Yleisurheiluvuosi 2017

[Beltran]

Suomen joukkue uhkaa jäädä yllättävän pieneksi Lontooseen, jos tasonnostoa ei saada aikaiseksi. Söderbergin kaaret ovat huolestuttavan lyhyitä siihen nähden, että puhutaan mm-finaalista. Murtoa on odotettu kisapaikoille toista kuukautta, Mörö on kankeampi kuin vuosiin tähän aikaan, Nezirin alkuperäisissä suunnitelmissa tuskin oli treeniputki tähän paikkaan ja Mäkelän kunto polven operoinnin jälkeen täysin arvoitus. Ruuskasen olkapää lienee kipeämpi kuin ehkä luulemmekaan noin ison leikkauksen jäljiltä ja kestävyysnaiset Richardssonia lukuunottamatta ovat olleet farssi.
Pääseekö pikaviestiporukat Lontooseen? Onko sinne aikarajoja?

Mikä on yllättävän pieni? Daegussa 2011 Suomen joukkueessa oli 13 urheilijaa (joista Nikkanen ei saapunut kisoihin), Moskovassa 2013 11 urheilijaa (joista Haapala ei saapunut kisoihin) ja Pekingissä 2015 17 urheilijaa. Hyvin luultavasti kisajoukkue jää pienemmäksi kuin se oli Pekingissä mutta Daegun ja Moskovan kokoinen joukkue on aika realistinen.

En muista keitä on jo valittu mutta kun listasin nimiä, mielestäni kymmenellä urheilijallamme on oikeus tulla valituksi, korjatkaa virheeni. Lista on seuraava:
Camilla Richardsson, Simo Lipsanen, Kristiina Mäkelä, Tero Pitkämäki, Wilma Murto, Minna Nikkanen, Jarkko Kinnunen, Aku Partanen, Aleksi Ojala, Anne-Mari Hyryläinen.

Oma kysymyksensä on se valitaanko kolmikkoa Mäkelä, Nikkanen, Murto jos nyt kesäkaudella ei heiltä nähdä "mitään" mutta vaikka ei nähtäisi, heidän valintansa rinnastuisi viime vuosien valintoihin Eero Haapala ja Sanni Utriainen, ainakin hyvin karkeasti joskin jokainen tapaus on hieman erilainen.

Tuleeko kisajoukkueeseemme muita nimiä listani ulkopuolelta, pidän sitä täysin realistisena mainiten muutaman tapauksen. Oma suosikkini on Hilla Uusimäki joka juoksi pitkät aidat viime vuonna 56,33 joka on aika lähellä kisarajaa 56,10. Nuorena urheilijana Uusimäen luulisi olevan kehityskelpoinen, on tietysti kysymysmerkki loukkaantumisen takia ja ei ole tiedossa pääseekö tällä kaudella edes viime kesän kuntoonsa ja tähän aika antaa vastauksen mutta pidän Uusimäkeä silti potentiaalisena kisarajan tekijänä siinä kuin vaikka miesten pituushyppääjiä jossa tulosraja on 815 eikä yksikään miehistämme ole kyennyt edes 8 metrin tulokseen.

Muita mahdollisia nimiä: Oskari Mörö, Linda Sandblom, Arttu Kangas, David Söderberg, joku/jotkut miesten tai naisten keihäänheittoon. Lisäksi on muistettava että kaikissa lajeissa ei ehkä edes tarvitse selvittää kisarajaa, esim Söderbergille voi riittää heikompikin tulos ja silti voi selvitä lajissaan finaaliin Lontoossa. Alittaessaan 8.40 joukkue EM-kisoissa vaikka oli osallistunut juuri aiemmin Jukolan viestiin Topi Raitanen nostatti toiveita. Kisan jälkeen Raitanen itse totesi että olosuhteisiin nähden 8.40 alitus oli yllätys, oli uskonut että raja alittuisi "helposti" heinäkuussa mutta ei vielä nyt. Tosin Petra Mannerin kysymykseen mahdollisesta Lontoon kisarajan alituksesta Raitanen sanoi että se aika vaatii vielä parin vuoden harjoittelun. Nooralotta Neziri on kai myöskin potentiaalinen tosin itse epäilen että NoLo ei tule alittamaan 13 sekunnin aikaa tällä kaudella, ainakaan sinä aikana jolloin Lontoon tulosraja pitää tehdä.

 

[Beltran]

Ruotsin Daniel Stähl heitti kiekkoa 71,29 joka on maailman kaikkein aikojen 9. pisin kiekkokaari.
SUomalaisittain on luonollisesti vaisumpaa mutta Jonna Berghem juoksi juuri 400 metrin aidat aikaan 58,40. Tämä tulos ei ole kova kuin ehkä kansallisesti mutta huomionarvoista on se että taitaa olla Berghemin uran ensimmäinen kisa tällä matkalla ja lienee myös Berghemin kauden avauskisa.

 

[San Jose Shark #50]

Ruotsin Daniel Stähl heitti kiekkoa 71,29 joka on maailman kaikkein aikojen 9. pisin kiekkokaari.
SUomalaisittain on luonollisesti vaisumpaa mutta Jonna Berghem juoksi juuri 400 metrin aidat aikaan 58,40. Tämä tulos ei ole kova kuin ehkä kansallisesti mutta huomionarvoista on se että taitaa olla Berghemin uran ensimmäinen kisa tällä matkalla ja lienee myös Berghemin kauden avauskisa.

On Jonna aloittanut kautensa jo viikko sitten. 200 sileänä kulki hieman alle 25 sekunnin. NoLo lienee saanut liikaa "vattanpeukaloo" kun ei aitajuoksu ota kulkeakseen. Avikainen ja Harala on edellä ja Hursekin ihan kantapäillä. Alkukesän tulosten nojalla ei liene syytä odottaa tältä yu-kesältä yhtään mitään. Kesän kohokohta taisi mennä jo sen Terpan Vaasassa kiskaiseman 88:n myötä. Terpan perustaso pyörii siellä 83-84 metrisissä ja niillä ei Röhleriä kepitetä.

 

[Ostoskassi]

NoLo lienee saanut liikaa "vattanpeukaloo" kun ei aitajuoksu ota kulkeakseen. Avikainen ja Harala on edellä ja Hursekin ihan kantapäillä.

Mielenkiintoinen näkökulma, että Avikainen ja Harala ovat Neziriä edellä, ottaen huomioon, että Nezirillä on hallussaan kauden kotimainen kärkitulos.

 

[Pavlikovsky]

Mielenkiintoinen näkökulma, että Avikainen ja Harala ovat Neziriä edellä, ottaen huomioon, että Nezirillä on hallussaan kauden kotimainen kärkitulos.

Avikainen juoksi eilen Jämsänkosken aitakarnevaaleilla 13,32 ja Nolon kkk:n paperiksi. Nyt NoLo mitataan todella urheilijana etenkin mentaalipuolelta. Miten käsittelee asian, kun aikaisemmin on hallinnut naisten pika-aitaskeneä puolivuosikymmentä oman tahtipuikon mukaan, mutta nyt kotimaan juoksijat ovat tulleet rinnalle ja ohi. Nyt liikutaan NoLon epämukavuusalueilla varmastikin. Mielenkiintoiset asetelmat kuten totesit.

 

[rubyblue]

Mielenkiintoinen näkökulma, että Avikainen ja Harala ovat Neziriä edellä, ottaen huomioon, että Nezirillä on hallussaan kauden kotimainen kärkitulos.

Ei ole enää: Nezirin kärkiaika siirtyi historiaan – Arto Bryggare uudesta ykkösestä: "Parempaa on luvassa" - Aamulehti

 

[Ostoskassi]

Kiitoksia Pavlikovskylle ja rubybluelle korjauksesta. Tosiaan Avikainen mennyt siis jopa kymmenyksen kovempaa kuin Neziri. Eurooppalaisella tasolla Suomen 100 metrin aidoissa on kyllä laaja taso.

 

[Beltran]

Matti Mononen ei päässyt kyllin hyvään kuntoon ja lopettaa aktiiviuransa: Mononen lopettaa aktiiviuransa: "Matka oli valtavan hieno" | Yleisurheilu

 

[San Jose Shark #50]

Mielenkiintoinen näkökulma, että Avikainen ja Harala ovat Neziriä edellä, ottaen huomioon, että Nezirillä on hallussaan kauden kotimainen kärkitulos.

Kun ei nyt vaan ole. NoLo 13.41 (13.6.), Harala 13.36 (29.6.) ja Avikainen 13.32 (29.6.). Kokonaan toinen juttu sitten on kellä on eniten rahkeissa varaa parantaa. En usko että Harala tai Avikainen hätyyttelee 13 sekunnin rajaa ainakaan tänä kesänä. Aidanpää tai Bogdanoff voi sen tehdäkin. Tosin Aidanpää on myös pariutunut hiljattain joten voi olla että prioriteettilistalla on jotain muuta kuin juoksureenaamista.

 

[Beltran]

Kun ei nyt vaan ole. NoLo 13.41 (13.6.), Harala 13.36 (29.6.) ja Avikainen 13.32 (29.6.). Kokonaan toinen juttu sitten on kellä on eniten rahkeissa varaa parantaa. En usko että Harala tai Avikainen hätyyttelee 13 sekunnin rajaa ainakaan tänä kesänä. Aidanpää tai Bogdanoff voi sen tehdäkin. Tosin Aidanpää on myös pariutunut hiljattain joten voi olla että prioriteettilistalla on jotain muuta kuin juoksureenaamista.

Hmm. Alkukesän haastattelussa Bogdanoff sanoi ettei tiedä juokseeko enää aitoja, no ehkä joskus, ja Aidanpää ei ole alittanut aikaa 13,50 kauden 2014 jälkeen eikä ilmeisesti ole kilpaillut tänä vuonna lainkaan. Kansallinen kärki Nezirin takana (Harala, Avikainen ja Hurske) ei näytä ottavan ainakaan suuria kehitysaskeleita, parhaiten on kai kehittynyt tänä vuonna 30 täyttävä Avikainen.
Tasoa meiilä löytyy, tänä kesänä jo kymmenen naista on alittanut 14 sekunnin rajan.

 

[Pavlikovsky]

Naisten pika-aidoissa on juuri tällä hetkellä sama tilanne kuin joitakin vuosia sitten miesten pituushypyssä. Eli meuhkataan laajasta tasosta, kisasta kuin kisasta löytyy ko. laji ohjelmistosta, uusia kykyjä hakeutuu lajiin ja media kiinnostuu lajista MUTTA. Se mutta on se, että buumin hyydyttää tehokkaasti se, että yhtäkään urheilijaa ei tunnuta saavan aivan lajin maailman kärkeen, ei mitenkään. Hyvä, että arvokisoihin edes. NoLo sitä parhaimmillaan kutitteli, mutta tuli nopeasti alas. Miesten pituudessa monta vuotta puhuttiin monesta miehestä, ketä voisi 8 metriä leiskauttaa, mutta puheiksi jäivät laajasta kansallisesta tasosta huolimatta. Näin ollen voidaan puhua laajasta kansallisesta kärjen tasosta.

 

[Beltran]

Naisten pika-aidoissa on juuri tällä hetkellä sama tilanne kuin joitakin vuosia sitten miesten pituushypyssä. Eli meuhkataan laajasta tasosta, kisasta kuin kisasta löytyy ko. laji ohjelmistosta, uusia kykyjä hakeutuu lajiin ja media kiinnostuu lajista MUTTA. Se mutta on se, että buumin hyydyttää tehokkaasti se, että yhtäkään urheilijaa ei tunnuta saavan aivan lajin maailman kärkeen, ei mitenkään. Hyvä, että arvokisoihin edes. NoLo sitä parhaimmillaan kutitteli, mutta tuli nopeasti alas. Miesten pituudessa monta vuotta puhuttiin monesta miehestä, ketä voisi 8 metriä leiskauttaa, mutta puheiksi jäivät laajasta kansallisesta tasosta huolimatta. Näin ollen voidaan puhua laajasta kansallisesta kärjen tasosta.

Kenestä muusta suomalaisesta pika-aiturista NoLon lisäksi on "meuhkattu" ja miten median kiinostus lajista on näkynyt kun muiden aitureiden kuin Nezirin haastatteluja alkoi näkyä vasta kun NoLo koki vaikeuksia, tämähän on ollut tilanne vuosien ajan. Naisten pika-aidoissa tilanne on samantyyppinen kuin muissakin lajeissa sikäli että kansainvälisen tason tekijää Suomella ei ole. 2010-luvulla parasta antia suomalaisnaiselta MM-tason kilpailussa on Minna Nikkasen 10. sija Pekingin MM-kisoissa 2015, EM-kisoissa paras sijoitus on 7.
Tasomme on tämä, ei se selittelyllä muuksi muutu.

 

[San Jose Shark #50]

Hmm. Alkukesän haastattelussa Bogdanoff sanoi ettei tiedä juokseeko enää aitoja, no ehkä joskus, ja Aidanpää ei ole alittanut aikaa 13,50 kauden 2014 jälkeen eikä ilmeisesti ole kilpaillut tänä vuonna lainkaan. Kansallinen kärki Nezirin takana (Harala, Avikainen ja Hurske) ei näytä ottavan ainakaan suuria kehitysaskeleita, parhaiten on kai kehittynyt tänä vuonna 30 täyttävä Avikainen.
Tasoa meiilä löytyy, tänä kesänä jo kymmenen naista on alittanut 14 sekunnin rajan.

Oot muutes ihan oikeessa. Aidanpää ei ole kilpaillut tänä kesänä lainkaan. Vähän arvelinkin että hänellä(kin) parittelu ajaa aitomisen edelle. Tildan haastis on mennyt aika totaalisesti ohi silmien. Onhan hän ihan lupaava pituushyppääjänäkin joten sen puoleen ymmärtää lajivalinnan. Viime suvena aitoi kuitenkin vielä 13.42 ja teki satasen sileällä oman enkan (12.03). Avikaisella on tosiaan jo ikää joten mitään kovin mahtavaa tuloskehitystä ei liene lupa odottaa. Mutta kunhan "likat" nyt saisivat joukolla sysittyä tuon Leena Spoofin 13.24 (vuodelta 1979!!!) johonkin historian pölyisille lehdille. Ja vielä pahemassa jamassa ollaan naisten sileillä matkoilla. Kakkosella Pursiaisen 22.39 v:lta 1973 on ylhäisessä yksinäisyydessään ja ainoa 23:n alittaja viimeiseen 10 vuoteen on Latvala ja hänkin vain niukasti kahdella satkulla. Nelosella Hilla Uusimäen edellä on vain neljä akkaa, mutta eroa Saliinin SE-tulokseen on huimat kolme sekuntia. Ja mahtaako hänkään olla enää aktiivi-kilpailija?? Ei ainakaan näy tuloksia tältä kaudelta.

 

[San Jose Shark #50]

Naisten pika-aidoissa on juuri tällä hetkellä sama tilanne kuin joitakin vuosia sitten miesten pituushypyssä. Eli meuhkataan laajasta tasosta, kisasta kuin kisasta löytyy ko. laji ohjelmistosta, uusia kykyjä hakeutuu lajiin ja media kiinnostuu lajista MUTTA. Se mutta on se, että buumin hyydyttää tehokkaasti se, että yhtäkään urheilijaa ei tunnuta saavan aivan lajin maailman kärkeen, ei mitenkään. Hyvä, että arvokisoihin edes. NoLo sitä parhaimmillaan kutitteli, mutta tuli nopeasti alas. Miesten pituudessa monta vuotta puhuttiin monesta miehestä, ketä voisi 8 metriä leiskauttaa, mutta puheiksi jäivät laajasta kansallisesta tasosta huolimatta. Näin ollen voidaan puhua laajasta kansallisesta kärjen tasosta.

Kristian Pulli voi hyvällä tuurilla leiskauttaa sen 8 metrisen tänä kesänä. Muita potentiaalisia ei sitten olekaan. Väyrynen ylitti sen viime kesänä, mutta ei tuloksia lainkaan tältä suvelta. Haapalan ura taisi mennä loukkaantumisiin. Kristian Bäckin taso lienee jossain 7.80:n nurkilla ja kerran kesässä voi onnenkantamoisella hätyytellä 8m rajaa.

 

[Beltran]

Oot muutes ihan oikeessa. Aidanpää ei ole kilpaillut tänä kesänä lainkaan. Vähän arvelinkin että hänellä(kin) parittelu ajaa aitomisen edelle. Tildan haastis on mennyt aika totaalisesti ohi silmien. Onhan hän ihan lupaava pituushyppääjänäkin joten sen puoleen ymmärtää lajivalinnan. Viime suvena aitoi kuitenkin vielä 13.42 ja teki satasen sileällä oman enkan (12.03). Avikaisella on tosiaan jo ikää joten mitään kovin mahtavaa tuloskehitystä ei liene lupa odottaa. Mutta kunhan "likat" nyt saisivat joukolla sysittyä tuon Leena Spoofin 13.24 (vuodelta 1979!!!) johonkin historian pölyisille lehdille. Ja vielä pahemassa jamassa ollaan naisten sileillä matkoilla. Kakkosella Pursiaisen 22.39 v:lta 1973 on ylhäisessä yksinäisyydessään ja ainoa 23:n alittaja viimeiseen 10 vuoteen on Latvala ja hänkin vain niukasti kahdella satkulla. Nelosella Hilla Uusimäen edellä on vain neljä akkaa, mutta eroa Saliinin SE-tulokseen on huimat kolme sekuntia. Ja mahtaako hänkään olla enää aktiivi-kilpailija?? Ei ainakaan näy tuloksia tältä kaudelta.

Bogdanoffista sen verran että käsittääkseni hänellä on joku loukkaantumis/terveyssyy joka ei suosi aitamatkaa mutta pituushyppyä sen sijaan voinee harrastaa täyspainoisemmin. Kummemmin tätä perustelua en muista mutta eiköhän joku foorumilainen muista ja saa kertoa tarkemmin. Jo vuonna 2015 Bogdanoffin piti osallistua Ruotsi-ottelussa vain pituushyppyyn mutta tuli sitten pika-aitoihinkin kun alkoi näyttää siltä että meillä on mahdollisuus voittaa Ruotsi naisten maaottelussa. Ja hyvin Bogdanoff juoksikin, Suomi sai pika-aidoissa kolmoisvoiton joka ratkaisi maaotteluvoiton Suomelle.
Hilla Uusimäki on toki aktiivikilpailija yhä, hänen loukkaantumisestaan on tässäkin ketjussa puhuttu. Itse tiedän asiasta vain sen että luin muistaakseni toukokuussa jonkun Uusimäen kirjoituksen siitä että vaivoja on mutten tiedä sitäkään miten pitkään pitävät Uusimäen sivussa radalta. Perustellusta syystä kuitenkin - ja perusteluni on mutu, lisäsanoja perusteluuni ei ole, joku saa olla muuta mieltä ja en väitä vastaan - pidän näistä nykyisistä naissprinttereistämme Hilla Uusimäkeä kaikkein potentiaalisempana omassa lajissaan, mikä se sitten onkaan, luultavasti pitkät aidat.

Kristian Pulli voi hyvällä tuurilla leiskauttaa sen 8 metrisen tänä kesänä. Muita potentiaalisia ei sitten olekaan. Väyrynen ylitti sen viime kesänä, mutta ei tuloksia lainkaan tältä suvelta. Haapalan ura taisi mennä loukkaantumisiin. Kristian Bäckin taso lienee jossain 7.80:n nurkilla ja kerran kesässä voi onnenkantamoisella hätyytellä 8m rajaa.

Haapala ei ole lopettanut. Käytän edelleenkin lähteenä jotakin nettiblogia, jonka osoitetta en enää muista, jossa Haapala viime talvena kertoi edelleen harjoittelevansa ammattimaisesti. Johon nähden kilpailee aika harvoin. Tänään kuitenkin kilpailee Jämsässä kisassa, jota etusuora.com-sivustolla pohjustetaan seuraavasti:

Hyvässä vedossa oleva Kristian Pulli kohtaa kotikentällään lauantaina kotimaisen pituushypyn kärkinimet. Mukana kilvassa ovat muiden muassa Joona Kokkola, Arttu Pajulahti, Kristian Bäck, Eero Haapala sekä Roni Ollikainen, jolla on Jämsän kentältä hyviä muistoja.

Henri Väyrynen -rintamalla on myöskin ollut hiljaista, lienee loukkaantunut, kuinkas muutenkaan. Muistaakseni Väyrynen ei ylittänyt kahdeksaa metriä vime kesänä vaan talvella, oliko jopa tammikuussa. Arttu Pajulahti tunnettiin aiemmin sukunimellä Halmela, liekö syy sukunimenmuutokseen avioliitto?

 

[San Jose Shark #50]

Henri Väyrynen -rintamalla on myöskin ollut hiljaista, lienee loukkaantunut, kuinkas muutenkaan. Muistaakseni Väyrynen ei ylittänyt kahdeksaa metriä vime kesänä vaan talvella, oliko jopa tammikuussa. Arttu Pajulahti tunnettiin aiemmin sukunimellä Halmela, liekö syy sukunimenmuutokseen avioliitto?

Seison jällen korjattuna. JOtenkin on vaan niin urautunut ettei millään saa taottua kaaliinsa että enää hallituloksia ja ulkoilmatuloksia ei sen paremmin erotella vaan molemmat on yhtäläisen kelvollisia ennätyslistoille. Väykän tulos on tosiaan tammikuulta 2016.

 

[Pavlikovsky]

Mikä on yllättävän pieni? Daegussa 2011 Suomen joukkueessa oli 13 urheilijaa (joista Nikkanen ei saapunut kisoihin), Moskovassa 2013 11 urheilijaa (joista Haapala ei saapunut kisoihin) ja Pekingissä 2015 17 urheilijaa. Hyvin luultavasti kisajoukkue jää pienemmäksi kuin se oli Pekingissä mutta Daegun ja Moskovan kokoinen joukkue on aika realistinen..

Se yllättävän pieni on juurikin tuo nykyinen lista. Voi käydä niinkin, että muita kisakoneeseen oikeutettuja ei enää listoille ilmesty, joten joukkue on tuo. Pulli hakee kisoja puristaen ties mistä ja rentous hypyissä on tipotiessään ja Uusimäki tarvitsee tuolle matkalle paljon kisoja alle, että voidaan edes puhua vakavissaan Lontoon rajoista kiire tulee.

 

[Pavlikovsky]

Kenestä muusta suomalaisesta pika-aiturista NoLon lisäksi on "meuhkattu" ja miten

Et näe kokonaisuutta tapasi mukaan. Kun remmissä oli Aidanpää, Leinonen, Neziri, Bogdanoff ja taustalla Harala ja Hurske tulossa Zürichin em-vuonna, niin laji oli hyvin näkyvästi esillä. Sen jälkeenkin meteliä on riittänyt, mutta tulokset ovat jääneet laahaamaan tietylle tasolle NoLon yhtä suonenveto-kautta lukuunottamatta. Laji on hyvin etuoikeutetussa asemassa, kun laji löytyy lähes kaikista eliittikisoists useamman juoksun voimin, kun moukarinheittäjät saavat kisata keskenään jossain sorakuopalla samaan aikaan. Paljon meteliä, mutta sittenkin yllättävän vähän siihen nähden kovia tuloksia varsinkaan nyt.

 

[Pavlikovsky]

Jotainhan tuossa pituushypyssä tehdään väärin, kun milloin kenelläkin kroppa leviää tärkeimmillä hetkillä. Laji on raju, mutta maailmalla hyppää varsin iäkkäitäkin veteraanihyppääjiä kovallakin tasolla vähin vammoin. Suomen talvea ja halleja on turha kaivaa syyksi, siihen on apuna HKI-Vantaa ja suora lento Kanarialle.

 

[Beltran]

Seison jällen korjattuna. JOtenkin on vaan niin urautunut ettei millään saa taottua kaaliinsa että enää hallituloksia ja ulkoilmatuloksia ei sen paremmin erotella vaan molemmat on yhtäläisen kelvollisia ennätyslistoille. Väykän tulos on tosiaan tammikuulta 2016.

Mutta ei kai se silti ole hallitulos.

 

[Beltran]

Et näe kokonaisuutta tapasi mukaan. Kun remmissä oli Aidanpää, Leinonen, Neziri, Bogdanoff ja taustalla Harala ja Hurske tulossa Zürichin em-vuonna, niin laji oli hyvin näkyvästi esillä. Sen jälkeenkin meteliä on riittänyt, mutta tulokset ovat jääneet laahaamaan tietylle tasolle NoLon yhtä suonenveto-kautta lukuunottamatta. Laji on hyvin etuoikeutetussa asemassa, kun laji löytyy lähes kaikista eliittikisoists useamman juoksun voimin, kun moukarinheittäjät saavat kisata keskenään jossain sorakuopalla samaan aikaan. Paljon meteliä, mutta sittenkin yllättävän vähän siihen nähden kovia tuloksia varsinkaan nyt.

En niin. Mediahuomiolla tarkoitan toisaalta sitä että kun Yle on varsin kattavasti ja hyvin lajeja televisioinut, olisin kaivannut enemmän haastatteluja juurikin henkilöiltä Aidanpää, Leinonen, Bogdanoff, Harala ja Hurske mutta tapana on ollut että vain voittajaa haastatellaan ja se on sitten aina ollut Neziri. Samoin aitajuoksukisan aikana selostajat ovat keskittyneet pääosin Nezirin juoksun seuraamiseen. Ja se muu media mikä lajista kirjoittaa, IS, IL, Ylen nettisivut ja muutama muu on kaiken aikaa seurannut pääosin Neziriä. Se on toki mainittu että "lajitaso on kova" mutta kaikkena tänä aikana olisin ollut kiinnostunut kuulemaan myös Neziriä heikompien aitajuoksijoiden kuulumisista, mutta tätä juttua on ollut aika suppeasti. Ilmiö on toki kiusannut minua muissakin lajeissa, jotakin Arttu Kangasta on nähty ja kuultu ties kuinka monta kertaa mutta Timo Kööpikkää ei käytännössä ikinä. Sitten on tapauksia kuten EM-kisat 2016 joihin Reetta Hurske selvisi, silloin hänestä oli useampikin haastattelu mutta vaati nimenomaan sen että selvisi arvokisoihin. Aasinsiltamaisesti asiasta tuli mieleeni se, että omien havaintojeni mukaan Jarkko Finni on hieman ansiokkaammin kertoillut myös näistä kansallisesti ei-ihan-parhaista urheilijoista kuin Mika Lehtimäki aikanaan.

Kuulumisia ja haastatteluja toki löytää jos jaksaa seurata netissä olevia blogeja, twiittauksia jne ja minusta hyvä sivusto jossa on toisinaan myös kuulumisia / haastatteluja urheilijoista tasoa "Timo Kööpikkä" on Yleisurheilu | Yleisurheilu.fi on Suomen Urheiluliiton tuottama palvelu. mutta sitä en laske mediaksi tarkoittaen sitä että jos siellä on juttua jostakin, se ei kerro "mediahuomiosta" vaan laji-ihmisten itsensä sivustollaan esiin nostamista asioista.

 

[Beltran]

Kristian Bäck Jämsässä ennätystään sivuten 795, Pulli 785, Pajulahti 777, Ollikainen 769 ja Haapala 735.

 

[San Jose Shark #50]

Haapala ei ole lopettanut. Käytän edelleenkin lähteenä jotakin nettiblogia, jonka osoitetta en enää muista, jossa Haapala viime talvena kertoi edelleen harjoittelevansa ammattimaisesti. Johon nähden kilpailee aika harvoin. Tänään kuitenkin kilpailee Jämsässä kisassa, jota etusuora.com-sivustolla pohjustetaan seuraavasti:

Itse asiassa edellisen isomman loukin jälkeen Haapala ilmoitti lopettavansa, mutta kuntoutusvaiheen aikana tuli sitten toisiin ajatuksiin ja päätti palata kentille. Tulostaso vain ei ole ollut enää sitä parasta A-ryhmää. 2016 tuli tuulitulos 799, viime vuonna paras sallituissa oloissa 776 ja tämä kausi on vasta lähtökuopissa (vaikka on jo Heinäkuu ja kotimaan kautta jäljellä noin 2 kk)

 

[Beltran]

Itse asiassa edellisen isomman loukin jälkeen Haapala ilmoitti lopettavansa, mutta kuntoutusvaiheen aikana tuli sitten toisiin ajatuksiin ja päätti palata kentille. Tulostaso vain ei ole ollut enää sitä parasta A-ryhmää. 2016 tuli tuulitulos 799, viime vuonna paras sallituissa oloissa 776 ja tämä kausi on vasta lähtökuopissa (vaikka on jo Heinäkuu ja kotimaan kautta jäljellä noin 2 kk)

Ja eilisen kisan jälkeen Haapala antoi kommentin:

Ei pystynyt hyppäämään kunnolla. Jalassa on edelleen kipuja. Täytyy keskustella lääkärin kanssa, oliko kausi tässä

Ottaen huomioon loukkaantumishistoriansa, aika moni lopettaisi uransa tuossa tilanteessa.

Mutta miehistämme ilmeisesti Bäck ja Pulli tavoittelevat Lontoon kisarajaa tosissaan jonka saavuttamiseen vaaditaan jotakuinkin täydelliset olosuhteet. Arvokisoissa olosuhteet ovat mitä ovat, kolmissa viimeisissä maailman tason arvokisoissa miesten pituuden finaaliin on vaadittu:
2013 789
2015 798
2016 785
joka onkin jo kohtuullisempaa kun muistetaan että 2016 EM-kisojen karsinnassa Bäck hyppäsi 796, se on myötätuulitulos mutta ei haittaa koska pituushypyssä ei ainakaan vielä käytetä tuulikertoimia.

Jos kaikki menisi suomalaisittain parhain päin, Bäck ja/tai Pulli voi selvittää tulosrajan Sierra Nevadassa. Lontoon kisoissa finaalista karsiutuminen on todennäköisempää kuin sinne selviäminen, finaalipaikkakaan ei ole kuitenkaan mahdottomuus samaan tapaan kuin Camilla Richardssonilla omassa lajissaan mutta mitalitaistelussa suomalaiset eivät missään tapauksessa ole mukana.

 

[Pavlikovsky]

Vähän tulee Petteri Lax mieleen Haapalasta. Molempiin ladattu myskihärän voimat ja ominaisuuksia on ladattu kehoon pitkälti yli 8 metriin, mutta kun ei vain lihaksisto enää kestä tuota suorituskykyä niin se ei vain kestä. Voimalla jylläävien teholajien edustajien urien pituudet ovat usein karua luettavaa.