Yleisesti NHL:stä

[Rocket Richard]

Tälläisen listan laatiminen on lähes mahdotonta, sillä pelaajat ovat niin erilaisia jo tyyleiltään, ettei vertaileminen ole oikein mahdollista. Olisi järkevämpää arvioida pelaajia vaikka pelipaikoittain, jolloin näistä arvioista kiisteleminenkin järkevöityisi huomattavasti.

Tuossa listassa on nyt maalivahteja, puolustajia ja hyökkääjiä sekaisin, eikä se ole mielestäni järkevä lähtökohta vertailulle. Jos kriteerinä on käytetty sitä, kuinka tärkeä pelaaja on joukkuelleen, voin vielä ymmärtää tälläisen listauksen.

Eipä siinä mitään, onhan nämä aina mielenkiintoista luettavaa ja mukavia väitteilyitä näistä aina syntyy.

 

[Hard8]

Lecavalierin pitäisi olla mielestäni lähempänä sijaa 15 kuin sijaa 5.

Ketäs siitä listalta sitten kuuluisi Lecavalierin edelle? Mies on pelaajana parhaassa iässään ja kasvanut johtajaksi. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta itse ottaisin Lecavalierin sentteriksi ennemmin kuin listalla ylempänä olevat Zetterbergin tai Datsyukin (he tosin eivät pelaa aina pelkkää sentteriä käsittääkseni). Mielestäni Vincent on liigassa tällä hetkellä kakkossentteri vain Crosby edellään.

 

[Rocket Richard]

Ketäs siitä listalta sitten kuuluisi Lecavalierin edelle? Mies on pelaajana parhaassa iässään ja kasvanut johtajaksi. Mielipiteitä on monenlaisia, mutta itse ottaisin Lecavalierin sentteriksi ennemmin kuin listalla ylempänä olevat Zetterbergin tai Datsyukin

Niin minäkin koska tahansa. Kyllä Lecavalierin paikka tuossa listassa on mielestäni täysin oikeutettu, vaikka itse ottaisin mielummin hänet joukkueeseeni kuin Zetan tai Datsjukin.

Lecavalier on huippusentteri, jonka taidot johtajana ovat lähes tulkoon Crosbyn luokkaa.

 

[Wing]

Ketäs siitä listalta sitten kuuluisi Lecavalierin edelle?

Mielipideasioitahan nämä ovat, joten ei näistä sen enempää kannata alkaa vänkäämään. Sanonpa nyt kuitenkin, että omassa arvostuksessani Lecavalierin edelle tällä hetkellä menevät ainakin Crosby, Ovechkin, Zetterberg, Datsjuk, Lidström, Iginla, Thornton, Malkin, Pronger, Luongo, Phaneuf.. Siinä nyt joitakin keitä tuli mieleeni. Lecavalier on kiistatta hyvä pelaaja. Minä en vain ole ikinä nähnyt hänessä "sitä jotain", mitä terävimmällä kärjellä nään.

 

[Henkka]

Viime kaudella Lecavalieria hehkutettiin miehen johtaessa pistepörssiä ja sitten joku kaivoi esiin tilaston, että helkutin iso osa pinnoista oli syntynyt "avoimien ovien päivä" -otteluissa Souhteastin heikkoja puolustuksia vastaan. Esim. Ovechkin oli tehnyt tehonsa paljon tasaisemmin oli sitten vastassa heikko tai vahva puolustus.

Siinä ja siinä mahtuisiko Lecavalier omaan top-kymppiini. Huippusenttereitä toki ei siinä mitään.

 

[Snaipperi #16]

Viime kaudella Lecavalieria hehkutettiin miehen johtaessa pistepörssiä ja sitten joku kaivoi esiin tilaston, että helkutin iso osa pinnoista oli syntynyt "avoimien ovien päivä" -otteluissa Souhteastin heikkoja puolustuksia vastaan. Esim. Ovechkin oli tehnyt tehonsa paljon tasaisemmin oli sitten vastassa heikko tai vahva puolustus.

Siinä ja siinä mahtuisiko Lecavalier omaan top-kymppiini. Huippusenttereitä toki ei siinä mitään.

Niin totta, mutta myös Lecavalier pelasi itse siinä NHL:n yhdestä huonoimmista joukkueista. Nämä on näitä nämä pelaajavertailut, aina löytyy argumentteja jotka sopivat niin miten niitä haluaa katsoa.

Huikeat taidot, iso ja myös fyysinen ja kapteeni jo nuorena. Voittanut jo Stanley Cupin niin menestymättömyys ei ole riippakivenä, kun mennään poffeihin niin ei heti aleta odottamaan pientäkin epäonnistumista niinkuin Thorntonin tapauksessa.

Leca ei ole koskaan myöskään pelannut huippuunsa organisoidussa joukkueessa vrt Detroit jne.

 

[Amerikanihme]

Jaahas, vai että Toskala on sitten paras suomalainen maalivahti? Ei oikein täsmää mielestäni. No, ilmeisesti Torontossa pelaaminen tekee kenestä tahansa todellisen jumalan, kai siinä niin on päässyt käymään.

Ja Toskalasta vielä parin sivun juttu jossa miestä ylistetään ja kerrotaan hänen oleva todella hauska persoona. En Toskalaa tunne, onko todella näin? Kyllä omasta mielestänikin Toskala oli yllättävän korkealla näissä rankingeissa.

 

[cottonmouth]

Brieren viime kauden heikkoon plus-miinukseen ei ole selityksiä, vaikka toki tiedossa onkin että miehen suurimmat vahvuudet ovat YV:llä josta ei plussia saa.

Toki noin Brieren osalta on, mutta Briere ja Richards pelasivat 2007-2008 käytännössä samanverran ylivoimaa (Briere 4.51/ottelu ja Richards 4.52) ja tällä suurimmalla vahvuusalueellaan Briere dominoi iskemällä täydet kuusi pistettä enemmän (Briere 37 ja Richards 31) pelaten toki myös kuutisen peliä enemmän. Eli vaikka ylivoimavastuuta tuli molemmille käytönnössä saman verran ja tehotkin olivat samankaltaiset jäi plus/miinus-saldoon silti eroa se 36 pinnaa.

Lisäksi on hyvä huomata, että pistenikkariksi profiloitunut Briere on kymmenen pelaamansa NHL-kauden aikana yltänyt tasan kerran (1) Richardsin, jonka arvo joukkueelleen määritellään paljon laajemmalla skaalalla, viime vuoden pistesaldoon.

Ymmärrän toki että jokainen fani tykkää ylikorostaa oman suosikkijoukkueen nuoria ja nousevia tähtiä ja etsiä syylliset huonoon menestykseen ja tappioihin mieluummin laiskoista, muualta isolla rahalla ostetuista veteraaneista, mutta tuosta iästä ei nyt tässä keskustelussa tasoitusta saa.

Philly ylisuoritti huimasti viime kaudella, joten siinä mielessä tarvetta millekään syyllisten etsinnälle ei ole. Täysin erilaisten ja eri rooleissa pelaavien pelaajien vertaileminen ja asettaminen paremmuusjärjestykseen on aina vähän niin ja näin, mutta siinä missä Richards mahdollisesti mahtuu jo nyt Team Canadan ykköskokoonpanoon, ei Brieren kohdalla tästä tarvitse edes keskustella, koska hänen rooliinsa riittää huomattavasti tasokkaampiakin kavereita.

Stars keräsi selvästi kovemmassa konfrenssissa paremman sijoituksen ja enemmän pisteitä kuin Flyers. Ja mitä pudotuspeleihin tulee, niin kyllä niissäkin oli ero nähtävissä.

Stars ylisuoritti huomattavasti viime kaudella aivan kuten kuin Phillykin. Molempien uskottiin ennen kauden alkua taistelevan pudotuspelipaikasta ja mahdollisesti jäävän loppupelien ulkopuolelle, mutta molemmat etenivät konferensiensa finaaleihin. Runkosarjassa eroa oli kaksi pistettä. Loppupeleissä pudotuspelimenestys ratkaisee ja vaikka konferenseissa onkin eroa, niin se mitä viivan alle jäi oli molemmilla joukkueilla sama.

 

[dana77]

Toki noin Brieren osalta on, mutta Briere ja Richards pelasivat 2007-2008 käytännössä samanverran ylivoimaa (Briere 4.51/ottelu ja Richards 4.52) ja tällä suurimmalla vahvuusalueellaan Briere dominoi iskemällä täydet kuusi pistettä enemmän (Briere 37 ja Richards 31) pelaten toki myös kuutisen peliä enemmän. Eli vaikka ylivoimavastuuta tuli molemmille käytönnössä saman verran ja tehotkin olivat samankaltaiset jäi plus/miinus-saldoon silti eroa se 36 pinnaa.

Flyersin yv oli toissakaudella surkea, mutta viime kaudella jo hyvä. Toki sinne Brieren lisäksi tuli myös Timonen, mutta selvää on että tuo on joukkueen menestyksen kannalta ollut oleellista.

Lisäksi on hyvä huomata, että pistenikkariksi profiloitunut Briere on kymmenen pelaamansa NHL-kauden aikana yltänyt tasan kerran (1) Richardsin, jonka arvo joukkueelleen määritellään paljon laajemmalla skaalalla, viime vuoden pistesaldoon.

Täysin erilaisten ja eri rooleissa pelaavien pelaajien vertaileminen ja asettaminen paremmuusjärjestykseen on aina vähän niin ja näin, mutta siinä missä Richards mahdollisesti mahtuu jo nyt Team Canadan ykköskokoonpanoon, ei Brieren kohdalla tästä tarvitse edes keskustella, koska hänen rooliinsa riittää huomattavasti tasokkaampiakin kavereita.

Eiköhän me molemmat tiedetä että Brieren fyysikalla ei vanhassa NHL:ssä pärjätty, joten tämä kommentti oli aika turha. Ei ole sattumaa että Briere olisi kaikilla kolmella uuden NHL:n kaudellaan rikkonut vanhan NHL:n piste-ennätyksensä vaikka ikää on ollut 28-30 vuotta. Pistekeskiarvon mukaan tuo ensimmäinen lakon jälkeinen kausi olisi itseasiassa ollut paras (pelasi 99 pisteen tahtia). Sillä tahdilla hän olisi ollut pisteissä viidenneksi paras kanukki, kun taas vuosi sitten hän oli Kanadalaisten pistepörssissä kahdeksas. Eli ei niitä huomattavasti tasokkaampia kavereita niin hirveästi ole.

Stars ylisuoritti huomattavasti viime kaudella aivan kuten kuin Phillykin. Molempien uskottiin ennen kauden alkua taistelevan pudotuspelipaikasta ja mahdollisesti jäävän loppupelien ulkopuolelle, mutta molemmat etenivät konferensiensa finaaleihin.

Philadephia oli kaudella 2006-07 liigan jumbo 56 pisteellään kun taas Stars keräsi 107 pistettä, joka oli viidenneksi eniten, joten en ihan yhtäneisyysmerkkejä joukkueiden yli/alisuorittamisen suhteen vetäisi.

 

[M10]

Mitä M10 olet mieltä Ribeiron ja Brad Richardsin keskinäisestä paremmuudesta? Minun mielestäni Brad on ainakin paras tuolla sukunimellä varustettu pelaaja, vaikka listalta löytyi ihan toinen nimi.

Aika vaikea kysymyshän tuo on. Ribeiro on taitavampi, mutta Richards on monipuolisempi ja dynaamisempi. Hänellä myös parempi laukaus, kuin Mikellä. Viime kaudella pleijareissa pelasivat aika tasaväkisesti, vaikka Ribeiro paremmat tehot tekikin (pelasi toki parempien pelaajien kanssa, vrt. Lehtinen/Morrow ja Eriksson/Lundqvist). Richards oli Detroitia vastaan parempi. Vaikea sanoa, kummasta luopuisin, jos olisi pakko. Ehkä sittenkin Ribeirosta, vaikka mies huomattavasti Richardsia kuumempi viime kaudella olikin.

Mike Richardsin pelejä olen nähnyt ehkä 7-8, joten suurta mielikuvaa hänestä ei ole muodostunut. Epäilemättä erinomainen tulevaisuuden pelaaja. Sellainen köyhän miehen Morrow puolipistehymiö

Selvän kovemmuutensa joukkueena Stars osoitti ilmeisesti etenemällä myös pudotuspeleissä selvästi pidemmälle...

Chris Drury ja Tommi Santala ovat yhtä hyviä pelaajia, kun tekivät molemmat viime kaudella 58 pistettä.

 

[nuck]

Lisäksi on hyvä huomata, että pistenikkariksi profiloitunut Briere on kymmenen pelaamansa NHL-kauden aikana yltänyt tasan kerran (1) Richardsin, jonka arvo joukkueelleen määritellään paljon laajemmalla skaalalla, viime vuoden pistesaldoon.

Kyllähän minäkin Richardsin ottaisin noiden kahden väliltä, vaikka jätettäisiin tulevaisuus kokonaan huomioimatta. Omasta mielestäni pelaajien välillä suurin ero tulee siinä, että Richards on paljon monipuolisempi pelaaja kuin Briere. Hän on myös tasaisempi pisteiden tekijä ja tekee töitä kiekottomana laajemmalla säteellä (pelaajat pelaavat ottelusta n. 95% kiekottomana, joten tuo ei ole mikään pikkujuttu).

Viime kaudella Richards oli alkukaudesta selvästi Flyersin tehokkain pelaaja. Hän oli jopa vain parin pisteen päässä pistepörssin TOP10 sakista ja menossa hyvin lähelle 100 pisteen kautta (44 pelin jälkeen 50 pistettä, 1.14pts/peli - n. 93 pistettä), kun kautta oli pelattu puoleen väliin. Sittemmin tahti heikkeni mm. Flyersin surkean helmikuun vuoksi (10 peräkkäistä tappiota) ja tätä seuranneen loukkaantumisen vuoksi.

Kokonaisuutena Richards pelasi kauden kuitenkin päälle piste/ottelu-tahdilla. Hän oli Hartnellin kanssa Flyersin hyökkäyksen ahkerin taklaaja, hänellä oli joukkueen hyökkäyksen selvästi paras tehopörssi, hän oli hyökkääjistä joukkueensa alivoiman ehdoton ykkösnimi ja hän sai koko joukkueesta kaikki pelaajat huomioiden toiseksi eniten peliaikaa ottelua kohden (vain Kimmo Timonen pelasi enemmän).

Briere pelasi Richardsin tavoin hyvän alkukauden, mutta hyytyi kauden jälkimmäisellä puolikkaalla ja sai jossain välissä jopa paljon kritiikkiä faneilta. Kun en ole itse Flyersin intohimoinen seuraaja, niin en pysty yksilöimään Brieren peliä sen tarkemmin, mutta onhan se ainakin tilastojen valossa aika hälyttävää, että mies nappaa tehopörssiin lukeman -22 ja joukkueen toiseksi heikoin lukema on -12 (Rory Fitzpatrick ja Sami Kapanen).

Kun hänen uraansa on tullut seurattua, niin kokonaisuutena Briere on ollut minun silmään lähes aina epätasainen pelaaja ja epätasainen pisteiden tekijä. Viime kaudella hän oli epätasainen, kaudella 2005-06 hän teki Olympiatauon jälkeen 35 pistettä (oli tuolla koko NHL:n toiseksi tehokkain pelaaja runkosarjan lopun) ja tätä samaa epätasaisuutta esiintyi aika paljon jo Phoenixin vuosina.

Parhaimmillaan Briere pystyy olemaan kuitenkin mielestäni tehokkaampi kuin Richards. Richards pelaa enemmän kovan työmoraalin kautta tasaista peliä, Briere sen sijaan nostaa tasoaan välillä hyvinkin korkealle ja putoaa sen jälkeen alas. Briere pystyy tekemään kiekolla myös näyttävämpiä liikkeitä, mikä tuo viihdearvoa peliin.

Jos saisin kuitenkin valita näiden kahden väliltä yhden kauden sopimuksen, ottaisin ehdottomasti monipuolisemman Richardsin.

 

[dana77]

Aika monista mainituista jutuista olen samaa mieltä. Se mikä on vielä jäänyt mainitsematta on, että syy miksi Brierelle maksetaan 10 miljoonaa kaudessa on se, että hän on todistanut että pystyy johtamaan menestyvän joukkueen ykkösketjua. Sellaiseksi Buffalon 06-07 kauden runkosarjan joukkueen lasken. Briere oli joukkueen pistepörssin voiton lisäksi joukkueen kapteeni ja plus-miinuskin oli +17 (joka ei nyt mikään ihan erinomainen ollut). Tuota Richards ei ole tehnyt ja saa nähdä että tuleeko tekemäänkään.

 

[nuck]

Aika monista mainituista jutuista olen samaa mieltä. Se mikä on vielä jäänyt mainitsematta on, että syy miksi Brierelle maksetaan 10 miljoonaa kaudessa on se, että hän on todistanut että pystyy johtamaan menestyvän joukkueen ykkösketjua.

Tämä on kyllä totta. Vaikka minä uskon vakaasti Richardsin nousevan tulevaisuudessa vielä paremmin esiin ja vaikka pidän häntä jo nyt kokonaisuutena parempana pelaajana kuin Brierea, Brieren enemmistä pelivuosista tullut kokemus ja ikä on hänen etunaan Richardsiin nähden. Hän on kokemuksensa vuoksi ehkä varmempi kovien pisteiden tekijä kuin Richards, sillä hän on näyttänyt tasoaan kauemmin.

Sitä paitsi, Richards ei tule pitkään aikaan pääsemään Brieren sopimuksen hinnoille, vaikka pelaisi miten tahansa. Siitä pitää tämä viime kauden aikana tehty 12-vuotinen sopimus huolen (oli muuten loistava sopimus Flyersilta).

 

[cottonmouth]

Pistekeskiarvon mukaan tuo ensimmäinen lakon jälkeinen kausi olisi itseasiassa ollut paras (pelasi 99 pisteen tahtia). Sillä tahdilla hän olisi ollut pisteissä viidenneksi paras kanukki

No, kuten sanottua niin tämä ei poista sitä faktaa, että Briere on pelannut kymmenvuotisella urallaan, vanhassa tai uudessa NHL:ssä, yhden kokonaisen huippukauden. Syyt, ovat ne sitten loukkaantumiset, henkinen puoli tms, ovat loppupeleissä melko yhdentekeviä. Aina voi myös jossitella noilla pistekerkiarvoilla eli olihan Foppakin 2007-2008 matkalla kohti uransa tehokkainta (128 pisteen) kautta, mutta mitään kovin hyödyllistä ei niistä irti saa.

vuosi sitten hän oli Kanadalaisten pistepörssissä kahdeksas. Eli ei niitä huomattavasti tasokkaampia kavereita niin hirveästi ole.

Toisaalta viime kaudella Briere oli kanadalaisista senttereistä 12:sta pistepörsissä ja vaikea nähdä, että ajaisi edes Buffalon aikojensa kunnossa Team Canadan ylempiin kentiin ja ylivoimiin pyrkiessään esimerkiksi Crosbyn, Thorntonin, Lecavalierin, Staalin, Getzlafin tai Spezzan ohitse. Mike Richardsin mahdollisuudet esimerkiksi nelossentteriksi ovat jo nyt aivan toisenlaiset.

Philadephia oli kaudella 2006-07 liigan jumbo 56 pisteellään kun taas Stars keräsi 107 pistettä, joka oli viidenneksi eniten, joten en ihan yhtäneisyysmerkkejä joukkueiden yli/alisuorittamisen suhteen vetäisi.

Lähinnä hain sitä minkälaisia odotuksia joukkueille nähtiin ennen kauden 2007-2008 alkua ja ne olivat sijoitusten suhteen melko yhtäläiset eli playoff-viivan tuntumaan. Molemmat esiintyivät selvästi niitä paremmin.

Mutta joo, alkaa mennä hieman jauhamiseksi tämä.

 

[dana77]

Oikeastaan tästä keskustelusta tuli taas mieleeni sellainen filosofinen pohdiskelu, jota olen monta kertaa mielessäni pyöritellyt: kumpi on parempi pelaaja; liigan huonoin ykkössentteri vai samassa joukkueessa pelaava liigan paras kakkosketjun sentteri? (kysymyksenasettelu toki toimii millä muulla pelipaikalla tahansa).

Olen lähtökohtaisesti ollut aina sitä mieltä, että ne pelaajat jotka pelaavat eniten ja tärkeimpinä hetkinä ovat joukkueensa parhaita pelaajia. Kuitenkin jos tuota ajattelee alempien sarjojen kuten SM-liigan näkökulmasta, niin joku oikein hyvä alempien ketjujen roolipelaaja (eli SM-liigan tapauksessa puolustava hyökkääjä...) voi olla paljon lähempänä NHL tai maajoukkuepaikkaa kuin liigan paras ykkösketjun pelaaja.

Yleisesti ottaen olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jääkiekkoilijat ovat ammattilaisia ja heidän tavoitteensa on lähes poikkeuksetta ansaita mahdollisimman paljon rahaa. Pelaajien paremmuusjärjestys onkin siis lähes yksi yhteen heidän palkkansa mukaan. Jos se tarkoittaa sitä että NHL:ssä pelaava Sami Helenius on parempi jääkiekkoilija kuin MM-kisoissa ihastuttava Petu Nummelin, niin sitten se tarkoittaa sitä. tai jos se tarkoittaa sitä että Jarkko Ruutu on parempi jääkiekkoilija kuin kiekon kanssa 10 kertaa taitavampi Ville Peltonen, niin so be it (käytännössä nämä mainitut sankarit ovat kuitenkin tainneet Sveitsissä ansaita enemmän kuin marginaalipelaajat NHL:ssä). Pihapelejen ja höntsyjen hienoimpien kikkojen tekijät eivät ole parhaita pelaajia, vaan ne jotka pärjäävät kovimpia vastaan edes jotenkuten.

Tästä ammattilais-asiasta johdettuna myös NHL:n sisällä pelaajien arvo/paremmuus menee pitkälti palkkapussin mukaan. Niinpä niin kauan kuin ykkösketjun pelaajille maksetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin kakkosen pelaajille, niin ykkösketjuissa pelaavat ne parhaat pelaajat.

 

[dana77]

Toisaalta viime kaudella Briere oli kanadalaisista senttereistä 12:sta pistepörsissä ja vaikea nähdä, että ajaisi edes Buffalon aikojensa kunnossa Team Canadan ylempiin kentiin ja ylivoimiin pyrkiessään esimerkiksi Crosbyn, Thorntonin, Lecavalierin, Staalin, Getzlafin tai Spezzan ohitse. Mike Richardsin mahdollisuudet esimerkiksi nelossentteriksi ovat jo nyt aivan toisenlaiset.

Brieren kausi oli heikko, mutta mielenkiinnolla odotan että miten toinen kausi kulkee kun joukkue on tullut tutummaksi.

Buffalon aikojen kunnossa olevan Brieren mahtuminen Team Canadan ylempiin ketjuihin pidän muuten täysin mahdollisena. Crosby, Thonton ja Lecavalier ovat tavallaan selviä valintoja, mutta loput listan pelaajat ovat ihan samalla listalla kuin Brierekin. Lisäksi kun muistetaan että Kanadalla on usein joukkueessa ollut 6-7 sentteriä, joista osa pelaa laidassa (esim Staal ja Getzlaf hyvinkin, miksei myös Briere itsekin) niin hyvinkin se on mahdollista. Olen joskus aikaisemminkin sanonut, että minun mielestäni Brierellä on NHL:n pehmein kosketus kiekkoon Crosbyn jälkeen (Datsyuk on siinä hollilla kanssa).

Toki hänellä on jonkinlainen pehmeän pelaajan maine, mutta niin on Spezzalla ja Thorntonillakin. Tilastot kertovat että Briere on jokaisena uuden NHL:n vuodellaan pelannut plejareissa about piste / peli tahtia. Tämän vuoden pudotuspeleissä mies teki kolme gamewinneriä.

 

[Osmo Rapeli]

Otetaanpa hieman kommenttikatsausta...

1. Sidney Crosby, Pittsburgh
2. Alexander Ovechkin, Washington
3. Henrik Zetterberg, Detroit
4. Pavel Datsyuk, Detroit
5. Vincent Lecavalier, Tampa Bay
6. Nicklas Lidstrom, Detroit
7. Roberto Luongo, Vancouver
8. Jarome Iginla, Calgary
9. Evgeni Malkin, Pittsburgh

Sijat 1-10 melko näppärä lista, ehkä Hockey Newsin asiantuntijat ovat sitäpaitsi pätevämpiä kuin minä, ainakin vielä toistaiseksi. Ulkonäöstä en tiedä. Ovechkinin nostan ykköseksi heti kun Ove johdattaa Capsit edes suunnilleen yhtä pitkälle kuin Crosby viime kaudella. Muuten en Ihmepoikaa niin selkeänä ykkösenä pidäkään.

10. Dany Heatley, Ottawa
11. Chris Pronger, Anaheim
12. Daniel Alfredsson, Ottawa
13. Marian Gaborik, Minnesota
14. Henrik Lundqvist, NY Rangers
15. Brenden Morrow, Dallas
16. Evgeni Nabokov, San Jose
17. Marian Hossa, Detroit
18. Ilya Kovalchuk, Atlanta
19. Eric Staal, Carolina
20. Zdeno Chara, Boston

Sijat 11-20: Gaborik selkein pommi tässä joukossa. Maaginen pelaaja, mutta joukkueensa toistaiseksi heikon playoffmenestyksen ja loukkaantumisten takia pitäisi olla parikymmentä sijaa alempana.

Morrow esitti etenkin viime kauden playoffseissa jo lähes "yzermanmaisia" elkeitä parhaimmillaan, ja on todella, todella tärkeä joukkueelleen, mutta silti, liian korkealla.

Kovalchuk - hänkin elintärkeä joukkueelleen, mutta playoff-pelaajana arvoitus. Siinä ja siinä.

Nabokovin sijoittaminen Brodeurin yläpuolelle on kaikesta huolimatta vitsi. Lundqvist siinä ja siinä, päihitti tosin viime keväänä Brodeurin. Samoin mainittu Chara vs. Niedermayer.

Eniten tuosta joukosta puskisi Top10:een Heatley.

21. Joe Thornton, San Jose
22. Dion Phaneuf, Calgary
23. Martin Brodeur, New Jersey
24. J-S Giguere, Anaheim
25. Martin St. Louis, Tampa Bay
26. Scott Niedermayer, Anaheim
27. Brian Rafalski, Detroit
28. Sergei Gonchar, Pittsburgh
29. Marty Turco, Dallas
30. Ryan Getzlaf, Anaheim

Täältä ylöspäin pyrkivät Brodeur, Niedermayer ja Getzlaf, alaspäin nyt ei montaa pykälää menisi kukaan pl. keskenäiset paikanvaihdot. Giguerella nyt on mestaruus ja Conn Smythe jo takataskussa joten on tuo sijoitus aika perusteltu.

31. Andrei Markov, Montreal
32. Zach Parise, New Jersey
33. Ales Hemsky, Edmonton
34. Jason Spezza, Ottawa
35. Vesa Toskala, Toronto
36. Rick Nash, Columbus
37. Joe Sakic, Colorado
38. Scott Gomez, NY Rangers
39. Ryan Miller, Buffalo
40. Jonathan Toews, Chicago

Vaikka kyse on vain tämänhetkisestä tilanteesta, Toewsia voisi työntää tässä sarakkeessa monen kaverin ohi. Sitä mitä Vesa Toskala tekee tuolla, en täysin ymmärrä. Millä lailla hän on paras suomalaismaalivahti, tai parempi kuin Miller tai vaikkapa Biron joka nyt kuitenkin pelasi jo pudotuspelejäkin? Lopetusuhan alla olevan Sakicin vertailu johonkin Hemskyyn nyt on varsin vaikeaa.

41. Daniel Sedin, Vancouver
42. Daniel Briere, Philadelphia
43. Anze Kopitar, Los Angeles
44. Miikka Kiprusoff, Calgary
45. Paul Stastny, Colorado
46. Shane Doan, Phoenix
47. Derek Roy, Buffalo
48. Marc Savard, Boston
49. Mike Richards, Philadelphia
50. Patrick Kane, Chicago

Tämä setti herättää lähinnä mietinnän siitä miksi kokonaisuutena listalla on niin vähän pakkeja? Zubov, Timonen, Kaberle, Kronwall...ensi kauden näytöillä mahdollisesti taas Boyle, Campbell. Tulollaan hyökkääjistä ainakin Dustin Brown, vittumaisuutta ei voi ostaa.

Kokonaisuutena silti ansiokas 50 pelaajan setti. "Vain pakki puuttuu".

 

[M10]

Nabokovin sijoittaminen Brodeurin yläpuolelle on kaikesta huolimatta vitsi.

Tässä päästäänkin kysymykseen, että onko kyse rankkauksesta

1. Juuri tämänhetkisen (tai siis parin kk:n takaisen) kunnon mukaan
vai
2. viime vuosien mukaan?

Jos nimittäin mennään ykköskohdan mukaan, niin Nabokovin sijoittaminen Brodeurin edelle ei ole mielestäni vitsi. Ykköskohdan mukaan mentäessä Turcon jättäminen Gigueren taakse on sen sijaan vitsi. Mutta jos tässä vaakakupissa painavat vanhemmat asiat, niin sitten homma on toisin.

 

[Osmo Rapeli]

Nabokov tullaan näkemään varmasti jatkossakin torjuntatilastojen kärjessä. Kyseessä on kuitenkin pelaaja, joka ei varsinaista läpimurtoa ole vielä pleijareissa itselleen torjunut. Eipä ole tosin Luongokaan sen pidemmälle kevätkierroksilla päässyt...siinä mielessä tulkintani on ristiriitainen, mutta luottoa Luongoon en ihan yhtä paljon epäilisi.

Oma rankingini olisi aseteltu omaperäisen ristiriitaisesti painottuen siihen kenet valitsisin maaliini Stanley Cupia tavoitellessani ja menisi suunnilleen Luongo, Brodeur, Lundqvist, Turco, Nabokov...

Erot ovat pieniä, joten vitsistä puhuminen lienee kuitenkin liioiteltua. Myönnetään.

 

[M10]

Nabokov tullaan näkemään varmasti jatkossakin torjuntatilastojen kärjessä. Kyseessä on kuitenkin pelaaja, joka ei varsinaista läpimurtoa ole vielä pleijareissa itselleen torjunut.

Jokaisen SJ-DAL ottelusarjan pelin nähneenä uskaltaisin väittää, että Nabokov on läpimurtonsa pleijareissa tehnyt. Oli ottelusarjan MVP Morrow`n ja Turcon kanssa.

Tästä sitten päästäänkin siihen, että mikä on varsinainen läpimurto? Tylyltä tuntuu sekin, että ilman joukkueen voittamista maalivahti ei voi tehdä läpimurtoa. Marty Turco oli 2007 pleijareissa vähintään yhtä hyvä, kun nyt 2008, mutta silti vasta parin voitetun ottelusarjan kautta miehelle suotiin hieman arvostusta. Aika epäreilua, mutta elämä on.

Nää on aina yhtä vaikeita.

 

[Osmo Rapeli]

Nää on aina yhtä vaikeita.

Kaikki oli ihan hyvin niin kauan kunnes Nikolai Khabibulinkin voitti Stanley Cupin. Sen jälkeen maalivahtien tarkastelu ja arvostelu on menettänyt merkitystään. Chris Osgood onneksi pelasti oman naamansa huikealla comebackillaan eikä varsinaisesti enää sekoita tätä pakkaa.

 

[TonyClifton]

Chris Osgood onneksi pelasti oman naamansa huikealla comebackillaan eikä varsinaisesti enää sekoita tätä pakkaa.

Pari kommenttia Osgoodista ja Cupin voittavista maalivahdeista.

Vaikken ole mikään Osgood-fani niin silti täytyy miestä puolustaa. Harva NHL-maalivahti joka on pelannut yli 600 runkosarjan ottelua on pystynyt pitämään voittoprosentin joka kausi yli 50:n? Vyöllä sentään 6 kpl 30 voiton kautta joista kaksi saavutettu muualla kuin Detroitissa. Chrishän piipahti myös Islandersin ja St. Louisin joukkueissa joissa mies oli enemmän kuin paikallaan vaikka edessä ei luutinut Lidström ja kumppanit.

Esim. Ed Belfour epäonnistui täysin jouduttuaan huonompaan joukkueeseen. San Josessa ei paljon voittoja herunut mutta, silti miestä pidetään tasaisempana/parempana maalivahtina. "Humoristina" mies totesikin viime kevään pleijareissa ollessaan kommentaattorin roolissa kysymykseen kuka on mailman paras maalivahti? I am, sanoi Eddie. TSN:n studiossakin hieman repeiltiin:) No, tarkoitus ei ollut vertailla näitä kahta maalivahtia vaan todeta että, media sumuttaa usein faneja propagandallaan ja näinollen Chris Osgood on aina urallaan ollut keskinkertainen/epävarma maalivahti...

Vaikea tosiaan arvioida nykykiekon (edustakoon 90-luvun alku tässä tarinassa nykykiekkoa) ajan mestarimaalivahteja. Ei moni laske Tom Barrassoakaan huippuvahdiksi, saatika Cam Wardia tai jo edellä mainittua Nikolai Khabibulinia.

Itse tuntuukin että keskinkertaisella maalivahdilla/maalivahtipelillä on voitettu mestaruus viimeksi Edmontonin paidassa 80-luvulla. Edmontonin joukkue lienee lähihistorian ylivoimaisin poppoo? Itse vuodesta 1990 NHL:ää seuranneena Grant Fuhr näytti tuolloin jo aika epävarmalta kaverilta. Tosin en ole yhtään 80-luvun NHL peliä kokonaan katsonut. Peli tosin oli paljon hyökkäysvoittoisempaa 80-luvulla jonka jokainen voi todeta katsomalla tilastoja tai esim. you tuben maalikimaroita. Joten ei ruveta suututtamaan Edmontonfaneja enempää;) Kyllähän se Fuhrin hanska oli 90-luvun alussakin kova...

 

[alwahla]

Pari kysymystä liittyen änäriin:

1. Mistä nettisaitilta löytyy tiedot niistä pelaajista, jotka pyrkivät saamaan näytön paikan tulevalla kaudella jossain joukkueessa tryout-sopimuksella?

2. Mitkä joukkueet ovat parhaiten onnistuneet pitämään rosterinsa muuttumattomana vaikkapa viimeisen kymmenen kauden ajan? Entäpä huonoiten?

 

[ipaz]

1. Mistä nettisaitilta löytyy tiedot niistä pelaajista, jotka pyrkivät saamaan näytön paikan tulevalla kaudella jossain joukkueessa tryout-sopimuksella?

Tokkopa mistään. Urheilusaittien transaction sivuilta tai sitten joukkueiden kotisivuilta suoraan, jos training camp roster on jo julkaistu. Tässä muutama mitkä tiedossa:

Jeff Friesen - San Jose
Bryan Bedard - Philadelphia
Jeff O'Neill ja Dan Lacouture - Carolina

2. Mitkä joukkueet ovat parhaiten onnistuneet pitämään rosterinsa muuttumattomana vaikkapa viimeisen kymmenen kauden ajan? Entäpä huonoiten?

Tuntuu siltä että Detroitilla on ollut runko pisimpään kasassa. Mm. Lidström (16 kautta), Draper (14), McCarthy (12), Holmström (11), Maltby (11), Osgood (11), Chelios (8), Datsyuk (6)...

Kings, Pens ja Florida ovat ainakin muuttuneet lähes täydellisesti kauden 2003-04 jälkeen.Vielä jäljellä ovat Armstrong ja Frolov Kingseissä, Orpik Pensissä ja Weiss, Horton, Bouwmeester Floridassa.

 

[FutureHockey]

Joukkueiden sivuilta.

1. Mistä nettisaitilta löytyy tiedot niistä pelaajista, jotka pyrkivät saamaan näytön paikan tulevalla kaudella jossain joukkueessa tryout-sopimuksella?

Joitain tietoja:

Jakub Cutta (D) Traktor Chelyabinsk > Washington Capitals

Bryan Berard (D) NY Islanders > Philadelphia Flyers

Tyson Nash (F) Nippon > Tampa Bay Lightning

Shane Willis (F) Milwaukee Admirals > Columbus Blue Jackets

Mike Brodeur (G) Pensacola Ice Pilots > NY Rangers
Justin Wallingford (D) Kingston Frontenacs > NY Rangers
David Urquhart (D) McGill University NY Rangers
David Stich (D) Saint John Sea Dogs > NY Rangers
Nick Pageau (D) Belleville Bulls > NY Rangers
Chris Murray (D) Albany River Rats > NY Rangers
Lyon Messier (D) Lincoln Stars > NY Rangers
Maxim Kondratiev (D) SKA St. Petersburg > NY Rangers
Tysen Dowzak (D) Texas Wildcatters > NY Rangers
Evan Pighin (F) Chilliwack Bruins > NY Rangers
Jordan Owens (F) Hartford Wolf Pack > NY Rangers
Mike Ouellette (F) Hartford Wolf Pack > NY Rangers
Matt Meropoulis (F) Chilliwack Bruins > NY Rangers
Sergei Demagin (F) Dinamo Minsk > NY Rangers

Mark Matheson (D) Cincinnati Cyclones > Nashville Predators
Scott Ford (D) Utah Grizzlies > Nashville Predators
Michael Ryan (F) Buffalo Sabres > Nashville Predators
Steve Sullivan (F) Did not play > Nashville Predators
Geoff Peters (F) Portland Pirates > Nashville Predators
Brandon Buck (F) Guelph Storm > Nashville Predators

Dustin Sylvester (F) Kootenay Ice > Colorado Avalanche
Chris Mueller (F) Grand Rapids Griffins > Colorado Avalanche
Bryan Marshall (F) Univ. of Nebraska-Omaha > Colorado Avalanche
Jack Combs (F) Saginaw Spirit > Colorado Avalanche
Ian Keserich (G) Mississippi Riverkings > Colorado Avalanche
Robbie Drummond (F) Lake Erie Monsters > Colorado Avalanche

Kevin Nastiuk (G) Florida Everblades Boston Bruins
Doug Krantz (D) Wheeling Nailers Boston Bruins
Scott Fletcher (D) Niagara IceDogs > Boston Bruins
Yuri Cheremetiev (F) Halifax Mooseheads > Boston Bruins

Andrew Perugini (G) Sarnia Sting > Edmonton Oilers
Glenn Fisher (G) Springfield Falcons > Edmonton Oilers
Jake Taylor (D) Hartford Wolf Pack > Edmonton Oilers
Kalvin Sagert (D) Victoria Salmon Kings > Edmonton Oilers
Dalton Prout (D) Barrie Colts > Edmonton Oilers
Anthony Pisano (D) Unknown > Edmonton Oilers
Milan Maslonka (D) Youngstown Steelhounds > Edmonton Oilers
Cleve Kinley (D) Texas Wildcatters > Edmonton Oilers
Mike Gabinet (D) Springfield Falcons > Edmonton Oilers
Jesse Dudas (D) Swift Current Broncos > Edmonton Oilers
Robbie Bina (D) Univ. of North Dakota > Edmonton Oilers
Les Reaney (F) Stockton Thunder > Edmonton Oilers
Kyle Paige (F) Utah Grizzlies > Edmonton Oilers
Sean McMorrow (F) St. Hyacinthe Top Design > Edmonton Oilers
Ryan MacMurchy (F) Stockton Thunder > Edmonton Oilers
Guillaume Lefebvre (F) St. Jean Chiefs > Edmonton Oilers
Toby LaFrance (F) Texas Wildcatters > Edmonton Oilers
Adam Huxley (F) Stockton Thunder > Edmonton Oilers
Garet Hunt (F) Vancouver Giants > Edmonton Oilers
Ryan Huddy (F) Hannover Indians > Edmonton Oilers
Kelly Czuy (F) Las Vegas Wranglers > Edmonton Oilers
Justin Chwedoruk (F) Bakersfield Condors > Edmonton Oilers
Marc-Andre Bernier (F) Victoria Salmon Kings > Edmonton Oilers
Hans Benson (F) Peoria Rivermen > Edmonton Oilers
Jamie Bates (F) Norfolk Admirals > Edmonton Oilers

Brett Theberge (F) Peterborough Petes > Carolina Hurricanes
Ryan Weston (F) Albany River Rats > Carolina Hurricanes
Benn Olson (D) Seattle Thunderbirds > Carolina Hurricanes
Ryan McGinnis (D) Oshawa Generals > Carolina Hurricanes
Robert Slaney (F) Cape Breton Screaming Eagles > Carolina Hurricanes
David Leggio (G) Binghamton Senators > Carolina Hurricanes
Dan LaCouture (F) HC Lugano > Carolina Hurricanes