Mainos

Yleisurheilun MM-kisat 2007 Osaka, Japani

  • 85 145
  • 586

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Ylisuorittajat: Holmén, Nikkanen, Kyyrö
Perussuoritus: Häggblom, Vasara, Rinne, Manninen
Pettymys: Söderberg, Krüger, Kirva
Ylisuorittajat: -
Onnistujat: Holmén, Nikkanen, Kyyrö
Perussuoritus: Häggblom, Vasara
Pettymys: Söderberg, Kruger, Manninen
Omalla tasollaan, mutta miksi kisoissa?: Rinne, Kirwa
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ylisuorittajat: Holmen
Onnistujat: -
Perussuoritus: Vasara, Kyyrö, Nikkanen
Pettymys: Häggblom, Söderberg, Kruger, Manninen, Rinne, Kirwa

Kirsi Pelttarin vetämän kotimaan kisastudion "joukkuehenki"-keskustelut riittävät minulle. Jopa niinkin iso urheilupsykologian guru kuin Juri Hanin meni korostamaan toisen yksilöurheilijan menestyksen (Holmen) vaikutusta toisen yksilöurheilijan kisasuoritukseen positiivisesti. Samalla linjalla oli Mikael Ingberg, jonka ensimmäinen esiintyminen kisastudiossa meni hukkaan pohdittaessa yleisurheilujoukkueen hengen vaikutusta yksilöurheilijaan. Holmenin huippusuoritus ei ole siivittänyt vielä ketään toista suomalaista perussuoritusta parempaan kisaesitykseen. Sen sijaan pettymys-lista on taas tutun pitkä Holmenin hienosta avauksesta huolimatta.
 

Viljuri

Jäsen
Tarkasteltaessa näitä urheilijoiden tuoreempiakin suorituksia, on kohtuuden nimissä otettava huomioon, että kilpaurheiluun kohdistuva urheilulääketieteellinen osaaminen on edelleen Suomessa lamassa, eikä lähes katastrofaalisesti epäonnistunut tiedotusstrategia myöskään vuoden 2001 tapahtumista kerää erityisemmin laakerinlehtiä seppeleeseen... (konkreettisesti, kuka kehtasi valita hotelli Haagan tiedotustilaisuuksien pitopaikaksi? Tuollaiset tilaisuudet tulee pitää Saariselällä, tai vastaavan kaukaisessa paikassa... Pattaya?)

Nimenomaisesti kestävyyslajien puolella olemme ilmeisesti suorastaan romahtaneet verimanipulaation "know-how":ssa, eikä tietämyksemme "hormonisubstituuttien ja/tai muiden vastaavien valmisteiden" puolellakaan vakuuta. Tasohan tosin tippui merkittävästi heti 1980-luvun alussa*, YYA-sopimuksesta ja myöhemmin KIHU:sta huolimatta.

Ehkä on ollut melkoisen epäonnistunut ratkaisu sijoittaa KIHU Jyväskylän yliopiston yhteyteen? Kannattaisi varmasti suunnitella sen hajasijoittamista Etelä-Afrikkaan, "laajasti ottaen" Marbellan seutuville (sieltä löytynee Moskovan jälkeen paras venäläinen tietotaito alalta, eikä Los Patoskaan ole pahimmasta päästä, ja ainakin jo Fuengirolan puolelta löytynee jo siedettävää harjoittelumaastoa) sekä kelirikkokausiksi moniin urheiluopistoihimme...

* Ilmeisesti herrat tohtorit menneet jo syyttelemään jopa erästä talonmiestä tutkimustulosten vääristelystä/huonosta laadusta. Se on mitä vaikeinta tiedemaailmassakin myöntää, jos putoaa kelkasta kuin eno veneestä.
 

Ghost

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins
Itse en kyllä Salla Rinteen kisamatkaa kyseenalaista. B-raja oli tehtynä ainoana suomalaisena, joten ei mielestäni mitään epäselvyyttä. Se, että rajat ovat olemassa, tuovat selkeät valintaperiaatteet, joita pitää mielestäni noudattaa säännönmukaisesti. Ja SUL:han on vielä tiukemmalla linjalla kuin IAAF rajojen kanssa: IAAF:lle kelpaavat vuoden 2006 tulokset, mutta SUL vaatii tänä vuonna tehdyn.

Sen voi toki sitten kyseenalaistaa, onko B-raja liian alhainen.

Muutoin onnistujista ja epäonnistujista hannes_ko:n linjoilla.
 

Chilango

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpat, Les Habs
Ideanani oli nimenomaan vertailla Suomea ja Ruotsia.
On helppo sanoa miten on "normaalia" etta osa epaonnistuu ja miten kisat on mennyt "odotusten mukaisesti" vertaamatta menestysta muihin maihin.

Tassa tahan mennessa tapahtunut.

Suomi

Ylisuoritus:
- Holmen

Onnistunut suoritus:
- Nikkanen
- Kyyro
- Mika Vasara
- Karjalainen (vahintaan)
- Rinne (7-ottelu)

Alisuoritus
- Kirwa
- Manninen
- Haggblom
- Soderberg
- Kruger

Ruotsi

Ylisuoritus:
- Kluft

Onnistunut suoritus:
- Samuelson (7-ottelu)
- Engman (kuula)
- Mohammad (esteet) (vahintaan)
- Skoog (esteet)
- Persson (seivas)

Alisuoritus:
- Arhenius (kiekko)


Eli Suomi - Ruotsi tilanne on :
1 - 5 - 5
1 - 5 - 1

Tuosta jokainen voi vetaa omat johtopaatoksensa.
 

Ghost

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins
Henrik Skoog jäi kuitenkin esteissä päälle 20 sekuntia vajaan kuukauden vanhasta kauden parhaastaan. En nostaisi kyllä onnistujiin asti, vaikka kisa menikin osittain perseelleen sen alun kolarin takia. Onnistuminen olisi vaatinut pääryhmän mukana pysymistä. Ehkä parhaiten Skoogia kuvaisi ryhmä "epäonniset".

Mohammed taas estemiehistä voi kyllä vielä vaipua alisuorittajiinkin. Pelkkä finaalipaikka ei noilla odotusarvoilla riitä missään tapauksessa onnistumiseksi. Naisestejuoksija Christin Johansson tuosta listasta ainakin puuttuu. Hän keskeytti suorituksensa, joten alisuoritus lienee oikeutettu arvosana.

Eli Ruotsi minun mielestäni:

1-4-3 (Onnistunut Mohammad auki).

Suomi

1-5-5

Ja Suomellakin noissa viidessä epäonnistuneessa kaksi sellaista, joiden olisi loukkaantumisen vuoksi ollut viisaampi jättää kisat väliin (Häggblom, Kirwa).

EDIT: Toki jos jotain tilastoja halutaan käyttää (kuten ilmeisesti tarkoitus tuossa olikin), niin lista voi näyttää tuolta kuin Chilangolla. Siinä jää kuitenkin helposti puoli totuutta unohduksiin, etenkin juoksulajeissa, joissa vauhti vaihtelee. Kenttälajeissa ehkä toimii.
 
Viimeksi muokattu:

tiikeri

Jäsen
Onnistunut suoritus:
- Mika Vasara
Alisuoritus
- Haggblom

Viitsisitkö perustella näitä jotenkin? Miten Vasaran suoritus voi olla onnistunut, jos mies työntää 19 ja puoli ja jää karsintaan. Entäs Häggblom, jonka ei pitänyt alunperin edes pystyä työntämään kisoissa paskalla nilkalla. Sanoisin että Vasara oli hyvin lähellä omaa tasoaan, enemmän kuitenkin alisuorittaja kuin onnistuja ja Häggblomin suoritusta puolestaan ei mielestäni voi oikein arvioida loukkaantumisesta johtuen. Muuten suunnilleen samaa mieltä listasta.
 
Viimeksi muokattu:

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Miksi laskette Krugerin epäonnistujiin? Hän on nyt suomalainen..
 

Chilango

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpat, Les Habs
Henrik Skoog jäi kuitenkin esteissä päälle 20 sekuntia vajaan kuukauden vanhasta kauden parhaastaan.

No kerrataan viela idea.

Tallakin palstalla on moneen kertaan kerrottu miten suomalaisilla ei paa kesta arvokisoissa. Varmaan yhta monta kertaa on (varsinkin hannes_ko:n kirjottamana) "selitetty" suomalaisten suorituksia olosuhteilla ja miten arvokisoissa harvoin paastaan siihen kesan parhaaseen.
Koska itse kuulun niihin jotka epailevat suomalaisten epaonnistuvan useammin arvoikisoissa kuin esim. ruotsalaiset, haluaisin jollain tavalla verrata ja todistaa etta olen oikeassa/vaarassa.

No milla tavalla sitten verrataan?
Laitan tahan nama omat saantoni viela kerran mutta selitetaan muutama kohta.
Koska hanneksen mielesta oman parhaan saavuttaminen kisoissa on jo hyva saavutus niin mikas sitten on se normaali onnistunut tulos? Itse paadyin tahan: Oma kesan paras -5%. Jonnekihan se raja on pistettava.
Mielestani pelkka mitskukaan ei voi taata ylisuoritusta, esmes Pitkamaen jaadessa hopealle kesan parasta huonommalla tuloksella, antaisin hanelle vain onnistuneen suorituksen. Tosin tietysti jos voittaja heittaa yli Pitkamaen parhaan eli vain parantamalla kesan parastaan olisi han voittanut, annan hanelle ylisuorituksen. Sama muuten patee Kluftiin.
Kuulostaa varmaan monimutkaiselta.
Varmaan tulee tapauksia jossa nama rajat ei ihan "reiluja" ole mutta varmaan aika hyvan yleiskuvan talla saa.

Eli tassa saannot viela kerran.

Ylisuoritus
- kulta
- hopea tai pronssi (jos tulos parempi kuin kesan paras -5%)
- henkilokohtainen kauden paras

Onnistunut suoritus
- hopea tai pronssi (mikali kulta olisi tullut oma kesan paras -5% tuloksella tai urheilijalla on kauden maailman karki lajissaan)
- tulos vahintaan oma kauden paras -5%.
- finaalissa

Alisuoritus
- Ei tulosta, hylkays
- tulos < oma kauden paras -5%.

Tuo Skoogin tulos muuten on alle 5% huonompi kuin hanen kesan parhaansa eli menee sinne onnistuneiden joukkoon...
Toisaalta onhan siella myos Rinne onnistuneiden joukossa.
 

Seti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Olipahan komea avojääpommi juuri käynnissä olevassa juoksussa.

Keep your head up son! :D:D:D

http://www.youtube.com/watch?v=EIoLqHrcvIM

Aamukisa, paras kisa.

Vielä kun löytyisi tämä kun 21v. kävelijä yritti lähteä mestarein vauhtiin. No kestihän se siinä vartin tai jotain. Seuraava kuva on kun kaveri ajaa sananmukaisesti pää edellä ulos radalta. Heh.

Nää on miesten kisat !

Oikeasti. 50km kävely, joka kestää jotain neljä tuntia, on niin raaka ettei mitään rajaa. Sällit pitäisi lähettää radalle jotain kahden aikaan aamulla.
Naisten maraton ? Ehkä kolmelta aamulla ....

Olisko Los Angeles 1984 kun viimeksi on nähty vastaavia.
Noh, kuten sanottua. Miesten kisat.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä aamu on helppo summata:

epäonnistunut suoritus: Ilona Ranta
omalla tasollaan: Oskari Frösén

Oskarilta olisi omalla tasolla ollessa voinut ehkä vaatia 226:n ylittämistä ensimmäisellään, että ehkä aavistus oltiin negatiivisen puolella. Lisäksi aivan turha pudotus (alitus) alkukorkeuksissa.

Lopulta taso toki nousi niin korkeaksi, että 229 vaadittiin. Se taas on korkeus, jota ei mielestäni Fröséniltä voi edellyttää, koska se on aivan hänen kykyjensä ylärajoilla.

Rannasta en oikein osaa sanoa aikojen perusteella mitään, mutta sen nyt ymmärsi aika helposti, ettei hyvin mennyt. Oliko jatkopaikka missään vaiheessa realismia, ei kai.

--

Ja vertailu Ruotsiin:

Onnistujat: Linus Thörnblad 229 ekalla yli
Omalla tasollaan: Susanna Kallur (tosin aika oli hyvä, mutta tärkeintä oli mennä jatkoon), Stefan Holm (yksi pudotus sotki sarjaa)
Epäonnistujat: Jenny Kallur (ei toivoakaan jatkopaikasta), Anna Söderberg (karsiutuminen kiekossa)

Suomi-Ruotsi-vertailu selvinnee kyllä ihan mitalitilastosta. Se taas, että suomalaiset tuntuvat "aina" epäonnistuvan, johtuu aika suureksi osaksi ylisuurista odotuksista. Kisahenkeä nostatetaan mediassa ennen kisoja ja siinä vaiheessa on yleensä realismi kaukana. Tästä ihannemaailmasta kun palataan reaalimaailmaan, niin se usein lyö märällä rätillä vasten kasvoja.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Itse en kyllä Salla Rinteen kisamatkaa kyseenalaista. B-raja oli tehtynä ainoana suomalaisena, joten ei mielestäni mitään epäselvyyttä. Se, että rajat ovat olemassa, tuovat selkeät valintaperiaatteet, joita pitää mielestäni noudattaa säännönmukaisesti. Ja SUL:han on vielä tiukemmalla linjalla kuin IAAF rajojen kanssa: IAAF:lle kelpaavat vuoden 2006 tulokset, mutta SUL vaatii tänä vuonna tehdyn.

Sen voi toki sitten kyseenalaistaa, onko B-raja liian alhainen.

Muutoin onnistujista ja epäonnistujista hannes_ko:n linjoilla.

Senhän voi heti tähän kommentoida, että nuo B-rajat ovat joissain lajeissa perseestä. Miesten pituudessa jopa 805, jolla ollaan oltu pisteilläkin usein ja finaalissa kisoissa kuin kisoissa. 7-ottelussa B-rajalla ollaan sijan 20 kieppeillä. Haloo!
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Tuo Skoogin tulos muuten on alle 5% huonompi kuin hanen kesan parhaansa eli menee sinne onnistuneiden joukkoon...

Tämän loistavaakin loistavamman prosenttiajattelun mukaan Tyson Gay olisi saanut sinulta onnistuneen leiman ja papukaijamerkin perseeseensä juoksemalla ekoissa alkuerissä ajan 10,33 ja karsiutumalla.

No se siitä. Yön saldona Ilonan huono juoksu ja Oskarin ok-suoritus. Vaikka olenkin kurkkua myöten täynnä tätä "suomalaiset pettävät aina ja ruotsalaiset venyvät" -paskaa (oikeasti, suomalaiset ovat pelkästään 2000-luvulla jo niin monta yllätysmitalia ottaneet että ei tällaista viitsisi kuunnella), niin on se todettava että lähes identtisen ennätyksen omannut Ruotsin Mårtensson juoksi noissa 400 m aidoissa puolitoista sekuntia kovempaa kuin Ilona. Ruotsi-ottelussa tiukka kamppailu silti luvassa. Miesten korkeus puolestaan oli ihmeellisenkin hyvätasoinen. Saa muuten Holm hypätä melkoisen hyvin jos meinaa saksalaisen pomppuihmeen voittaa...harvoin noin ilmavia ylityksiä, mitä tämä Onnen teki, näkee noista korkeuksista.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tarkasteltaessa näitä urheilijoiden tuoreempiakin suorituksia, on kohtuuden nimissä otettava huomioon, että kilpaurheiluun kohdistuva urheilulääketieteellinen osaaminen on edelleen Suomessa lamassa,

Nimenomaisesti kestävyyslajien puolella olemme ilmeisesti suorastaan romahtaneet verimanipulaation "know-how":ssa, eikä tietämyksemme "hormonisubstituuttien ja/tai muiden vastaavien valmisteiden" puolellakaan vakuuta.

Eiväthän urheilijoiden tulokset osoita suomalaisen urheilulääketieteen jälkeenjäämistä Pekka Peltokallion ajoista. Enemmän Osakan tulokset kertovat siitä, että urheilulääketieteen tietotaitoa ei käytetä Suomessa tällä hetkellä kuin osittain hyväksi. Kuulassa vielä muutama vuosi sitten oli useita työntäjiä, jotka pystyivät 20 metrin ylityksiin vaikka unissaan. Silloin suomalaisen urheilulääketieteen sallittiin auttaa kuulamörssäreitä muiden maiden tapaan ja pysyimme kilpailussa huipulla mukana. Pelkkä kasvuhormonin käyttö (mikä ei paljastu vieläkään dopingtesteissä!) ei siivitä kuulantyönnössä kuin yli 19 metrin työntöihin, mitkä nekin ovat luomuihmiselle lähes mahdottomia saavutettavia.

Ilona Ranta oli etukäteisodotuksiin ja -puheisiin nähden iso pettymys. Oskari Frösen teki omalle tasolleen kuuluvan perussuorituksen.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Moukarin finaali tänään siis klo 13.30. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokatunti on pidettävä tv-huoneessa ja hieman normaalia myöhempänä ajankohtana. Onneksi kisat ovat nyt eikä ens viikolla, koska sitten tännekin täytyisi raahata boxi jostain.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
- - -
1970 München:
- - -
1974 Montreal:
- - -

Munchenin olympialaiset taisivat olla kuitenkin vuonna 1972 ja Montrealin 1976.

Mutta asiasta toiseen. Tuo nuorten urheilijoiden lähettäminen kisoihin oppimismielessä saa kannatukseni. Tällaisia urheilijoita nyt mukana olevassa porukassa on mm. Minna Nikkanen, Merja Korpela, Jarkko Kinnunen ja Visa Hongisto. Muistetaan hyvin kuinka Pekka Vasala kävi Meksikossa -68 juoksemassa harjoitusjuoksuja, mutta räjäytti pankin neljä vuotta myöhemmin.

Sen sijaan en ymmärrä mitenkään vanhempien "urheilijoiden" palkintomatkoja. Millä ihmeen eväillä joku Kolkkala siellä loisii? Tai Francis Kirwa, milloin on juossut viimeksi maaliin asti?
 

TKH

Jäsen
Tämä aamu on helppo summata:

epäonnistunut suoritus: Ilona Ranta
omalla tasollaan: Oskari Frösén

Oskarilta olisi omalla tasolla ollessa voinut ehkä vaatia 226:n ylittämistä ensimmäisellään, että ehkä aavistus oltiin negatiivisen puolella. Lisäksi aivan turha pudotus (alitus) alkukorkeuksissa.

Lopulta taso toki nousi niin korkeaksi, että 229 vaadittiin. Se taas on korkeus, jota ei mielestäni Fröséniltä voi edellyttää, koska se on aivan hänen kykyjensä ylärajoilla.

Rannasta en oikein osaa sanoa aikojen perusteella mitään, mutta sen nyt ymmärsi aika helposti, ettei hyvin mennyt. Oliko jatkopaikka missään vaiheessa realismia, ei kai.

--

Ja vertailu Ruotsiin:

Onnistujat: Linus Thörnblad 229 ekalla yli
Omalla tasollaan: Susanna Kallur (tosin aika oli hyvä, mutta tärkeintä oli mennä jatkoon), Stefan Holm (yksi pudotus sotki sarjaa)
Epäonnistujat: Jenny Kallur (ei toivoakaan jatkopaikasta), Anna Söderberg (karsiutuminen kiekossa)

Ilonaan vertailun vuoksi mainittakoon, että täysin saman tasoinen Erica Mårtenson meni aikavertailusta jatkoon omalla ennätyksellään 56,19. Mainitaan myös vaikka se, että muutaman sadasosan ennätysparannus olisi tuonut Ilonalle jatkopaikan kun sen oman erän viides meni viimeisenä aikavertailusta jatkoon ajalla 56,37. Eli ei jatkopaikka noin periaatteessa mahdoton olisi ollut, mutta Rannan omaan ennätystä se olisi vaatinut. Toisaalta se juoksi ennätyksensä vain pari viikkoa sitten. Mielestäni olisi tällöin ollut realistista odottaa sen juoksevan oman ennätyksensä tuntumaan tai jopa vähän sen alle. Ei jatkopaikka ihan realistinen ollut, mutta olisi se noin periaatteessa täysin mahdollinen ollut. Täysin realistinen se ei edellä mainitulle ruotsalaisellekaan ollut, mutta se meni jatkoon ja Ilona ei.

Oskari kisasi ihan hyvin, sen nykykunnolla olisi tuo 229 voinut mennä nappisuorituksella, mutta sellaiset harvoin tulevat näin tärkeisiin paikkoihin.
 

TKH

Jäsen
Omalla tasollaan, mutta miksi kisoissa?: Rinne, Kirwa

Niin, itse en kyllä kyseenalaistaisi kummankaan osallistumista kisoihin. Kirwa on juossut tänä ja viime vuonna kaksi erittäin hyvää maratonia. Viime vuonna se oli Rotterdamin maratonilla kahdestoista 2.13 ajalla. Mainittakoon vertailun vuoksi että Janne oli tänä vuonna tuolla samalla maratonilla kahdeksas. Tänä vuonna Kirwa taas juoksi hyvin Rooman maratonilla ollen yhdestoista 2.14 ajalla. Tuossa samassa kisassa Osakassa heti Janne jälkeen maaliin tuollut Martinez oli muuten toinen. No onhan Kirwalla tietysti vammoja jonkin verran ollut, mutta mikäli kaveri on noin varteenotettavia tuloksia tehnyt, niin ei sen paikkaa juokkueessa voi kyseenalaistaa. Luottaisin näissä asioissa enemmän henkilön omiin tuntemuksiin, eli jos kaveri itse on katsonut olevansa riittävässä kunnossa kisoihin osallistuakseen, niin se riittää minulle. Toistaiseksi Francis ei ole arvokisoissa oikein onnistunut, mutta harvemmin sitä ensimmäisillä osallistumiskerroilla heti menestytään.

Rinteen kohdalla kyse taitaa olla enemmänkin siitä, että onko sijoittuminen vaikka nippa nappa 15 joukkoon tarpeeksi lentolippuun? Sallahan oli kuudestoista ennen kasisatasta jonka jälkeen se siis putosi kymmenen sijaa. Mielestäni tuo aikaisemmin arvioimani sijat 15-18 olisivat täysin olleet haarukassa mikäli se olisi siihen uskomaani 6000 pisteeseen päässyt, mikä oli täysin realistista. Nyt kyse on siitä kenelle tuo noin sija 15-16 on tarpeeksi ja kenelle ei. Arvokisakokemuksien hankinnan kannalta minusta se on ehdottomasti tarpeen lähettää kilpailuihin myös sellaiset joille "vain" edellä mainitut sijat ovat realistisia. Mielestäni tuolle lopun romahtamiselle ei kannata laittaa liikaa painoarvoa kun todellisuudessa kuusi lajia meni ihan OK-tuloksin joskaa ei aivan toivotussa määrin.
 

TKH

Jäsen
Mitä mieltä olette olleet Ylen selostajien ja kisastudion suorituksista tähän mennessä?

Välillä se on hyvin huvittaa. Jotain jäi taas muistiin.

Korkeudessa ne sekoili harvinaisen paljon. "nyt olisi sitten erittäin tärkeää hypätä ensimmäisellä yli kun vertaillaan pudotuksia". Menossa oli karsintakorkeus 229.

Tai "Tämä kaveri ei pääse finaaliin kun ylitti vasta kolmannellaan 229 ja finaaliin on mennyt jo kaksitoista kaveria, jotka ylitti 229 ensimmäisellään tai toisellaan".

Pituudessa hyppääjän kengän kärki jäi 2 senttiä vahasta oli jotain "aivan tyydyttävästi osui lankulle". No joo, tämän se saattoi katsoa jostain muualta, mutta samaan aikaa sitä näytettiin kuvassa.
 

Jermu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä mieltä olette olleet Ylen selostajien ja kisastudion suorituksista tähän mennessä?

Menee heittämällä kategoriaan "omalla tasollaan"

(selvyyden vuoksi: tätä ei pidä missään nimessä tulkita positiiviseksi palautteeksi Mertsiä ja kumppaneita kohtaan. Jos supliikki on ok, niin se ei vielä riitä, kyllä selostajalta pitäisi löytyä edes jonkinasteinen lajitietämys, puhumattakaan edes auttavasta näkökyvystä ja tilannetajusta.)

Yle:n selostajien kunniaksi on tosin todettava, että hakkaavat Oskari Saaren 6-0 ja Matti Kyllösen 10-0, jos vertailua haetaan F1-selostajiin.

Mutta odotan, että joku "suomalaiset alisuorittavat aina, kun taas 100% sveduista tekee kauden parhaat tuloksensa arvokisoissa" -mantraa toistava voisi lyödä faktaa myös siitä tiskiin, kuinka ruotsalaiset selostajakollegat ylisuorittavat arvokisoissa suomalaiskollegoihin verrattuna. Tosin jotenkin minulla on sellainen käsitys, että juuri tässä joukossa, jossa lajitietämys vajoaa sinne keskivertopenkkiurheilijan ja Yle:n selostajienkin tasolle / alapuolelle, Mertsiä pidetään Jumalana, joka ei tee lainkaan virheitä.
 

scholl

Jäsen
Rinteen 16. sija keihään jälkeen ei ole vertailukelpoinen siinä mielessä, koska hän on keihäässä parempi kuin muissa lajeissa. Vaikka olisi ollut ennätyskunnossaan niin kasisatasella olisi silti pudonnut ja jos olisi tehnyt sen 6000 pistettä niin silti olisi ollut vain 18. Totuus on se, että tuolla on nopea rata, joten pitää juosta ja hypätä pituutta hyvin. Lisäksi totuus on se, että arvokisoissa urheilijat ovat parhaimmillaan, joten siksikin tulee kova tulostaso.
 

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Varmaan yhta monta kertaa on (varsinkin hannes_ko:n kirjottamana) "selitetty" suomalaisten suorituksia olosuhteilla ja miten arvokisoissa harvoin paastaan siihen kesan parhaaseen.
Höpö höpö.

Jos tarkoitat, että olisin käyttänyt arvokisoja "olosuhteina", niin olet väärässä.

Arvokioissa pitäisi kyllä päästä erityisesti juoksumatkoilla kesän parhaaseen tai sen tuntumaan. Mutta esimerkiksi Mikko Kyyrö taisi heittää karsinnassa paremmin kuin ennätysheitossaan pellon keskellä, joten kaiken maailman viisiä prosentteja on hölmö laskea.

Urheilijan suoritus pitää arvostella esityksen perusteella. Muistan kun iloitisin Buadepstin EM-kiosjen jälkeen lukiossamme Samuli Vasalan kuudennesta sijasta vitosella. Tällöin opettajamme muistutti, että aika oli huono. No olihan se huono aika, mutta suoritus oli silloin todella kova.

*****************

Ja Kirwasta ja Rinteestä vielä: Kirwa oli loukkaantunut, ja Rinteella liian rankka ohjelma alla. Aika turha hakea ottelurajaa Kalevan Kisoissa. Enkä kyllä tajua miksi Kirwa nylkytti ratamatkoja samoissa skaboissa.
 

TKH

Jäsen
Vaikka olisi ollut ennätyskunnossaan niin kasisatasella olisi silti pudonnut ja jos olisi tehnyt sen 6000 pistettä niin silti olisi ollut vain 18. Totuus on se, että tuolla on nopea rata, joten pitää juosta ja hypätä pituutta hyvin. Lisäksi totuus on se, että arvokisoissa urheilijat ovat parhaimmillaan, joten siksikin tulee kova tulostaso.

Mutta tuo sija 18. oli minusta vielä täysin sitä mikä oli realisisesti odotettavissakin, ei se mikään pettymys olisi ollut. Tai ei ainakaan minulle, kuten aikaisemmin listasin veikkauksiini, niin sijat 15-18 oli se mitä realistisesti onnistuneella ottelulla Sallalta saattoi odottaa. Toteutuneita pisteitä kun katsoo, niin sijat 16-18 olisi ollut mahdollista, se olisi vaatinut sen 6000-6056 pinnaa. Todellisuus ennen kasisatasta oli se, että edes normisuoritus siinä ei enää olisi tuonut sijaa kahden kymmenen sakissa. Mikä todellakin johtuu siitä, että ottelu oli tällä kertaa hyvin monilta todella onnistunut. Kahdentoista parhaan joukosta vain Bogdanova ei tehnyt kauden parastaan. Kärkikaksikon euroopan- ja Ukrainen ennätyksen lisäksi myös Norjan Marcussen (oli hienosti 11.) teki Norjan ennätyksen. Tämän lisäksi tehtiin viisi omaan ennätystä ja viisi kauden parasta tulosta, ja näihin ei tietenkään ole luettu noita kolmea ensin mainittua ennätystä. Eli tytöillä oli todellakin hyvin onnistuneet ottelut. Tästä huolimatta tuo arvioimani sija olisi Sallalle ollut realistinen hyvällä ottelulla, nyt sellaista ei kuitenkaan aivan tullut.
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Tämän loistavaakin loistavamman prosenttiajattelun mukaan Tyson Gay olisi saanut sinulta onnistuneen leiman ja papukaijamerkin perseeseensä juoksemalla ekoissa alkuerissä ajan 10,33 ja karsiutumalla.

Ei pitäisi lukea palstaa julkisella paikalla, oli nimittäin pokassa pitelemistä!

Mutta juurikin noin. Lisäksi 200 metrillä puhutaan useimpien kohdalla yli sekunnista, 400 metrillä 2.2-2.3 sekunnista, 110m aidoissa 65-70 sadasosasta jne. Paljon paremmin ei prosenttiluku sovellu hyppyihinkään: miesten korkeus reilut 11 senttiä, naisten seiväs 21-24 senttiä, miesten pituus yli 40 senttiä ja kolmiloikka 85 sentin molemmin puolin.

Sitten taas jossain keihäässä 5% kuulostaa jo ihan siedettävältä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös