.

Urheilussa tavoitteena on usein saada keholle tai välineelle mahdollisimman suuri nopeus. Mahdollisimman suuren nopeuden aikaansaaminen lyhyessä ajassa edellyttää mahdollisimman suurta kiihtyvyyttä, ja kuten Newtonin toisesta laista voimme päätellä, mahdollisimman suurta voimaa. Lisäksi Newtonin toisen lain perusteella tiedämme, että sama voima saa aikaan pienemmän kiihtyvyyden raskaammissa esineissä. Siksi painavampia välineitä ei voi heittää yhtä kauas kuin kevyitä (tosin esim. ilmanvastus saattaa aiheuttaa poikkeuksia). Newtonin toisesta laista ei voi päätellä, että jollain muulla kuin voimalla olisi merkitystä.

Heittolajeissa tuloksen ratkaisee heittovälineeseen heiton aikana aikaansaatu liikemäärän muutos, eli impulssi. Voimantuottosuunnallakin on toki merkitystä. Impulssi on voiman ja sen vaikutusajan tulo. Mitä suuremman voiman tuotat ja mitä pidempään voimaa tuotat, sitä kauemmas väline lentää. Voimantuottonopeus astuu tässä kohdassa kuvaan mukaan. Mitä nopeammin pystyt tuottamaan maksimaalista voimaa, sitä suuremman impulssin saat aikaiseksi. Maksimivoimatasoista ei tosiaan ole apua, jos sitä ei ehdi tuottaa. Maksimivoimatasoilla on kuitenkin vaikutusta myös siihen, miten suurta voimaa pystytään tuottamaan jo ennen kuin maksimivoimantuotto saavutetaan. Tässä ihan havainnollistava kuva erilaisten harjoitusten vaikutuksesta voimantuottonopeuteen.

Myös suoritustekniikalla on suuri merkitys. Keihäässä, kuulassa ja kiekossa ratkaisevan tärkeää on, että heitto-/työntövaihetta edeltää ns. eksentrisen lihastyön vaihe, jossa lihas venyy tuottaessaan voimaa. Näin varsinainen heitto/työntö alkaa korkeammalta voimatasolta ja impulssista tulee suurempi. Tätä voi havainnollistaa vertailemalla kyykkyhypyn ja kevennyshypyn aikaisia voimakäyriä (löytyy esim. täältä, ja täällä myös havainnollistava kirjoitus aiheesta). Voima-aika-koordinaatistosta impulssi saadaan määritettyä voimakäyrän ja aika-akselin välisestä pinta-alasta. Kevennyshypyssä pinta-ala muodostuu suuremmaksi, koska voimantuotto ei lähde nollasta, kun voimaa on alettu tuottaa jo jarrutusvaiheessa.

 

[Beltran]

Millaisia odotuksia viikonlopun SM halleihin?

Maailmanlaajuisesti noteeraamisen arvoisia tuloksia ei juurikaan tehtäne. Kuinka mielenkiintoiset kisat ovat, riippuu tietysti arvioijasta. Laitan tähän yhden noston: Erik Back. Back on syntynyt vuonna 1994 eli mistään junnusta ei ole kyse. Kuitenkin olen arvellut että Back olisi seuraava suomalainen joka kykenee 400 metrillä 47 sekunnin alitukseen, mielellään jo tulevana kesänä. 47 sekunnin alitus ei tietenkään ole mikään merkittävä teko - alittaisivat 46 sekuntia - mutta on ollut viime vuosina suomalaisille tekemätön paikka. Helsingin EM-kisoissa 2012 Ville Wendelin alitti 47 sekuntia mutta juoksunsa hylättiin ratarikon takia. Tämän jälkeen ei ainakaan muistaakseni kukaan suomalainen ole kyennyt vastaavaan.

Osallistujalistalla on myös Annemari Keikara. Ihmettelen miksi hän edustaa nykyisin Pudasjärven Urheilijoita, asuu ihan eri suunnalla kuin missä Pudasjärvi on ja lisäksi Pudasjärvellä ei yleisurheilu-tekeminen liene mitenkään huomattavaa.

 

[benicio]

Osallistujalistalla on myös Annemari Keikara. Ihmettelen miksi hän edustaa nykyisin Pudasjärven Urheilijoita, asuu ihan eri suunnalla kuin missä Pudasjärvi on ja lisäksi Pudasjärvellä ei yleisurheilu-tekeminen liene mitenkään huomattavaa.

En tiedä, mutta veikkaan syyn olevan se että hän ja/tai valmentajansa on kokenut jotain vääryyttä ja ilkeilyä josta pian saamme lukea lehdestä.

 

[Glove]

Osallistujalistalla on myös Annemari Keikara. Ihmettelen miksi hän edustaa nykyisin Pudasjärven Urheilijoita, asuu ihan eri suunnalla kuin missä Pudasjärvi on ja lisäksi Pudasjärvellä ei yleisurheilu-tekeminen liene mitenkään huomattavaa.

Ei ole syystä tietoa, mutta jokunen vuosi sitten ainakin Rantalan Eetu siirtyi Oulun Pyrinnöstä Pudasjärven Urheilijoihin. En muista oliko muitakin Pyrinnön juoksijoita mukana. Toki Eetukin on jo siirtynyt takaisin.

 

[Pavlikovsky]

@Rautapönikkä

Varsin hyvää lajianalysointia. Tuosta on juuri kyse eli liikemäärän muutoksesta, johon tarvitaan hurjaa hermostollista räjähtävää voimantuottoa muutamissa sadoissa millisekunneissa. Olisikin mielenkiintoista, että Kihu ottaisi joskus biomekaaniseen tarkasteluun kuulan, kiekon, moukarin ym. Keihäs on lempilapsi Jyväskylässä, jossa fyysikot/liikuntatieteilijät laskevat trigonometrisesti keihään lähtökulmia, lähtönopeuksia ja voimantuottoaikoja sekä lihastyötapoja.

Sen sijaan kuulamiehet ym. saavat kyrpä otsassa työnnellä murikkaansa jossain huoltokopin paskaisessa ringissä ja joku verkkarijäärä rööki huulessa kommentoi savun takaa havainnollisesti ”shaatana korkeemmalle läski”.

 

[Beltran]

Ei ole syystä tietoa, mutta jokunen vuosi sitten ainakin Rantalan Eetu siirtyi Oulun Pyrinnöstä Pudasjärven Urheilijoihin. En muista oliko muitakin Pyrinnön juoksijoita mukana. Toki Eetukin on jo siirtynyt takaisin.

Eipä tainnut olla. Tunnen jonkunverran pudasjärveläisiä, kysyin kerran tietäisivätkö he miksi Rantala siirtyi pudasjärveläiseen seuraan, eivät tienneet. Pudasjärven Urheilijoihin kuului kansallisen tason kestävyysjuoksija Iida Haataja, joka on nyttemmin myöskin Oulun Pyrinnön riveissä, jossa on myös sisarensa Anna Haataja, joka on arvokisa-suunnistaja. Haatajatkaan eivät ole Pudasjärveltä.

Pienen kokoluokan otsikoihin Pudasjärven yleisurheilu nousi loppukesällä 2018 kun siellä järjestettiin yu-kisat jossa kajaanilainen Suvi Kemppainen heitti keihästä lähes 58 metriä. Jos Pudasjärvi liitetään johonkin urheilulajiin niin se on lentopallo, sillä Tuomas Sammelvuo on Pudasjärveltä. Tosin nykyisin lentopallotoimintakin lienee aika vaatimatonta paikkakunnalla.

 

[heketsu88]

Kristiina Mäkelä kolmiloikkasi Euroopan tilastokakkoseksi tuloksella 14,20 metriä:

Kristiina Mäkelä loikki Euroopan tilastokakkoseksi

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän hallikauden toinen ja viimeinen kilpailu toi toisen sijan hyvällä tuloksella 14,20 Ranskan Val-de-Reuilin kansainvälisessä hallikilpailussa.

yle.fi

 

[Majoneesi]

Ja Duplantis 618. Missä ovatkaan jätkän rajat...

 

[vitozzius]

630

 

[kamik]

Ja Duplantis 618. Missä ovatkaan jätkän rajat...

Näytti aika helpolta ylitykseltä. Kaiken osuessa kohdalleen menee 640-650 yli. Linkki hyppyyn:

Linkki: https://twitter.com/Athletics_World/status/1228690919475601410

 

[Pavlikovsky]

Vieläkö se Ella Räsänen juoksee? Eikös se tehnyt paluun viime kesänä?

 

[benicio]

Vieläkö se Ella Räsänen juoksee? Eikös se tehnyt paluun viime kesänä?

Kävi kantapääoperaatiossa (kantaluuta muotoiltiin vähemmän teräväksi tms) joskus syksyllä/talvella. Luulen että aika kaukana kisakunnosta, mutta ura jatkuu käsittääkseni.

 

[Espoon Siniset]

Nyt kun maailmanennätys on hallussa niin olisi kiva nähdä, kuinka korkealta Duplantis onnistuisi ylittämään ulkoradoilla. Bubkan (614) jälkeen seuraavaksi paras on ollut Kendricks tuloksella 606. Duplantis on ylittänyt 605 kuten myös Tarasov, Markov ja Lavillenie.

