Kysehän olikin juniorivalmennuksesen ongelmista, jossa tuo Kanadan aiempi puupääsukupolvi nykyään valmentaa.
Kanadan junnuliiga on just tuota päätöntä kohkaamista ja tuottaa lähinnä kovaa luistelevia ja ampuvia lausuntorobotteja. Jenkit alkaakin näyttää jo tämän suhteen paljon paremmalta, kun ovat luoneet ovan luovemman juniorijärjestelmänsä.
NHL:ssä sitten tuote on monipuolisempi, mutta nuo erot luovuudessa on hyvin selvästi nähtävissä. Joku McDavid sitten puskee onneksi tästä huolimatta läpi.
No ovathan nuo Igorin ajatukset nyt aika erikoisia vuonna 2015. Juuri keväällä Kanadan maajoukkue esitti kuitenkin MM-kisoissa kenties luovinta, kauneinta ja ylivoimaisinta jääkiekkoa sitten Professorin itsensä ja muun Punakoneen parhaiden päivien. Tuon joukkueen kenttäpelaajien keski-ikäkin oli ~ 24,7 vuotta.
CHL:stä on kuitenkin puskenut tällä vuosikymmenellä läpi sellaisia robotteja (McDavidin lisäksi) kuin Max Domi, Dylan Strome, Mitch Marner, Nathan MacKinnon, Jonathan Drouin, Sean Monahan, Ryan Nugent-Hopkins, Jonathan Huberdeau, Tyler Seguin... Ja jos mietitään vaikka Sam Reinhartia, niin onhan hänellä aivan poikkeuksellinen näkemys pelistä, puutteet sitten nimenomaan fysiikkapuolella.
Siinä Larionov puhuu ihan totta, että melkoisen paljon noita "vanhassa" NHL:ssä käsiään muuhun kuin kiekon pelaamiseen käyttäneitä on ajautunut valmennushommiin. Mutta en kyllä osta väitteitä siitä, että he olisivat jotenkin onnistuneet jarruttamaan pelaajien luovuutta ja taidollista kehitystä. Tai sitten voi miettiä paljonko Pat Kane olisi aikanaan tehny Londonissa pisteitä jos Dale Hunter ei olisi ollut kuiskuttelemassa korvaan "simple, simple, simple". Olisiko 200 mennyt puhki? Yksistään sekin fakta, että kenties maailman laadukkaimmassa junioriorganisaatiossa London Knightsissa lankoja pitävät hallussaa Hunterin veljekset sekä Basil McRae, tekee Igorin ajatuksista melko mielenkiintoisia. Melkoisia samettikäsiä koko johtoporras. Taitaa Juolevistakin tulla pelkkä rännipakki.