Mainos

Yleisurheiluvuosi 2016

  • 108 354
  • 501
Ilahduttava tuo Arttu Kankaan tulos kuulassa, 20.30. Tuolla jossain luki, että Hämeenkyrössä yliastuttu työntö oli kantanut peräti 20.51. Joten aika paljon edistystä on tapahtunut viime vuoteen verrattuna, vaikka silloin 2015 talvella taisi jo 20m ylittyä. Olympiaraja on 20.50, olisihan se hienoa jos pääsisi mukaan isoihin kisoihin.

Eihän tuo Ruuskasen kauden avauskaan huono ollut, vaikka se 82-metrinen olikin ainoa yli 80m heitto häneltä. Joni Karvinen ensimmäisen kerran yli 80m. Joskus kun hänen heittojaan näkyi televisiossa, niin oli aika heikko tekniikka. Siihen jos saa parannusta niin voi tulla paljonkin parannusta. Vähän samaan tyyliin kuin Lassi Etelätalo, että ei ole mikään hyvä tekniikka eikä erityisen vahva, mutta on vaan niin sopiva tyyppi keihäänheittoon.
 
Nyt, kun Arttu saisi vihdoin pään kestämään arvokisoissa, niin em-kisoissa voisi yltää jopa yllättävän korkealle. No en tiedä onko se pään kestämisestä kiinni vai ihan siitä, ettei ole osannut ajoittaa kuntoaan oikein.
 

FlyingAntero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Boston Bruins
Tuloksellisesti Ruuskasen kauden avaus oli varsin hyvä mutta vain yksi onnistunut heitto herättää pieniä kysymysmerkkejä. Viime vuonna kausi alkoi jo toukokuun puolivälissä Dohan lämmössä ja keihäs lensi peräti 86,61. Kotimaisen kisakauden avauksessa näihin aikoihin tulokseksi tuli 83,51 koleassa kelissä. Tulloin sarjassa oli kuitenkin useampia yli 80m kaaria. No kauden avaus on aina kauden avaus ja eiköhän nuo seitsemänkymppiset jää vähemmälle kauden edetessä.

Ilahduttavaa oli nähdä myös uusi suomalainen 80m kerhoon. Toivotaan Karviselle jatkossa vain entistä pidempiä kaaria. Muuten suomalaisten keihäskesän avaus on ollut hieman mollivoittoinen, jos katsoo maailman kärkituloksia. Tilannetta toki selittää Ruuskasen ja Pitkämäen kauden avauksen myöhäinen ajankohta. Mutta Manniokin on heittänyt "vain" 81,07 ja Wirkkala on suurissa vaikeuksissa (kauden paras 76,01). Toivottavasti olkapään kanssa ei ole mitään vakavampaa ja Teemukin vertyy vielä kesän mittaan. Lehtolan tulokset ovat olleet lupauksia herättäviä ja mies näyttää olevan fyysisesti ainakin kunnossa. Nyt pitäisi kuitenkin alkaa jo heittämään kisakoneeseen edellyttäviä mittoja, kun kolme kisaa jo takana.
 
Nyt, kun Arttu saisi vihdoin pään kestämään arvokisoissa, niin em-kisoissa voisi yltää jopa yllättävän korkealle. No en tiedä onko se pään kestämisestä kiinni vai ihan siitä, ettei ole osannut ajoittaa kuntoaan oikein.
Eiköhän se ole ollut enemmänkin tekniikan ailahteluista kiinni, Kankaan on ollut vähän vaikea saada teknisesti onnistunutta suoritusta ja välttää yliastuminen. Se pyörähdystekniikka kun on kuitenkin vaikea hallita. Tuloksista voisi kai päätellä, että kenties sitä tekniikkaa on nyt saatu varmemmaksi... parhaimmillaan Kankaan työnnössä on jotain samaa kuin Adam Nelsonilla oli.

Aiheeseen liittyen, Eero Ahola ylitti juuri 63 sentillä Arttu Kankaan 17v Suomen ennätyksen. Aika mainio tekniikka (kts. video), ja niinhän se pitää ollakin kun noin pitkälle työntää: Ahola rikkoi Kankaan SE:n ja nousi ikäluokkansa tilastokakkoseksi | Yleisurheilu
Todellinen tulevaisuuden toivo, samaan tapaan kuin Alisa Vainio ja Wilma Murto.
 

Salama44

Jäsen
Röhlerin kiskaisu 89,30m saa jo hieman jännitystä Teronkin paluuseen.

Urheilussa kun osaan manata kaiken jo etukäteen, pelkäänpä hieman, että suomalaiset eivät tuossa tahdissa pysy.

Röhlerin kehitys on odotetusti menossa kovaa vauhtia eteenpäin. Emme ole nähneet häneltä vielä läheskään pisintä heittoa. Hän heittää huonollakin tekniikalla korkeita yli 85 metrin heittoja.

Ruuskasen ennustus 94 metrin voittotuloksesta Riossa voi pitää hyvinkin paikkaansa. Viime kaudella jo palattiin reilusti yli 90 metrin voittotulkseen eikä se tule Olympakisoissa siitä laskemaan.
 

Keskiviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuopion KalPa
Aiheeseen liittyen, Eero Ahola ylitti juuri 63 sentillä Arttu Kankaan 17v Suomen ennätyksen. Aika mainio tekniikka (kts. video), ja niinhän se pitää ollakin kun noin pitkälle työntää: Ahola rikkoi Kankaan SE:n ja nousi ikäluokkansa tilastokakkoseksi | Yleisurheilu
Todellinen tulevaisuuden toivo, samaan tapaan kuin Alisa Vainio ja Wilma Murto.

Suomella on hyvinkin laaja massa tulossa monessa eri lajissa kovia lupauksia 1990-luvun loppuvuosina ja 2000-luvun alkuvuosina syntyneitä. On kovaa juoksijaa, seiväshyppääjää, korkeushyppääjää, kuulantyöntäjiä, jne.

Kova tulevaisuuden kaksikko miesten kuulassa mainittu Eero Ahola s.1999 ja vuotta nuorempi Arttu Korkeasalo s.2000.
Korkeasalo voitti viime vuonna European Youth Olympic Festivalin (U15-sarjassa) ollen järkyttävän paljon parempi kuin Euroopan muut 15 vuotiaat. Korkeasalo pukkasi myös viime vuonna 15 vuotiaana pidemmälle kuin Ahola samassa iässä vuotta aiemmin.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Oulussa on ylihuomenna Valkean kaupungin kisat, mielenkiintoisista nimistä mukana ainakin seiväshyppääjä Elina Lampela.
Vaan mitenkähän käy kisojen, Raatin stadionin pinta mukaanlukien tartan meni pilalle Deep Purplen konsertin yhteydessä. Oulussa on myös Kalevan kisat tänä kesänä.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Lampela oli muutama kesä sitten ihan tasaväkinen Murron kanssa, mutta sittemmin Murto rykäissyt hurjaa eroa Lampelaan, josta ei ole liiemmin sen jälkeen mitään kuulunut. Onko ollut loukkaantumista tai muuta sellaista? Nuo pinnoitteiden rikkoontumiset on ihan amatöörien puuhasteluja. Helsingin Olympiastadionilla on järjestetty monet kesät isoja massatapahtumia, mutta rakenteet ovat pysyneet ehjänä poislukien nurmikon kärsiminen, mutta ei puhettakaan, että bajamajojen eritteet leviäisivät radalle.
 

vitozzius

Jäsen
Ensi kuussahan järjestetään ensi kertaa U18 EM-kisat, ja vieläpä samalla areenalla, jossa viime vuoden EYOF.
Tällä hetkellä suomalaiset Euroopan listan top-3:ssa:

1. Viivi Lehikoinen, 400aj
1. Kiira Väänänen, moukari
2. Eero Ahola, kuula
2. Elina Kinnunen, keihäs
3. Lauri Tuomilehto, 100
3. Arttu Korkeasalo, kuula
3. Teemu Narvi, keihäs
 
mainittu Eero Ahola s.1999 ja vuotta nuorempi Arttu Korkeasalo s.2000.
Korkeasalo voitti viime vuonna European Youth Olympic Festivalin (U15-sarjassa) ollen järkyttävän paljon parempi kuin Euroopan muut 15 vuotiaat. Korkeasalo pukkasi myös viime vuonna 15 vuotiaana pidemmälle kuin Ahola samassa iässä vuotta aiemmin.
Aika lupaavalta vaikuttaa lajin tilanne, kun ensin tuli Kangas, sitten Ahola on vielä parempi ja tämä Korkeasalo vielä parempi. Vaikka ei toki voi tietää, miten kehitys jatkuu.

Eipä ihmekään jos Elina Lampela on jäänyt vähän jälkeen Murrosta, kun Murto on niin poikkeustapaus. Lampela kuitenkin teki viime vuonna 17-vuotinaana paremman tuloksen kuin Nikkanen saman ikäisenä (ja hallissa selvästi enemmän). Eiköhän Lampelan kehitys jatku, vaikka ainakin kilpailutilanteissa vaikuttaa monesti turhautuneelta ja huonotuuliselta jos ei suju.

Tampereellakinhan jouduttiin viime syksynä juoksurataa uusimaan jonkun konsertin jäljiltä.
 
Joni Karvinen ensimmäisen kerran yli 80m. Joskus kun hänen heittojaan näkyi televisiossa, niin oli aika heikko tekniikka. Siihen jos saa parannusta niin voi tulla paljonkin parannusta. Vähän samaan tyyliin kuin Lassi Etelätalo, että ei ole mikään hyvä tekniikka eikä erityisen vahva, mutta on vaan niin sopiva tyyppi keihäänheittoon.
Hoh hoi..

Karvinen ja Etelätalo ovat molemmat tyyppiesimerkkejä siitä, miten hyvällä tekniikalla ja välineen hallinnalla voidaan saada koneesta kaikki irti. Ovat toki isokokoisina ja pitkäraajaisina sopivia tyyppejä keihäänheittoon, mutta mielelläni kuulisin analyysiä siitä, mikä heidän tekniikastaan tekee heikon.

Jääkiekkoaiheisella palstalla kun ollaan, niin lätkävertauksena tämän apulais-GM:n kommentin voisi esittää vaikkapa näin: "Joskus kun Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelejä näkyi televisiossa, niin oli aika heikkoa viisikkopelaamista. Siihen jos saa parannusta niin voi tulla paljonkin parannusta arvokisamenestykseen. Joukkueella ei ole mikään hyvä pelitaktiikka eivätkä pelaajat pelaa erityisemmin joukkueelle, mutta heidän yksilötaitonsa ovat niin poikkeuksellisella tasolla, että menestystä tulee edes hiukan".
 
Karvinen ja Etelätalo ovat molemmat tyyppiesimerkkejä siitä, miten hyvällä tekniikalla ja välineen hallinnalla voidaan saada koneesta kaikki irti. Ovat toki isokokoisina ja pitkäraajaisina sopivia tyyppejä keihäänheittoon, mutta mielelläni kuulisin analyysiä siitä, mikä heidän tekniikastaan tekee heikon.
Nimenomaan ei ole saatu koneesta kaikkea irti. Niin sanoi Etelätalo itsekin muutama viikko sitten. Jos ajattelet Pitkämäen, Ruuskasen, Thorkildsenin ja Röhlerin tekniikkaa, niin on ne aika paljon hiotumpia. Ja räjähtävyyttä löytyy eri tavalla.

Jääkiekkoaiheisella palstalla kun ollaan, niin lätkävertauksena tämän apulais-GM:n kommentin voisi esittää vaikkapa näin: "Joskus kun Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelejä näkyi televisiossa, niin oli aika heikkoa viisikkopelaamista. Siihen jos saa parannusta niin voi tulla paljonkin parannusta arvokisamenestykseen. Joukkueella ei ole mikään hyvä pelitaktiikka eivätkä pelaajat pelaa erityisemmin joukkueelle, mutta heidän yksilötaitonsa ovat niin poikkeuksellisella tasolla, että menestystä tulee edes hiukan".
Päinvastoin. Jääkiekoksi muutettuna Etelätalon ja Karvisen suorituksia voisi verrata tähän: "Joku aika sitten näkyi televisiossa Suomen maajoukkueen pelejä, ja täytyy kyllä ihailla miten hyvää tulosta saivat aikaan, vaikka pelaajat yksilöinä eivät ole mitenkään erityisen taitavia tai fyysisesti voimakkaita. Silti pärjäsivät hyvin."
 
Nimenomaan ei ole saatu koneesta kaikkea irti. Niin sanoi Etelätalo itsekin muutama viikko sitten. Jos ajattelet Pitkämäen, Ruuskasen, Thorkildsenin ja Röhlerin tekniikkaa, niin on ne aika paljon hiotumpia. Ja räjähtävyyttä löytyy eri tavalla.
Mihin perustat tämän näkemyksen hiotummasta tekniikasta? Laji-ihmiset eivät ainakaan allekirjoita väitettäsi. Hyvä tekniikka on myös hyvin pitkälti subjektiivinen näkemys ja on aika vaikea määritellä kenellä on hyvä tekniikka ja kenellä ei. Olen tällä palstalla aiemminkin kirjoittanut, että tekniikan hyvyyttä voidaan arvioida oikeastaan kahdella tavalla, eli vertaamalla tekniikkaa johonkin ideaalimalliin ("oppikirjaheittoon") tai sitten arvioimalla heiton mittaa suhteessa kehon ominaisuuksiin (mitä huonommilla ominaisuuksilla heittää tietyn tuloksen, sitä parempi tekniikka). Mielestäni ainoa mielekäs tapa on tuo jälkimmäinen. Mitään kaikille sopivaa ideaalia tapaa heittää ei luonnollisesti ole olemassa. Tämä johtuu siitä, että jokaisella ihmisellä on erilaiset kehon mittasuhteet ja fyysiset ominaisuudet. "Ideaaliheiton" malli perustuu tällä hetkellä pitkälti kokemusperäisiin havaintoihin ja puhtaaseen intuitioon, mistä johtuen yksimielisyyttä sellaisesta ei edes laji-ihmisten keskuudessa ole. Tämä sinun "hiotumpi tekniikka" -fraasi viittaisi johonkin tällaiseen subjektiiviseen ideaalimalliin. Monesti käy myös niin, että kun heittäjän tekniikkaa muutetaan kohti "ideaalimpaa tekniikkaa", tulokset laskevat. Onko tällöin tekniikka parantunut vai huonontunut? Vai oliko ideaalimalli väärä? Vaikea sanoa.

Tuloksen vertaminen ominaisuuksiin on sen sijaan edes jollain tapaa relevantti tapa arvioida tekniikan hyvyyttä. Ei sekään kovin luotettava tai yksiselitteinen ole, sille tässä törmätään ominaisuuksien mittaamisen ongelmaan. On suhteellisen hankala ylipäätään löytää ne relevantit ominaisuudet, joita kannattaa mitata. Tämän jälkeen pitäisi vielä ratkaista, että miten niitä ominaisuuksia mitataan ja vertaillaan keskenään. Kaksi urheilijaa voi esimerkiksi ilmoittaa täsmälleen saman penkkipunnerrusennätyksen. Kertooko tämä siitä, että näillä urheilijoilla maksimivoimataso on yhtä suuri? Harvoin kertoo, sillä urheilijat harvemmin noudattavat mitään standardisoituja tekniikoita, vaan kukin tekee omalla tyylillään. Toisen penkki voi olla valtavalla kaarella ja pompautuksella, toisella täysin lahnana ja rinnalla pysäyttäen. Vaikka näitä ominaisuuksia mitattaisi täsmälleen samalla tavalla ja ne tehtäisi täsmälleen samoilla tekniikoilla, on niiden keskinäinen suhteuttaminen äärimmäisen vaikeaa. Kumpi urheilija esimerkiksi näistä on ominaisuuksiltaan parempi keihäänheittoa ajatellen?

Henkilö A
20 metrin juoksu lentävällä lähdöllä: 2,10 s
5-vuoroloikka: 17,20 m
Tempaus: 125 kg
Takakyykky: 190 kg

Henkilö B
20 metrin juoksu lentävällä lähdöllä: 2,25 s
5-vuoroloikka: 15,25
Tempaus: 150 kg
Takakyykky: 280 kg

Minä sanoisin henkilö A, mutta moni voi olla eri mieltä. Ja onkin. Jonkinlaisia tasomäärittelyjä urheilijoista pystyy tekemään ja tämän myötä arvioimaan, ketkä heittävät heikoilla ominaisuuksilla pitkälle ja keillä ominaisuudet ovat kovempia kuin keihästulos antaa ymmärtää. Esimerkiksi 18-vuotiaan Harri Haataisen tekniikkaa on pakko pitää hyvänä, kun niin olemattomilla ominaisuuksilla kykeni heittämään yli 82 metriä.

Mainituista herroista etenkin Karvinen on ominaisuuksiltaan täysin lapsen kengissä kun verrataan vaikkapa Pitkämäkeen tai Ruuskaseen. Ominaisuuksiltaan Joni on huomattavasti lähempänä 70 metrin miehiä kuin 85 metrin miehiä. Etelätalo on monen ominaisuuden osalta jo jossain määrin vertailukelpoisella tasolla kärkinimiin verrattuna, mutta matkaa on vielä. Kummallakin on varmasti lunastamatonta potentiaalia nykyisinkiin ominaisuuksiin suhteutettuna, mutta niin jokaisella heittäjällä on. Lassi on varsinkin kärsinyt niin paljon loukkaantumisista ja on monena kesänä kilpailut hyvin olemattomalla talven lajiharjoittelulla, että on hyvin todennäköistä, että hän pystyisi ottamaan nykyisistäkin ominaisuuksista enemmän irti. Puhumattakaan siitä tasosta, mille hän voisi nousta, jos loukkaantumiset eivät haittaisi jatkuvasti ominaisuuksien ja heiton kehittämistä. Vammat vaan valitettavasti kuuluvat lajiin ja yksi kriittisimmistä ominaisuuksista keihäänheittäjälle tuntuu olevan vammaherkkyys.
 

Salama44

Jäsen
Maailmantilastossa on tällä hetkellä suomalaisittain poikkeuksellinen tilanne.

Paras keihäänheittäjä on kesäkuun puolivälissä sijalla 26. Vaikka kaksien arvokisojen takia moni tähtää huippukunnon myöhemmäksi niin ei Suomen taso enää mikään jäätävä ole.
Pitkämäen ja Ruuskasen takana on iso rako.
Nyt maailmatilastossa Virollakin on miehissä 2 noin 85 metrin heittäjää ja naisissa 63,5 metrin heittäjä. Saksa on tällä hetkellä tasollisesti selvästi paras maa jo miehissäkin ja miehet ja naiset mukaan lukien ylivoimainen.

Suomalaisittain 20 joukkoon mahtuu maailmantilastossa nyt ainoastaan moukarimiehet, yksi kävelijä ja Johanna Peiponen. Peiposen tulos yksin juostuna pikkukisoissa on yksi kovimmista. Tulos on tehty niin pienissä kisoissa ettei tulosta ole vielä edes kansainvälisiin tilastoihin hyväksytty. Liekö järjestelyt siltä osin olleet kunnossa.

Wilma Murto on jo 450 tuloksella 30. paikkeilla ja jos parantaa vielä tulostaan niin säilyykin Minna Nikkasen kanssa korkealla. Kristiina Mäkelä nousee samoille sijoille kunhan ylittää 14 metriä selvästi. Mahdollisuuksia on myös estejuoksijanaisilla alle 9.30 ajoilla ja Linda Sandblomin 190 korkeudessa sijoittuu hyvin.

Naisten keihään kärki on kapea joten muutama metrin päälle 60 olisi Utriaiselle kovaa valuuttaa. Pitäisi vain löytää tasainen tulostaso 60 metriin ja piikillä muutama metri yli.

Miehissä pitkissä aidoissa on Kanervolla ja Möröllä kohtuu hyvät sijoitukset. Pituudessa on tasoa, mutta vaatii joltakin hyppyä 810-820 väliin.

Naisissa Neziri on kaukana lähes sekunnin kärjestä ja sijoitus kauden tilastossa yli 100. Vaikka tilastossa on iso joukko jenkkejä niin ei sijoitus yli 13 sekunnin ajalla ole vielä häävi.
Vaikka lajissa on juostu lähes ME vauhtia niin ero on järkyttävä ja Nezirin diesel käynnistyy vuosi vuodelta hitaammin vaikka 100 metrin nopeus onkin parantunut. Ei naisten aidoilla sileän ja aidatun matka ero kuitenkaan pitäisi olla yli 1,5 sekuntia.

Kun vertaa esim. vakovenäjän Talayn ja Nezirin kehitystä niin tulee mieleen Sandellin ja Romanian Szabon kehityksen erkaantuminen. Talay on kehittynyt jo alle 12,70 juoksijaksi ja on Euroopan kärkeä ja lähestyy jenkkien haastamista. Toivottavasti Nezirikin saa kesän aikana pienen hyppäyksen tuloskehitykseen vaikka 12,80-12,90 välille.

Miesten keihäs tulee olemaan tällä kaudella todella kova laji. Röhler on jo kovassa,samon Abdelrahman ja Walcott jonka mitalin vei viime kaudella vain loukkaantuminen. Kaikki ovat potentiaalisia 90 metrin heittäjiä ja kun mukaan tulee vieä Julis Yego joka osaa tähdätä kuntonsa h-hetkeen ja pari suomalaista niin tulee ennen näkemättömän kova keihäskesä Olympiavuonna. Sitten on vielä potentiaalisten yllättäjien joukko. Pari muuta 87 metrin saksalalaisheittäjää ja tukku 85 metrin heittäjiä.

Suomi saa olla tulevissa arvokisoissa tyytyväinen mihin tahansa mitaliin vaikka Ruuskasen olympiakulta jäi viimeksi puolen metrin päähän. Se saattoi kuitekin olla se paras mahdollisuus ja toista ei ehkä enää tule jos joku muu saa hirmuheiton.
Emme tällä hetkellä sillä tavalla lajissa hallitsevassa asemassa että olimme ennakkosuosikkeja. Pitkämäki voitti timanttigan ennen kaikkea tasaisuudellaan jota sitäkin tarvitaan arvikisoissa, mutta aika usein juuri olympiakisoissa voittoon tarvitaan yksi shokeerava heitto.

Suomalaisten viimeisestä keihäänheiton olympiakullasta tuleekin
kuluneeksi tänä vuonna jo 20 vuotta ja meisten viimeisestä kultamitalista 28 vuotta jos oikein muistan. Tapio Korjus Soul 1988 ja Heli Rantanen Atlanta 1996.
 
Viimeksi muokattu:
Mihin perustat tämän näkemyksen hiotummasta tekniikasta? Laji-ihmiset eivät ainakaan allekirjoita väitettäsi. Hyvä tekniikka on myös hyvin pitkälti subjektiivinen näkemys ja on aika vaikea määritellä kenellä on hyvä tekniikka ja kenellä ei.
No aika moni pitää Ruuskasen ja Pitkämäen tekniikoita ja räjähtävyyttä hyvinä. Varsinkin parhaimmillaan niissä on melkoista lennokkuutta, kun muistelee vaikka millainen ruoskansivallus oli Pitkämäen heitto kaudella 2005.
Pitkämäki on 195cm pitkä, mutta silti hän on taitava, elastinen ja räjähtävä. Muistanet Helsingin olympiastadionin Kalevan kisat 2003, kun Wirkkala, Järvenpää ja Pitkämäki olivat uusia 80m heittäjiä. Tai kun Ari Mannio heitti ensimmäisen kerran yli 80m Kuortaneella 2006. Kaikki heittivät varsin erilaisilla tekniikoilla, mutta samoille pituuksille. Tietysti se "hyvä tekniikka" voi olla myös sujuvaa voimansiirtoa ja fysiikan lakien hyödyntämistä tai "voittamista", ilman suurempaa näyttävyyttä. Puhutaan varmaan myös "välineen hallinnasta".

Kuten sanoinkin, luultavasti Joni Karvinen on saanut tälle kaudelle tekniikkaansa paremmaksi, kun keihäs lentää kauemmas kuin ennen.
 

vitozzius

Jäsen
tulee ennen näkemättömän kova keihäskesä Olympiavuonna.
Voi tullakin, mutta kova oli taso myös vuonna 2000, jolloin 16 miestä heitti yli 85m ja kolme 90m. Eikä paljon kalpene myöskään vuosi 1996, jolloin 15 rikkoi 85m, 6 heitti yli 88m ja tietenkin kirsikkana kakun päällä Janin ME. Tästä päästäänkin aasinsillalla: Paljon Onnea 50-vuotias Jan Zelezny!
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Ruuskasen ennustus 94 metrin voittotuloksesta Riossa voi pitää hyvinkin paikkaansa. Viime kaudella jo palattiin reilusti yli 90 metrin voittotulkseen eikä se tule Olympakisoissa siitä laskemaan.

No joo, olisihan tämä hienoa, mutta itse en usko tuollaisiin tuloksiin, jotta tarvitsisi kultaan asti heittää. Millainen stadion Riossa on keihäänheittoa ajatellen ylipäätään? Kyllä sillä ysikymppisellä ollaan tänäkin vuonna erittäin korkealla pörssissä.

Ketkä muuten teoriassa huipuista voisivat tuon 94m heittää. Yegolla varmaan on potentiaali, samoin Ruuskasella jollain superunelmaonnistumisella, mutta kun Julius onnistuu aika harvoin ja Antti ei oikeastaan koskaan. Tero ei taida tuonne enää ylettää (ysikymppiin kylläkin) ja riittääköhän Röhlerilläkään tuonne asti.

Summa summarum: ei taida olla heittäjää, joka tuonne asti viskaisi, pl. suurella varauksella Yego.
 

FlyingAntero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Boston Bruins
Ei tuo Suomen keihäs tilanne kuitenkaan ihan niin kehno ole, mitä tilastot tällä hetkellä näyttävät. Ruuskanen on kasvanut potentiaaliseksi yli 90m heittäjäksi ja Pitkämäki on sitä edelleen. Molemmilta on lupa odottaa 87-90m heittoa kauden pääkarkeloissa ja sellaisella heitolla ollaan mitalin tyngässä kiinni. Yli 90m heitot eivät ole utopiaa, mutta eivät toki todennäköisiäkään.

Löytyyhän meiltä myös muita heittäjiä. Wirkkala, Mannio ja Etelätalo ovat kaikki mahdollisia "mustia hevosia". Etelätalo olisi mielestäni potentiaalisin 87m heittäjä mutta liekkö heittää yhtään kisaa tälläkään kaudella (Suomen keihästähdellä piinaava ja outo vamma: "Lääkärikään ei tiedä vikaa")? Wirkkala on puolestaan tuloksellisesti ailahteleva kaveri mutta urallaan jo kerran yli 87m heittänyt. Ei ne ominaisuudet ole minnekään kadonneet, vaikka huippuvuosista on jo aikaa. Tälle kesälle on haettu uutta nostetta tekniikka muutoksella (Wirkkalalta rohkea veto superkesän kynnyksellä). Kausi on lähtenyt Wirkkalan osalta heikosti käyntiin (terveysmurheet? tekniikka?) mutta vielä ei kannata sivuuttaa miestä kisakoneesta. Katsotaan ihan rauhassa, miten tilanne kehittyy. Mannio heittänee tälläkin kaudella 85m nurkille mutta jotain pitäisi tehdä, että heittoihin tulisi muutama metri lisää.

Lehtolakin on vihdoin kunnossa ja tältä kesältä voidaan odottaa useampaa 80m ylitystä ja nostaa 10 parhaan heiton ka yli 80m. Tällä hetkellä se on 79,66m. Tämä kesä ei kuitenkaan taida olla vielä Lehtolan aika mutta seuraavilla kausilla ennätykset uusiksi.

Muiden suomalaisten 10 parhaan ka:
  • Pitkämäki: 90,40m
  • Ruuskanen: 87,20m
  • Wirkkala: 85,36m
  • Mannio: 84,87m
  • Etelätalo: 82,36m
Tuo keskiarvo on ihan ok mittari, jos ajatellaan millaisiin heittoihin on mahdollisuuksia. Ruuskasella kehityskäyrä on vieläpä ylöspäin. Loppuun vielä taulukkoa keihään tasosta:

Ensimmäinen luku on kaikki 85m ylittäjät maailmassa ja toinen luku suomalaiset. Suluissa heittäjän kauden paras.
  • 2015: 15, 3, Pitkämäki (89,09), Ruuskanen (88,98), Mannio (86,82)
  • 2014: 12, 2, Ruuskanen (88.01), Pitkämäki (86.63), (Lisäksi Etelätalo jäi 2cm 85m rajasta)
  • 2013: 7, 2, Pitkämäki (89,03), Ruuskanen (85,70)
  • 2012: 8, 2, Ruuskanen (87.79), Pitkämäki (86.98)
  • 2011: 9, 2, Pitkämäki (85,33), Mannio (85,12)
  • 2010: 10, 3, Pitkämäki (86,92), Wirkkala (86,53), Mannio (85,12)
  • 2009: 7, 4, Pitkämäki (87,79), Wirkkala (87,23), Mannio (85,70), Ruuskanen (85,39),
  • 2008: 10, 3, Pitkämäki (87,70), Ruuskanen (87,33), Järvenpää (86,68)
  • 2007: 8, 1, Pitkämäki (91,23)
  • 2006: 10, 1, Pitkämäki (91,11)
  • 2005: 5, 1, Pitkämäki (91,53)
  • 2004: 11, 1, Närhi (86,61)
  • 2003: 9, 0
  • 2002: 12, 0
  • 2001: 15, 3, Parviainen (92,41), Haatainen (86,63), Laukkanen (85,40)
  • 2000: 16, 3, Parviainen (90,97), Haatainen (86,10), Hakkarainen (85,65)
  • 1999: 14, 5, Parviainen (93,09), Närhi (87,88), Kinnunen (85,96), Laukkanen (86,96), Hakkarainen (85,00)
  • 1998: 15, 3, Parviainen (90,88), Laukkanen (86,96), Laukkanen (86,34)
  • 1997: 16, 4, Närhi (88,24), Parviainen (87,48), Laukkanen (87,10), Hakkarainen (86,48)
  • 1996: 14, 4, Hakkarainen (87,44), Laukkanen (87,12), Räty (86,98), Kinnunen (85,32)
  • 1995: 14, 4, Hakkarainen (87,82), Räty (87,68), Parviainen (85,50), Pakarinen (85,18)
  • 1994: 11, 3, Laukkanen (85,54), Hakkarainen (85,46), Räty (85,22)
  • 1993: 10, 1, Räty (85,68)
  • 1992: 11, 2, Räty (90,60), Laukkanen (88,22)
  • 1991: "Rypyläkeihäs" -vuosi, tulokset mitätöity, mainittakoon kuitenkin Räty (96,96) ja Kinnunen (90,82).
  • 1990: 8, 1, Räty (86,92)
  • 1989: 3, 0
  • 1988: 3, 1, Korjus (86,50)
  • 1987: 4, 0
  • 1986: 2, 0
 
Viimeksi muokattu:

vitozzius

Jäsen
Millainen stadion Riossa on keihäänheittoa ajatellen ylipäätään?
Paha sanoa, kun siellä ei kunnon keihäskisoja ole koskaan ollut, alustan pitäisi ainakin olla kunnossa. Jos Pekingin Linnunpesässäkin on heitelty ysikymppisiä, niin luulisi sen tuollakin olevan mahdollista.

1996: 14, 4, Hakkarainen (87,44), Laukkanen (87,12), Räty (86,98), Kinnunen (85,32)
Närhi hallissa 85,78 ;)
 

Liitteet

  • Estádio Olímpico.jpg
    Estádio Olímpico.jpg
    125,7 KB · kertaa luettu: 363

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Susanna Kallur teki comebackin Tukholman Timanttiliigassa muutama minuutti sitten ja juoksi heti 13.00. Viereisellä radalla juossut maailman ykkösnainen Keni Harrison ei karannut hirveän kauas kuitenkaan ja Kallur voitti mm Norjan Isabelle Pedersenin. Ruotsi-maaottelussa Neziri saa tehdä pienen ihmeen voittaakseen Kallurin.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Sandra Eriksson oli esteissä kahdeksas ajalla 9.31.88. Minusta tuo oli erinomainen tulos ottaen huomioon se että taitaa olla Sandran ensimmäinen estekisa tälle kaudelle.
 

vitozzius

Jäsen
Olihan tuo loistava juoksu Sandralta, uran toiseksi kovin aika. Oslossa 9.30,11 juossut Ruotsin Fougberg hävisi 15 sekuntia. EM-mitaliodotukset nousi kohisten.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
EM-mitaliodotukset nousi kohisten.

Näiden läpinöiden kanssa olisin Erikssonin kohdalla vielä aika varovainen. Sen Letzingrundin ihmeen nähneenä homman piti olla kuin vain allekirjoitus silloinkin ja ns. varma mitali, mutta nimenomaan Fougberg ja muut savustivat kovalla alkuvauhdilla Erikssonin ulos juoksusta tasaisen hitaasti. Eriksson ei ole arvokisoissa sitä kuuluisaa venymisen taitoa vielä esittänyt ja nämä yksittäiset kilpailut eivät takaa vielä minkäänlaisia mitaliodotuksia, vaikka toiveikas kyllä voi olla. Nuo arvokisajuoksut tuppavat olemaan aina kovia taktikointikisoja, joissa suomalaiset syystä tai toisesta ovat olleet aika paperia viime vuosina.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Keskustelufoorumilla on tietysti helppo sanoa että Eriksson kilpailee väärässä lajissa mutta en oikein tajua miksi hänen kannattaa olla estejuoksija kun häviää esteidenylitystaidossa lähes kaikille kilpakumppaneilleen. Kun tämä yhdistetään ryhmässäjuoksemiseen niin Erikssonilla tapaa tulla ongelmia juoksuissa jotka etenee 9.30-vauhdilla ja pitäisi tapella kärkisijoista. Ehkäpä EM-kisoissa Erikssonin paras taktiikka olisi juosta kärjessä lähdöstä niin kauas kuin jaksaa.
1500 metriä saattaa matkana olla Erikssonille liian lyhyt mutta 5000 metriä puolestaan ei varmaankaan liian pitkä, tässä lajissa hän saattaisi saavuttaa hyvääkin menestystä EM-tasolla. Erikssonin vahvuus on kova loppukiri jolla on kovasti käyttöä. Tuossa lajissa EM-kisoissa vastaan taitaa tulla Sifan Hassan joka on kyllä kovempi vastus kuin yksikään eurooppalainen estejuoksija.
 

vitozzius

Jäsen
Näiden läpinöiden kanssa olisin Erikssonin kohdalla vielä aika varovainen.
Sen verran heikosti tämän kauden aiemmat juoksut sileillä matkoilla menivät, että kyllä tämä nyt helpotus oli. Ilmeisesti jotain heinänuhaa on ollut ja nyt raitis happirikas ilma oli syynä että juoksu kulki noinkin hyvin. Toivotaan siis koleaa ja sateista säätä Amsterdamiin, jottei siitä tule kirottu!
Tuossa lajissa EM-kisoissa vastaan taitaa tulla Sifan Hassan joka on kyllä kovempi vastus kuin yksikään eurooppalainen estejuoksija.
Tuo varsinkin, että siellä on muutama afrikkalainen, ei tee helpommaksi menestyä vitosella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös