Ihan totta jos puhutaan, niin kyllähän tuossa suomalaisessa yleisurheilussa vallitsee tällä hetkellä suuri melankolisuuden tila lähes lajista toiseen. Jos Purola ja Lipsanen eivät Teron ohella äyskäröisi vettä suorituksillaan uppoavasta laivasta, niin kukaan ei jaksaisi enää edes nauraa. Niin huono vitsi se olisi edes pohjoismaisella tasolla. Kansallinen taso on tasaista mukavaa massaa, mutta jokaisen lajin kiintotähti paria poikkeusta lukuunottamatta on vetänyt pahan vesiperän. Otetaan nyt tuo miesten keihäs esimerkiksi, jossa on tullut jopa luultua aikaisemmin tilanne jossa Ruuskanen ja Pitkämäki eivät ole enää pelastamassa yleisurheilun kasvoja. En muista hetkeen sellaisia eliittikisoja, kuten tänään, jossa suomalaisten suorituksia näytetään kokonaiset kaksi kertaa. Toinen kaari lensi 73 metriä ja toinen ohi sektorista. Loput olivat ulkomaalaisten suorituksia. Mannioista, Wirkkaloista ja tulevaisuuden Keräsistä alkaa olla jo myöhäistä meuhkata. Ensin kuulantyöntö, sitten mäkihyppy ja............
Sitten olisi kiinnostavaa tietää, että mikä vittu siinäkin on, että kukaan ei tunnu pysyvän ehjänä ja ylikunto on joka toisella. Sitten käydään "pienissä operaatioissa" ja vakuutellaan, että kaikki on hyvin, mutta niin vain pysytään poissa radoilta.