Yleisurheilukausi 2021

  • 269 842
  • 2 156

Salama44

Jäsen
Aikuisten Ruotsi-maaottelu tappiot sinetöityivät.

Lovisa Lindh päihitti kevyesti hymyissä suin Kuiviston loppukirissä. Miesten keihäsvoittokin meni Ruotsiin kaikkien suomalaisten jäädessä alle 80 metriä. Kuuselalla on eväät 85 metrin heittoon, mutta tekniikka on ihan mitä sattuu ja vain joskus osuu joku heitto kohdalleen kotimaassa.

Kaikki maaottelut yhteenlaskien Suomi on tappiolla jo lähes 60 pistettä. Vain tytöt johtavat omaa otteluaan 5 pisteellä. Ottelumaaottelut hävittiin myös.

Suomalaisista kunnon tuloksen ja ennätysparannuksen teki vain Mette Baas 400 metrillä kun Ruotsalaiset rymistelivät joukolla rikki vanhoja maaotteluennätyksiä Lasse Virenin 5000 metrin ennätys mukaan lukien ihan soolojulksuna.
 

Huono pakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Onhan nämä maaottelut aikuisten osalta nykyään aika tylsää katsottavaa. Ruotsi kairaa pääasiassa Suomea hanuriin vuosi vuoden jälkeen enemmän tai vähemmän, harvakseltaan sitten Suomikin onnistuu voittamaan. Kaukana ovat ne ajat, kun Suomi voitti naisten ottelun toistakymmentä kertaa peräjälkeen ja yleensä vielä selkeällä erolla.
 

Proffa_20

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Chicago Blackhawks & FC Bayern München
Daniel Ståhl omaa kuulantyönnön taustaa. Sen lisäksi hän on olympiavoittaja ja maailmanmestari, jota Arttu Kangas ei ole. Typerää vertailua.
Daniel Ståhl ei ole tietääkseni olympiavoittaja tai maailmanmestari kuulantyönnössä, vaan kiekonheitossa.

Pitää vielä tähän ottaa kantaa sen verran, että tuo viestini ei ollut mitenkään kohdistettu Arttu Kankaaseen tai häneen henk.kohtaisesti, ei millään tavalla. Ja kyllä olen tietoinen Ståhlin kuulantyöntö taustasta, mutta se ei poista sitä, että mies on päälajiltaan kiekonheittäjä. Tarkoitus oli vain pointata se raaka fakta, että ruotsalainen kiekonheittäjäkin työntää rautapalloa yli 80cm pidemmälle, kuin meidän Suomen parhaat, lajia (eli siis kuulantyöntöä) ammatikseen harjoittelevat kaverit. Arttu Kangas nyt vain sattui olemaan tämän(kin) vuoden Suomen mestari, joten oli siis kaveri johon verrata.

Toki Ståhlin voimatasot yms. ovat täysin eri luokkaa ja eri tasolla, kuin meidän kuulantyöntäjillä, mutta vaikka tätä nyt yrittäisi miten pyöritellä tai hattarassa pyörittää, niin kyllä meidän kuulantyönnön taso on laskenut hävettävän alas ja ennennäkemättömän surkeaksi. Kylmä ja raaka fakta on se, että ruotsalainen kiekonheittäjä (ja silloin tällöin rautapalloa pukkaava kaveri) työntää melkein metrin pidemmälle, kuin meidän lajin erikoismiehet.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Alustavan arvokisakalenterin 2022 mukaan Kalevan Kisat elokuun alussa, viikkoa myöhemmin em-kisat ja Ruotsi-ottelu kaksi viikkoa päättymisestään.

Arto Bryggarehan vois käydä pyörimässä ympäri seuroja ja valmennustiimejä ilmoittamalla arvokisoihin pääsevien huippujen takana oleville realiteetit, että "oot ihan hyvä urheilija, energinen ote, mutta vittu sustakaan oikeesti mitään tuu. Lopeta tuo säälittävä rimpuilu arvokisarajan kanssa, käyt vetämässä otatuksen Kalevan Kisoissa Sm-mitaleista ja tähtäät kuntohuipun Ruotsi-otteluun"
 

vitozzius

Jäsen
Kun Suomen miehet voittivat Ruotsin 72 pisteellä vuonna 1978, silloin oltiin lähempänä kuin koskaan että koko kamppailu olisi kuopattu hautaan. Nyt ei olla vielä lähelläkään sitä tilannetta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Bianca Salming on myös ihan pätevän näköinen naisten korkeudessa. Börje Salmingin tytär ilmeisesti.

Vielä kun saisi yhden hypyn tehtyä, ilman että selostaijien täytyisi mainita isä-Börjeä. :D No kyllä tietty HHOF-jäsen ansaitsee jokaisen suosionosoituksen.

Muistelen, että kiekonheittäjä Pentti Kahma olisi Ruotsi-ottelussa joutunut myös kuularinkiin, Pitäneekö paikkansa?

Kiekkojätti Daniel Ståhl olisi todennäköisesti voittanut myös kakkoslajinsa kuulan. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka kauas moukari niin ikään lentäisi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hexa

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Ottelumaaottelut hävittiin myös.

Tänä vuonna ottelut kuuluvat varsinaiseen maaotteluun, joten ei ole erikseen mitään ottelumaaotteluita. Kävelymaaottelu sen sijaan on edelleen muusta maaottelusta irrallaan. Sen Suomi toki voitti, mutta eipä sen mainitseminen olisi viestiisi sopinutkaan.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Kunhan ensin selvittävät, mikä on podcast.
Arto Bryggare tuo vastapainoa YLE:n vaalimalle ultrapositiviisuudelle, jossa huonoa ei sanota huonoksi, vaan sitä pidetään merkittävänä kehitysaskeleena, matkana urheilijan yhä syvempään itsetuntemukseen. Suomalaisuuden yksi perusominaisuuksista on kuitenkin todellisuudentajuinen negatiiivisuus: jos tätä ei huomioida, silloin hukka perii. Silloin tyydytään minkälaiseen kuraan tahansa ja varotaan tiukasti pahoittamasta jonkuin mieltä, ettei vaan sanottaisi mitään, mikä itse asiassa liittyy suoritusten todenmukaiseen arviointiin.

Mutta selvästä vieläkin selvempää: kesäolympialaisten suoritus oli täysin alle arvostelun ja tätäkään asiaa ei aluksi haluttu sanoa. Vasta kun painetta lisättiin, joutui Lehtimäkikin myöntämään, ettei ihan putkeen mennyt. Samoin jos urheilija suorittaa alle tasonsa, tämä pitää osata myös sanoa. Lyttäämistä ei tarvita, ei kansan syvien rivien kiukkua, vaan asiallista kritiikkiä. Varmaan parhaiten asiallisen kritiikin taitavat ne, jotka ovat itse urheilleet. Voimme toki vähentää kritiikistä määrätyn määrän vanhaa tietämystä ja arvomaailmaa, mutta silti kuuntelen mieluiten joitakin vanhoja jermuja kuin jotain Tuomas Haraa.

Suomi-Ruotsi ei nyt henkilökohtaisesti suuria tunteita herätä, mutta onhan silti varsin tylsää katsella täydellistä rämpimistä. Poisjääntejä arvioidessa luonnollisesti lääkäri olisi paras asiantuntija. Nuhaisena kilpailu ei kuulosta kuitenkaan kovin vaaralliselta, vaikka tuloksesta jäisikin puoli metriä pois, olisi tämäkin tulos arvokas lisä maajoukkueen pistesaaliiseen. On muistettava, että ammattiurheilijat ovat liiton kanssa sopimussuhteessa, joten heidänkin pitäisi edustaa maataan. Bryggaren kommentit yleisurheiljan kunnosta ja kaudesta ovat virkistävää luettavaa: joillakin kausi on perin lyhyt ja siltikin kunto prakaa jo muutamassa kuukaudessa. Pitäisikö harjoitella paremmin tai siirtyä johonkin sellaiseen lajiin, jossa on vain yksi performanssi vuodessa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Apa

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Nuhaisena kilpailu ei kuulosta kuitenkaan kovin vaaralliselta, vaikka tuloksesta jäisikin puoli metriä pois, olisi tämäkin tulos arvokas lisä maajoukkueen pistesaaliiseen.
Ei se ehkä järin vaarallista ole terveyden kannalta, mutta "yleisten syiden" takia ei oikein onnistu. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei saa aivastaa, tai joutuu testiin, linja tuskin on ottelussa hirveän eri. Siitähän se show alkaisikin, kun pitäisi testata koko joukkue.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Ei se ehkä järin vaarallista ole terveyden kannalta, mutta "yleisten syiden" takia ei oikein onnistu. Ylioppilaskirjoituksissakaan ei saa aivastaa, tai joutuu testiin, linja tuskin on ottelussa hirveän eri. Siitähän se show alkaisikin, kun pitäisi testata koko joukkue.
Koronapeikko tietysti kummittelee taustalla, mutta mikä ettei Mäkeläkin olisi voinut testata ennen maaotteluun tuloaan. Maski päässä urheilu varmaan herättäisi ainakin Ruotsissa huomiota, mutta eipä siellä nyt tunnuta kovin merkittävänä asiana koronaa enää pidettävän.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Koronapeikko tietysti kummittelee taustalla, mutta mikä ettei Mäkeläkin olisi voinut testata ennen maaotteluun tuloaan. Maski päässä urheilu varmaan herättäisi ainakin Ruotsissa huomiota, mutta eipä siellä nyt tunnuta kovin merkittävänä asiana koronaa enää pidettävän.
Kyllähän sääntö on yksiselitteinen: oireisena ei saa osallistua riippumatta testituloksista. Tästä on nyt turha pulista, se tilanne vain on tämä.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Samoin jos urheilija suorittaa alle tasonsa, tämä pitää osata myös sanoa.

Toki näinkin ja joissain tilanteissa tuo on jäänyt piippuun, mutta yleisellä tasolla minusta on yleisempää, että isossa kisassa tasollaan urheillutta syytetään mediassa alisuorittamisesta, kuin että jätetään todellinen alisuoritus mainitsematta. Lähinnä siksi, ettei ymmärretä, mikä se taso on. Nimittäin jos urheilija jää reippaasti kauden parhaastaan, mutta kauden paras ei ole missään linjassa perustason kanssa vaan kauteen on osunut yksittäinen piikki tai pari, niin ei se mitään alisuorittamista ole. Kauden perustason yläpäässä saakin odottaa urheilijan olevan tärkeässä paikassa, mutta piikkituloksessa on aina sattumaakin mukana. Puolestaan jossain sellaisessa kisassa, johon ei ole niin satsattu, ei ole ihmekään jos joskus tulee hutipäivä.

Puheisiin verrattuna todella harvoin myöskään esim. arvokisoissa menestytään todellisilla venymisillä, kuten isoilla ennätysparannuksilla. Toki silloin kun niin tehdään, niin upea suoritus ja hyvä tarina. Kuitenkin perustaso, ok terveydentila ja (Jokisen Ollia mukaillen) laadukas arki on valtaosan mitaleista takana - paitsi vaadittavan tulostason niin myös suoritusvarmuuden. Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta esim. se glorifioitu pään kestäminen lienee pienempi tekijä kuin vaikkapa aika lailla tuurin piikkiin menevät ulkoilmaurheilun olosuhdevaihtelut, tai luonnollinen vaihtelu siinä, mitkä tuntemukset sattuu kropassa juuri tärkeällä hetkellä olemaan. Ja kaikki nämä puolestaan ovat useimmiten pikkuseikkoja siihen arkeen verrattuna.

Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että asiat on myös mahdollista isosti tyriä niistä kunnonajoituksista yms. lähtien, aiempi viesti on siis kirjoitettu sillä oletuksella, että asiat on hoidettu periaatteessa ammattimaisesti ja hyvin. Eikä toisaalta ole esim. jotain rankempaa siviilipuolen härdelliä, jonka takia on kasetti ihan sekaisin.
 

Hexa

Jäsen
Onhan Ruotsi kyllä viime vuosina hallinnut selvästi näitä maaotteluita, joten siinä mielessä tappioissa ei olisi mitään yllättävää, vaikka Suomen yleisurheilu onkin hienoisessa nosteessa tällä hetkellä myöskin kokonaisuutena.
 
Onhan Ruotsi kyllä viime vuosina hallinnut selvästi näitä maaotteluita, joten siinä mielessä tappioissa ei olisi mitään yllättävää, vaikka Suomen yleisurheilu onkin hienoisessa nosteessa tällä hetkellä myöskin kokonaisuutena.

Ja ainakin mulle on yhdentekevää kumpi nämä maaottelut voittaa. Viihdettä kansalle ja hyvä kilpailu molempien maiden urheilijoille.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tällaiset maaottelut toistuvat, joten on aika kehittää mixumaisia uusia tapoja mittaamaan Suomen menestystä:

1) Tasoitussysteemi, jossa juoksijat lähtevät matkaan kauden parhaansa mukaisessa ajassa: muistuttaa takaa-ajoa, mutta käännetysti. Skiathlonpisteytys.

2) Golfin tyyliin reikäkilpailu, jossa kilpaillaan aina vain yksittäisen reiän voittamisesta. Suomi voi edelleen voittaa yksittäisiä lajeja. Jos lasketaan lajivoittajat, silloin Suomikin voisi periaatteessa pärjätä joskus.

3) Kilpailu, jossa verrataan kauden parasta ja maaottelutulosta. Voittaja se, joka tekee prosenteissa parhaan tuloksen. Suomi ei tosin pärjää tässä. Kehittyneemmin, voimme verrata tulosta 5 parhaan tuloksen keskiarvoon.

4) Lajivoiton pistemäärän nostaminen tapauksissa, joissa toinen maa dominoi muuten. Ns. epäoikeudenmukaisuuuskerroin.

5) GP-kisoista tuttu loppukilpailu, jossa vasta viimeksi tehty tulos ratkaisee, soveltuu aika harvoihin lajeihin. Esimerkiksi seipäässä hankala toteuttaa tai juoksuissa. Seipäässä tosin viimeinen ylitys ratkaisee, mutta tässä tapauksessa pitäisi hypätä korkeus kerrallaan ja alentaa ja ylentää rimaa jonkin algoritmin mukaan.

6) Hymyhenkilöpatsas eli posiperson iloisimmalle urheilijalle. tässäkin suomalaiset ovat vaikeuksissa. Jokavuotinen Bryggarepalkinto.

7) Tasoitussyssteemi kokonaiskilpaan, jossa ero ei milloinkaan kasva yli 10 pisteen. Pisteiden puolittaminen ja kaksinkertaistaminen tilanteen mukaan. Valtiovarainministeriön erikoismittari.

8) Ikähyvityksen käyttö sekä vanhoilla että nuorilla ns. Krugerefekti.

9) Melkein voittaja- urheilijan palkitseminen: palkinnon saa viimeistään neljänneksi sijoittunut. Vakuutusyhtiön sponsoroima IF-mittari.

10) Tulosten kääntäminen eli voittajalle noteerataan heikoin tulos ja kuudennella paras yms. Urheilun Marxmittari. Samaan voisi myös lisätä ennätysparantamisesta saatavat miinuspisteet.

11) Urheilijan olosuhdehyvitys, jossa mitataan tulosta erilaisten potentiaaliin liittyvien indikaattorien mukaan. Harjoittelun määrä voi tarpeen mukaan joko lisätä tai vähentää maaottelussa saavutettavia pisteitä.

12) Biomekaniikkaan liittyvien indikaattorien käyttö: Anita Korva näyttää mielellään habaansa, joten miksei koitettaisi mitata urheiljoiden lihaksiston kehittyneisyyttä. Ns. Korvaindeksi.

13) Menestyminen muissa lajeissa: Iivo-mittari. Kuka on saavuttanut jotakin jossakin muussa lajissa.

14) Urheilijoiden lajin vaihto jonkin algoritmin mukaan. Siis moukariheittäjät juoksemaan kymppiä ja niin edelleen.

15) Maaottelun muuttaminen 22-otteluksi. Säästyttäisiin urheilijoiden majoitus ym. kustannuksista. Yksi kilpailu, jossa 22 osasuoritusta.

16) Viimeinen keino. Maaottelun muuttaminen ns. e-urheiluksi. Suomi voittaa varmaan tässä, sillä meillähän niitä nörttejä riittää.
 
Viimeksi muokattu:

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
3) Kilpailu, jossa verrataan kauden parasta ja maaottelutulosta. Voittaja se, joka tekee prosenteissa parhaan tuloksen. Suomi ei tosin pärjää tässä. Kehittyneemmin, voimme verrata tulosta 5 parhaan tuloksen keskiarvoon.

Tämä vaikuttaa erityisen hyvältä. Värittäisi aika tavalla paitsi itse kilpailutapahtumaa, myös urheilijavalintaa. Liiton miehet pläräämään tilastopankkeja, että mistä kolosta kaivetaan ne jymypotentiaaliset urheilijat, joiden kausi on kuitenkin mennyt ihan penkin alle. Tai joku kärkiurheilija venyy vaikka Kalevan Kisoissa ennätykseen, niin heti on maaliviivalla herrat vastassa että sori, siihen meni maaottelupaikka. Oikea parranpärinän kultakaivos.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

Kankaan mietteitä kuluneesta kaudesta. Nyt ei enää puhuta tekniikasta, vaan myönnetään reilusti, ettei tehoja ollut.

Fysiikkaa enemmän, eli voimaharjoitteluun satsataan. Kun saa tehoja, niin se menee. Ulkomaanleiritystä tulee mukaan, että saadaan tehoheittoja. Tällä kaudella oli virhe, kun ei menty ulkomaille. Oli kolea kevät Suomessa, niin meni niin myöhään kevääseen tehoheitot.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eikö nuoret lahjakkaat suomalaisyleisurheilijat pitäisi ihan lähtökohtaisesti laittaa USA:n yliopistojen huippuvalmennukseen kelpo-olosuhteissa? Samalla tutkintokin taskuun.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Eikö nuoret lahjakkaat suomalaisyleisurheilijat pitäisi ihan lähtökohtaisesti laittaa USA:n yliopistojen huippuvalmennukseen kelpo-olosuhteissa? Samalla tutkintokin taskuun.
Heta Tuuri (korkeushyppääjä) lähti Yhdysvaltoihin yliopistoon opiskelemaan. Yliopistossa ei ollut valmentajaa joka olisi osannut valmentaa korkeushyppääjää. Tuurin tuloskehitys pysähtyi. Hän palasi muutama vuosi sitten Suomeen ja sai taas tulosparannuksia aikaan. Luin tämän paikallisesta aviisista (Etelä-Suomen Sanomat).

Tuurin valmentaja oli Peter Miller, nuori mies, jolla ei ollut käytännössä lainkaan kokemusta korkeushypystä. Miller oli heittolajien huippuvalmentaja.
– Peter oli käynyt kolme korkeushypyn lajikoulutuskurssia. Hän ymmärsi paljon voimantuotosta ja nopeusvoimasta, mutta korkeushypyn salat olivat jääneet vähemmälle.

Lahtelainen korkeushyppääjä Heta Tuuri vietti värikkäät neljä vuotta Yhdysvalloissa – ”Muutos vaatii aina paljon aikaa” (Etelä-Suomen sanomien artikkeli Heta Tuurin vuosista USA:ssa (vain tilaajille)).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös