Yleisurheiluvuosi 2020

[Keskiviiva]

Mutta pystyykö samaan ulkoradoilla. Vasta siinä vaiheessa puhutaan kaikkien aikojen parhaasta. Yleensä hallissa hypätään korkeammalta.

 

[L. Paraske]

Olisi kiva tietää minkälaiset lähdöt on otettu telineistä. Jos Neziri on viime kesän tapaan jäänyt Hurskeelle lähdössä, tietää tämä hyvää kesää ajatellen.

Tässä tuo juoksu nähtävissä. Omaan silmään NoLolta hyvä lähtö. On lähes tasoissa Hurskeen kanssa ensimmäisellä aidalla jo. Hurskeen lähdöt tosin eivät tällä hallikaudella ole olleet niin tykkejä kuin on totuttu. Mutta silti kun juoksee alle 8s, niin ihan hyvältä näyttää hänenkin kannaltaan kesää ajatellen.

 

[Giba]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=NQ5fRPyqKb8&feature=emb_err_watch_on_yt

Fin-Swe-Nor-Den -hallimaaottelua voi seurata y.o. linkin kautta.

 

[L. Paraske]

Wilma Murto ylitti juuri 460 ja kisa jatkuu vielä. Elina Lampela hyppäsi ennätyksensä 435. Aiempi ennätys oli viiden vuoden takaa 16-vuotiaana hypätty 433.

 

[Giba]

Murto 460, ihan ok yrityksiä 470:stä pari kappaletta. Paljon hyppyjä tänään, vei varmaan hieman voimia.
Lipsasen voittotulos 3-loikassa käsittääkseni 16.36? Paljon astui hyppyjä yli.

 

[Majoneesi]

No niin, Wilmalta lupaavaa tason nostoa viime kauteen nähden. Kiva! Oiskohan urheilullisuutta saatu takaisin ja vaivat väistämättä samalla selätetty.

 

[Giba]

Arttu Kangas edelleen kuularingissä ihan yössä. Hädin tuskin 18 metriä.

 

[Lapajäähän]

Murto 460, ihan ok yrityksiä 470:stä pari kappaletta. Paljon hyppyjä tänään, vei varmaan hieman voimia.

No ei nyt sentäs. 1-420, 1-445, 2-460, XXX-470

 

[Giba]

No ei nyt sentäs. 1-420, 1-445, 2-460, XXX-470

Liveä kun katsoi, niin tuntui olevan koko ajan hyppäämässä. Oli aika tiivis tahti kisassa. Kiitos korjauksesta.

 

[Lapajäähän]

Liveä kun katsoi, niin tuntui olevan koko ajan hyppäämässä. Oli aika tiivis tahti kisassa. Kiitos korjauksesta.

Nii, viis hyppyä putkeen ku oli yksin mukana kisassa.

 

[Pavlikovsky]

Arttu Kangas edelleen kuularingissä ihan yössä. Hädin tuskin 18 metriä.

Halvari työnsi yli 22 metriä noin parikymmentä vuotta sitten oikeastaan tasan. En mä tunnista tuota enää samaksi lajiksi. Halvarin aikakauden työntäjät olivat kaiken kaikkiaan paljon urheilullisempia. Halvarikin hyppi rennosti putkeen yli metrin aitoja tasajalkaa tuolla massalla. Moniko nykyisistä työntäjistä kykenee samaan?

 

[IceWalker]

Kyllä Ruotsita tulee aivan käsittämättömän kova urheilijoita. Naisten sprinttihiihdossakin tulee jatkuvalla syötöllä joukko kovempia hiihtäjiä kuin Suomen paras.

Ja positiivista on myös dopingin alueella. Siitä vaan Suomikin haravoimaan Afrikkaa, niin päästään otsikoihin positiivisesti monessakin mielessä.

Uusi dopingkäry Ruotsissa – Nyt jäi kiinni maastojuoksun Euroopan mestari: ”Jotain on nyt tehtävä”

Huippujuoksija Robel Fsiha on antanut positiivisen dopingnäytteen.

www.aamulehti.fi

 

[Lapajäähän]

Halvari työnsi yli 22 metriä noin parikymmentä vuotta sitten oikeastaan tasan. En mä tunnista tuota enää samaksi lajiksi. Halvarin aikakauden työntäjät olivat kaiken kaikkiaan paljon urheilullisempia. Halvarikin hyppi rennosti putkeen yli metrin aitoja tasajalkaa tuolla massalla. Moniko nykyisistä työntäjistä kykenee samaan?

Kuulantyöntö on muuttunut aika radikaalisti viime vuosina. Vertaa Halvarin työntöä nyt vaikka Crouseriin, Walshiin ja Kovacsiin. Ihan eri maailmasta.

 

[Pavlikovsky]

Kuulantyöntö on muuttunut aika radikaalisti viime vuosina. Vertaa Halvarin työntöä nyt vaikka Crouseriin, Walshiin ja Kovacsiin. Ihan eri maailmasta.

Ottaisin sanan radikaali pois. Edelleen samat biomekaaniset lainalaisuudet siellä vallitsee. Pyörää ei tartte Suomessakaan keksiä uudestaan.

 

[Harzan]

Kuulantyöntö on muuttunut aika radikaalisti viime vuosina. Vertaa Halvarin työntöä nyt vaikka Crouseriin, Walshiin ja Kovacsiin. Ihan eri maailmasta.

Vaikka muuttunut onkin, niin 22,09 on edelleen ihan yhtä kaukana ringistä kuin 20 vuotta sittenkin. Ja ihan kelpo tulos tänäkin päivänä.

 

[Lapajäähän]

Ottaisin sanan radikaali pois. Edelleen samat biomekaaniset lainalaisuudet siellä vallitsee. Pyörää ei tartte Suomessakaan keksiä uudestaan.

Vaikka muuttunut onkin, niin 22,09 on edelleen ihan yhtä kaukana ringistä kuin 20 vuotta sittenkin. Ja ihan kelpo tulos tänäkin päivänä.

No joo. Treenin määrä ja laatu on varmaan yksi suurimmista syistä. Ja se, että 2000-luvun alussa mentiin liikaa tähtien varassa eikä satsattu tulevaisuuteen. Sit pyörä on lähtenyt pyörimään mukavasti väärään suuntaan.

 

[Harzan]

Toivottavasti Duplantis tulee Suomeen treenaamaan.

Täällä kun laitetaan pojanklopin voimatasot kohdilleen, niin siinä on tulevina vuosina vuorenvarma 555 ylittäjä.

 

[Hagi]

Toivottavasti Duplantis tulee Suomeen treenaamaan.

Täällä kun laitetaan pojanklopin voimatasot kohdilleen, niin siinä on tulevina vuosina vuorenvarma 555 ylittäjä.

Tuossa videon alussa kuvaa Duplantiksen voimaharjoittelusta 2 v sitten. Eiköhän nykyään jo Mondon voimatasot ole eri tasolla ja omaan painoon suhteutettuna voimaa löytyy.

Onko sitten niin, että suomalaiset urheilijat tekisivät liikaa punttitreeniä? Täällähän ainakin nimimerkki @Pavlikovsky niin kertoo.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=nEYaI31QZI0

 

[Pavlikovsky]

Onko sitten niin, että suomalaiset urheilijat tekisivät liikaa punttitreeniä? Täällähän ainakin nimimerkki @Pavlikovsky niin kertoo.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=nEYaI31QZI0

Sitä korostetaan liikaa ja pääpaino on liikaa raa’assa maksimivoimassa, joka tulee osata jalostaa oikeanlaisella harjoittelulla nopeusvoimaksi. Pelkällä etukyykyllä et tee mitään, se on teknisesti hyvin kaukana yhdestäkään yleisurheilulajista. Mitä lajinomaisempi voimaharjoitus on teknisesti eli muistuttaa vaikka juoksua, heittoa, hyppyä, sitä paremmin voima siirtyy itse lajiin. Huvittavinta on myös se, että siellä punttisalilla niitä rumia olympianostoja tekevät pääasiassa ne keiden ei tarvitsisi eli keillä homma ei enää voimasta missään muodossa ole kiinni.

 

[Beltran]

Sitä korostetaan liikaa ja pääpaino on liikaa raa’assa maksimivoimassa, joka tulee osata jalostaa oikeanlaisella harjoittelulla nopeusvoimaksi. Pelkällä etukyykyllä et tee mitään, se on teknisesti hyvin kaukana yhdestäkään yleisurheilulajista. Mitä lajinomaisempi voimaharjoitus on teknisesti eli muistuttaa vaikka juoksua, heittoa, hyppyä, sitä paremmin voima siirtyy itse lajiin. Huvittavinta on myös se, että siellä punttisalilla niitä rumia olympianostoja tekevät pääasiassa ne keiden ei tarvitsisi eli keillä homma ei enää voimasta missään muodossa ole kiinni.

Mikset ole kärkinimillämme valmentajana? Arttu Kangas ja kumppanit ei taida seurata Jatkiksen yu-keskusteluja, arvokkaat analyysisi menevät sikäli hukkaan.

 

[El Gordo]

Toivottavasti Duplantis tulee Suomeen treenaamaan.

Täällä kun laitetaan pojanklopin voimatasot kohdilleen, niin siinä on tulevina vuosina vuorenvarma 555 ylittäjä.

Sitten vielä henkiset valmentajat Suomesta, niin on vuorenvarma 555 ylittäjä muissa kisoissa, mutta arvokisojen karsinnoissa tuokin osoittautuu liian kovaksi.

 

[maken veivi jr.]

Vähän kyllä masentaa että yksittäinen eniten eteenpäin mennyt suomalainen yleisurheilija on aitajuoksija Korte, jota valmentaa Espanjassa kaveri, jonka useampi valmennettava on kärähtänyt. Ennätys parani parissa vuodessa reilusti yli puoli sekuntia. 2017 meni 13.48 ja viime kesänä 12.72.

Toki Korteella oli pitkiä loukkaantumishuolia mutta onko tuollainen kehitys kolmekymppisenä mahdollista vain ”paremmalla harjoittelulla”?

 

[Pavlikovsky]

Mikset ole kärkinimillämme valmentajana? Arttu Kangas ja kumppanit ei taida seurata Jatkiksen yu-keskusteluja, arvokkaat analyysisi menevät sikäli hukkaan.

On helppo vittuilla tietämättömyyttään ja ikään kuin paeta faktoja hihittelemällä, vaikka kun viime vuosien kotimaisia kuulakaaria seuraa, niin en tiedä että onko siihen yhtään varaa.

Tämä ei ole mitään valtiovallan salaisuutta, vaan näyttöön perustuvaa valmennusoppia. Tähän tietämykseen meillä on yksi tiedekunta Jyväskylässä, joka päätoimenaan tutkii huippu-urheilua. Eikä tiedot ole vain korkeimpien hallintoviskaalien mapeissa, vaan modernin fysiikkaharjoittelun oppaita löytää kirjastosta jokainen kentän laita - koutsikin jos omistaa kirjastokortin ja aivot. Sama koskee monta muutakin lajia palloilulajeista lähtien.

 

[Beltran]

On helppo vittuilla tietämättömyyttään ja ikään kuin paeta faktoja hihittelemällä, vaikka kun viime vuosien kotimaisia kuulakaaria seuraa, niin en tiedä että onko siihen yhtään varaa.

Tämä ei ole mitään valtiovallan salaisuutta, vaan näyttöön perustuvaa valmennusoppia. Tähän tietämykseen meillä on yksi tiedekunta Jyväskylässä, joka päätoimenaan tutkii huippu-urheilua. Eikä tiedot ole vain korkeimpien hallintoviskaalien mapeissa, vaan modernin fysiikkaharjoittelun oppaita löytää kirjastosta jokainen kentän laita - koutsikin jos omistaa kirjastokortin ja aivot. Sama koskee monta muutakin lajia palloilulajeista lähtien.

On myös helppo arvostella foorumilla urheilijoiden väärintekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Kuten nyt vaikka Arttu Kangas. Kankaasta minulla on muodostunut mielikuva että on ollut pitkään lajin paras Suomessa, pääosin siksi että taso on heikko verrattuna Reijo Ståhlbergin, Mika Halvarin ja Arsi Harjun aikoihin, myöhemminkin on ollut kelpo työntäjiä verrattuna Kankaaseen. Kankaalla on lisäksi se että vaikka parhaimmillaan on päässyt 20 metrin tasolle lähinnä yksittäisinä putkautuksina, miehen tulostaso voi vaihdella suurestikin kilpailusta toiseen ja ainakaan arvokisoissa onnistumisia ei tule.

Kankaalla on kuitenkin ollut ihan kelvollisia valmentajia - oli Matti Yrjölä, jossakin vaiheessa haki oppia eräältä islantilaiselta ex-työntäjältä ja nyt valmentajansa on Mika Halvari joten kyse ei ole siitä etteivätkö valmentajansa tietäisi mitä on tehtävä jotta kuula lentää pitkälle. Kenties on vain niin että Arttu Kangas ei ole tuon kummempi urheilijia mitä on nähty, homma ei kummene vaikka mies tekisi mitä hyvänsä ja foorumilla käytäisiin millaisia rakentavia keskusteluita tahansa.

 

[Harzan]

Kuulantyönnössä työntövaihe kestää n. 0,2 sekuntia. Ihminen saa maksimivoimansa käyttöön liikkeestä (ja tietenkin urheilijasta) riippuen n. 0,5 - 3 sekunnissa. Jo tuosta voi päätellä, että maksimivoima ei ratkaise kaikkea. Muutenhan maailman vahvin mies tai kovin penkkipunnertaja työntäisi 28 metriä.

Voimaa pitää totta kai olla, koska tyhjän päältäkään ei 7,26 kilon mötikkää pysty tarpeeksi kovaan vauhtiin sinkoamaan. Mutta. Mutta. Fysiikan lait pätevät kaikessa. Voima = massa * kiihtyvyys (ei siis pelkästään massa). Jos kuulantyöntäjä kehittyy talven aikana penkkipunnerruksessa 200 kilosta 210 kiloon, mutta punnerrusvaihe on hidastunut entisestään 3 sekunnista 4 sekuntiin, niin tämän "voimatasojen kehittymisen" vaikutus kuulantyöntöön on luultavasti yhtä tyhjän kanssa. Sen sijaan kuulatulos saattaa kehittyä, jos punnerrusvaiheeseen käytetty aika on pysynyt samana tai peräti lyhentynyt.

Kokonaan eri asia on sitten tietenkin vielä se, että johtuuko tulosparannus oikeasti lihassolujen kasvusta/hermotuksen kehittymisestä vai pelkästään esimerkiksi parantuneesta penkkipunnerrustekniikasta. Jälkimmäisessä tapauksessa kuulatulos ei tietenkään parane.