 

[Salama44]

Dublantis tekee nyt jotain ihan käsittämätöntä. 20 vuotias juoniori hyppää miesten maailmanennätyksiä ja millä tavalla. Hyppy nousi taas johonkin 630 korkeuteen vaikka putosi lähelle rimaa. On telineiden paikasta ja vauhdin jatkumisesta kiinni parantaako vielä 10 senttiä. Ulkona tulee sitten olosuhteiden osuminen ratkaisevaksi. En uskalla edes arvailla paljonko menee jos tuuli vielä auttaa selän takana. Aletaan olla Usain Bolt maisissa ennätyslukemissa.

 

[Glove]

Duplantisin kohdalla nähdään taas se mitä Suomessa vieroksutaan. Kovaa harjoittelua jo nuorella iällä. Suomessa vedetään tyylillä ei maanantaina eikä kesällä. Ja vituiksi menee. Kunnon reeniä nuoresta asti, sillä voi menestyä.

 

[Pavlikovsky]

Duplantisin kohdalla nähdään taas se mitä Suomessa vieroksutaan. Kovaa harjoittelua jo nuorella iällä. Suomessa vedetään tyylillä ei maanantaina eikä kesällä. Ja vituiksi menee. Kunnon reeniä nuoresta asti, sillä voi menestyä.

Noh noh. Urheillaan omalla hyvällä perustasolla. Sitten vain laitetaan ysärilippis päähän ja aurinkovoidetta, minkä jälkeen vyölaukusta kaivetaan ison kaupungin selviytymisopas ja suoraan stadionille. Viimeisenä kisapäivänä käännetään katseet neljän vuoden päähän ja aloitetaan työnteko ja ollaan hereillä jos jotain yllättävää tapahtuu ja reagoidaan siihen.

Seuraavalla olympiadilla.

 

[Pavlikovsky]

Eilisistä sm-halleista jäi lähinnä mieleen, että Murto on saamassa hyppyä jengoilleen, mutta tuo ei riitä edes Pariisin EM-kisoissa mihinkään menestystekoon ja lisää on muutenkin Tokion rajaan saatava senttejä. Suunta on oikea kuitenkin.

Purolan kohdalla kukaan tuskin puhuu enää lahjakkuudesta mitään. Hänen mitoilleen 60 metriä on hippokisojen matka, mutta jos puhuttaisiin seuraavasta suomalaisesta pikajuoksun suurnimestä, kuten hurjimmat toissakaudella tituuleerasivat, pitäisi akillesjännevammasta kuntoutuva sprintteri voittaa kuitenkin tuolla matkalla jos vaatimustaso olisi potentiaalin veroisella tasolla. Nyt tehdään kiva kansallinen ura ja siinä se.

 

[adolf]

Eilisistä sm-halleista jäi lähinnä mieleen, että Murto on saamassa hyppyä jengoilleen

Nopeasti ohi vilkaistuna näytti eilen, että olisi urheilullisemmassa kondiksessa, kuin viime kaudella.

 

[Pavlikovsky]

Nopeasti ohi vilkaistuna näytti eilen, että olisi urheilullisemmassa kondiksessa, kuin viime kaudella.

Ravintovalmentajan oli keskiviikkona saapuneen urheilulehden mukaan hankkinut ulkomailta, eikä mistään Virosta siis. Tai siis onhan se voinut olla kauankin, mistä mä tiedän mutta siis totesi että sellainen on. Kas kun meillä Suomessa ei tietoa ole tolkun tietoa siitä, että miten pysytään solakkana. Noh, kakkostyypin diabetestähän meillä kyllä onkin joka kylässä riittämiin. Eikös tuo kuitenkin edelleen saa energiajuomat Salzburgista?

 

[koukku]

Nopeasti ohi vilkaistuna näytti eilen, että olisi urheilullisemmassa kondiksessa, kuin viime kaudella.

Samaa kommentoi myös valmentaja Koivunen. Viime kesänä massan ja voiman suhteen huomioivat ainoastaan katsojat.

 

[Rod Weary]

Duplantisin kohdalla nähdään taas se mitä Suomessa vieroksutaan. Kovaa harjoittelua jo nuorella iällä. Suomessa vedetään tyylillä ei maanantaina eikä kesällä. Ja vituiksi menee. Kunnon reeniä nuoresta asti, sillä voi menestyä.

Niinpä noita parikymppisiä kuuden metrin poikia on kaikkialta paitsi Suomesta.

 

[Lapajäähän]

Sieltä tulee taas koko päivä yle areenasta SM-halleja.