Yleisömäärät Liigassa kaudella 2021–2022

  • 184 718
  • 1 090
Suosikkijoukkue
KK
Kausikorttimyynti myös vaikuttaa monella seuralla ja silloin kun niitä myytiin korona enemmän vaikutti. Myös yritysmyynti on varmaan normaalia kuluttajia enemmän kärsinnyt koronan takia ja vasta alkamassa palautua.
Kyllä tosissaan korona on vaikuttanut kausikorttimyyntiin. Sitten vielä kun korona-aikana jengi on nyt katsellut pelit TV:n välityksellä ja tottunut tähän on yhtälö valmis. Nyt pitäisi alkaa jotenkin saamaan jengiä hallille ja varmasti talven tullen osa palaa katsomoihin, mutta on varmasti niitäkin, joita ei enää kotisohvalta saa hallille teki seura mitä tahansa.
 

Taapertaja73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mielestäni tuo "pelin taso" on jotenkin hupaisa tuolla syiden joukossa. Suuri osa CHL-peleistä ovat sieltä kauden kovimmasta päästä pelien tasossa ja halleilla on paikan päällä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan katsojaa. Käsittämätön yhtälö. Eikö hallien pitäisi pursuta katsojista, kun kerrankin se vitun "pelin taso" on ihan Euroopan kärkipäätä.

Mikä fiksaatio suomalaisessa kiekkoyleisössä on, että CHL ei kiinnosta? Itselle nuo ovat playoffien ohella yhtiä kiinnostavimmista peleistä.

Samaa olen ihmetellyt. CHL-ottelut ovat olleet tasoltaan hyviä ja Liiga-pelit niiden jälkeen ei erityisesti säväytä. Ehkä nuo CHL-vastustajien nimivahvat rosterit lisäävät fiilistä TV-katsojalle, mutta myös kotimaisen liiga-joukkueen pelaajalle. Tapparan CHL-pelejä pääosin katsellut, mutta myos yksittäisiä muiden suomalaisjoukkueiden matseja.
 

emz1

Jäsen
Mielestäni tuo "pelin taso" on jotenkin hupaisa tuolla syiden joukossa. Suuri osa CHL-peleistä ovat sieltä kauden kovimmasta päästä pelien tasossa ja halleilla on paikan päällä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan katsojaa. Käsittämätön yhtälö. Eikö hallien pitäisi pursuta katsojista, kun kerrankin se vitun "pelin taso" on ihan Euroopan kärkipäätä.
Luulen, että tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Monelle vastaajalle pelin taso saattaa tarkoittaa sitä että kuinka hyvin oma joukkue pelaa eli toisin sanoen voittaa.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF, valmentajapolku
Luulen, että tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Monelle vastaajalle pelin taso saattaa tarkoittaa sitä että kuinka hyvin oma joukkue pelaa eli toisin sanoen voittaa.
Voi olla, ja toisekseen, se keskimääräinen karjalalippis tai perheenisä joka tuo koko katraan katsomaan peliä, ei oikeasti edes todennäköisesti huomaisi eroa jonkin mestis ja nhl-kiekon välillä pelin tasollisessa mielessä. Olkoon se sitten taktista tasoa tai pelaajien yksilötaidollista tasoa.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Hyvällä asialla IS kyselynsä kanssa. Erittäin huolestuttavaa on tuo "parempaa tekemistä" keksineiden suuri osuus, joskaan se ei yllätä. Tämä ryhmä on myös se vaikein ryhmä taivuteltavaksi palaamaan.

Itse olen luonteeltani introvertti. En viihdy laumoissa enkä yleisötapahtumissa. Suuren poikkeuksen tässä on aina tehnyt jääkiekko-ottelu. Olen aina nauttinut siitä jäähallilla vallitsevasta tunnelmasta, minkä itse ottelun lisäksi tekee katsojat ja fanaattiset kannattajaryhmät. Erätauoillakin se ihmisten puheensorina, taustalla soiva hardrock ja tuttujen moikkaaminen on saanut minut tuntemaan jäähallin varsin kotoisaksi paikaksi.

Hallin tunnelma ei kyllä välity mitenkään samalla tavoin, kun pelin katsoo kotona. Tähän kun lisätään vielä pelien suuri määrä kaudessa, niin se kotona katsominen alkaa maistua puulta. Hallin tunnelman sijaan joutuu kauden aikana katsomaan pelkästään mainostauoilla yksiä ja samoja mainosinserttejä satoja kertoja. Joko saa oksentaa?

Jos mennään vähän lisää keittiöpsykologian puolelle, niin en sitten tiedä onko ihmisten mielialoissa tapahtunut tässä jo ennen pandemiaakin jonkinlaista etääntymistä yhteisöllisestä toiminnasta. Viihdytäänkö nykyään enemmän omissa oloissa ja oman perheen kanssa - onko kaikista tullut introverttejä? Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että on paljon ihmisiä joille se jääkiekko-ottelu tapahtumana ei oikein enää tuo sellaista lisäarvoa vapaa-ajalle kuin joskus aiemmin.

Lippujen hintataso syö katsojapotentiaalia aivan varmasti. Totuus on kuitenkin se, ettei tässä maassa tokikaan kaikki tienaa edes mitään 3000-5000 euron mediaanipalkkoja. Ei kaikilla ole jatkuvasti varaa juosta teatterimusikaaleissakaan. Pikkuisen on liigapomojen puheistakin voinut päätellä jo pitemmän aikaa, että on etäännytty vähän liikaa siitä toisesta tosiasiasta, että jääkiekko on ensisijassa "rahvaan" viihdettä. Sen sijaan keskitytään VIP-asiakkaisiin samalla kun pelillinen taso sarjassa laskee ja tähtipelaajat loistavat poissaolollaan. Huono yhtälö suosion kasvattamisen kannalta. Että kyllä yleisökato on isolta osin ihan itse aiheutettua myöskin.

Kun pelejä on liikaa niin tunne katoaa siinä missä pelaajatkin väsyvät. Todelliset voimasuhteet hämärtyvät kauden alla osittain liian tiiviistä pelirytmistä johtuen, ja ristiin pelataan ihan liikaa pelkästään jo siksi, että peräkkäisiä pelipäiviä reissaamisineen on ihan liian usein. Vakiintuneiden pelipäivien puute on myös huono juttu. Nykyään täydet pelikierrokset ovat harvinaisia ja tilalla on televisiointisyistä lähes joka päivälle tiputeltuja tynkäkierroksia. Tylsää. Kuinka on tapettu paikallispelien kiima? Laitetaan Lukko ja Ässät kohtaamaan toisensa 'kahdeksan' kertaa kaudessa. Vähemmästäkin lerpahtaa.

All-in-all; kun iso osa keksii "parempaa tekemistä" ja toinen mokoma jää katsomaan pelejä kotisohvalta, niin eihän se tyhjien istuimien määrä hallilla juuri muita taustatekijöitä vaadikaan. Puhutaan satojen katsojien vajeesta per ottelu. Ehkä kokonaisuudessaan jopa 30% vajauksesta.

Mutta surullisinta kaikessa on se, ettei näistäkään viesteistä ole mitään hyötyä asioiden muuttumisen suhteen. Liiga on yhä sama vanha pölyttynyt herrakerho, joka haluaa itse sanella asiakkaalle millainen tuote on hyvä ja kiinnostava. Se on jo itsessään ihan helvetin iso ongelma. Kansa on jo osittain äänestänyt jaloillaan, mutta kravattiosasto pesee kätensä ja jatkaa omasta mielestään hyväksikoetulla mallilla. Sinun tehtäväsi on ostaa kausikortti, tv-paketti, olut ja makkara sekä rekvisiitat - ja ennenkaikkea olla hiljaa.
 
Viimeksi muokattu:

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Luulen, että tässä puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Monelle vastaajalle pelin taso saattaa tarkoittaa sitä että kuinka hyvin oma joukkue pelaa eli toisin sanoen voittaa.
Tämähän se on 120%. Edistyneet tilastot ei kiinnosta paskan vertaa jos oma jengi pelaa tuloksellisesti niitä vastaan. Ei edes vaikka niiden merkityksen jollain tasolla tunnustaisi. Kauden eka peli KalPaa tai HIFKiä vastaan oli jukurikannattajalle keskimäärin "hyvä" kun sai voitot, sitten esim pelit Ässiä ja JYPiä vastaan perseestä kun tuli tappiot. Noissa kuitenkin tilastojen valossa "väärä" joukkue voitti kaikissa, jopa selvästi. Itsekin ekan matsin jälkeen mietin että kiesus miten paskaa peliä, mutta tulipahan voitto niin ei vituta. Jos ei vituta niin saattaa tulla hallille uudestaankin. Toki jos voitto tulee hyvällä pelillä niin on kivempaa tai tappio paskalla pelillä niin ikävämpää, mutta pelin merkityksellinen ts. ostoköyttäytymiseen vaikuttava taso tulee ihan suoraan sarjataulukosta.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Miten nuo lippujen hinnat olisivat mitenkään kovia kun elokuvalippukin maksaa sellaiset 24 euroa, ja popcornit ja limpparit päälle. Ja se leffakin saattaa olla ihan surkea, paitsi Solar Filmsin laatuproduktiot.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Yleisömääriin vaikuttaa käytännössä kolme komponenttia, tässä järjestyksessä:
  1. Lipun hinta
  2. Tapahtuman status ihmisten mielissä
  3. Tapahtuman viihdearvo
Hintaa laskemalla saadaan lisää väkeä halliin, mutta kuten Kallioniemi haastattelussa totesi, sillä harvoin saadaan enemmän rahaa viivan alle. Hinta vaikuttaa kuitenkin myös muihin komponentteihin: halvemmilla seisomalipuilla saatetaan esimerkiksi saada enemmän mökää halliin, mikä nostaa viihdearvoa. Pitkällä tähtäimellä myös tapahtuman status ihmisten mielissä nousee, mitä enemmän porukkaa hallissa käy. Kuitenkin hinnalla pelaamisessa pelivaraa on verrattain vähän, joten kahden muun komponentin arvo korostuu.

Miten nostaa tapahtuman statusta? Markkinoimalla. Pitää olla brändi, jonka ihmiset tunnistavat ja jota pidetään arvossa. Liigan pitää olla asia, josta puhutaan turuilla ja toreilla, työpaikan kahvipöydissä. Jalkapallon Mestarien Liigaa katsoo Suomessa valtava määrä väkeä, jotka eivät muuten jalkapalloa seuraa, vaikka siellä ei pelaisi yhtään suomalaista! Miksi? Koska se on arvostettu brändi - sitä pidetään isona asiana. Jääkiekon MM-kisat on Suomessa vielä isompi juttu, isompi brändi, koska se on nivottu kansallistunteeseen. MM-kisoja katsoo miljoonia suomalaisia, vaikka suurin osa näistä ei Liigaa seuraa ollenkaan. Liigan tavoitteena pitää olla samantasoinen brändi, yhtä iso juttu. Sitä varten pitäisi olla strategia ja selkeät askelmerkit. Ilmainen vinkki Liigan johdolle: aloittakaa siitä, että nettisivut laitetaan kuntoon, highlighteihin panostetaan ja sosiaalinen media otetaan haltuun.

Miten parantaa tapahtuman viihdearvoa? Moni vastaa tähän, että pelin tasoa nostamalla. Itse väitän, että pelin tasolla on satunnaiskatsojalle oikeasti suhteellisen vähän merkitystä. Merkittävämpää on, mitä pelissä tapahtuu ja millainen tunnelma hallissa on. Maailman parhailla pelaajillakin voidaan pelata pelkkää träppiä ja viivelähtöä. Enemmän maaleja, hyökkäävämpää peliä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita = viihdyttävämpi peli. Mutta lopulta vielä pelitapahtumiakin tärkeämpää on hallin tunnelma. Jalkapallo on satunnaiskatsojalle erittäin tylsä peli, mutta tunnelma vaikkapa englantilaisessa futismatsissa on sellainen kokemus, mitä katsoja arvostaa. Mitä railakkaampi meno katsomossa, sen parempi viihdearvo. Seurojen tulee tiedostaa tämä, ja tehdä kaikkensa tarjotakseen otolliset olosuhteet kannattajakulttuurin kehitykselle.

Monta muutakin keinoa statuksen ja viihdearvon nostamiseen on. Tärkeintä ei ole se, mitä keinoista valitaan, vaan se, että valitaan edes joku. Tällä hetkellä ei tehdä mitään, vaan seistään kädet taskussa ja voivotellaan laskevia yleisömääriä. Välillä jopa paskotaan olemassa olevan tuotteen päälle (botin tekemät koosteet, liiga.fi uudistus jne.).
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Miten nuo lippujen hinnat olisivat mitenkään kovia kun elokuvalippukin maksaa sellaiset 24 euroa, ja popcornit ja limpparit päälle. Ja se leffakin saattaa olla ihan surkea, paitsi Solar Filmsin laatuproduktiot.
Vähän sama, lippujen hinnat eivät myöskään ole viimeiseen viiteen vuoteen juuri nousseet, reaalisesti varmaan laskeneet. Voi tuo silti olla aito kokemus ihmisillä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Muutenkin tuossa kyselyssä vähän pisti silmään, että isossa roolissa oli myös hinta verrattuna pelin tasoon ja pelin taso myös yksin. Toisaalta Jokereilla nuo kunnossa paremmin, mutra ihan samat ongelmat siellä yleisömäärien kanssa.
 

Tervaskanto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Voisin kuvitella että live-pelit menee mukavuudenhalun ohitse hiljalleen. Väki on nyt tottunut katselemaan tv:stä pelejä ja muutos vanhaan ei tapahdu sormia napsauttamalla. Haasteena onkin juuri tapahtuman kiinnostavuus sekä kannattamansa joukkueen pärjääminen, nämä käsi kädessä.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Muutenkin tuossa kyselyssä vähän pisti silmään, että isossa roolissa oli myös hinta verrattuna pelin tasoon ja pelin taso myös yksin. Toisaalta Jokereilla nuo kunnossa paremmin, mutra ihan samat ongelmat siellä yleisömäärien kanssa.
Jokerit on liikaa jokerit. Itse en jotenkin syty Jokereita kannattamaan. Suomen KHL-joukkue voisi olla ihan eri asia, mutta se on eri asia kuin Jokerit. Ei vain voi mitään
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Jokerit on liikaa jokerit. Itse en jotenkin syty Jokereita kannattamaan. Suomen KHL-joukkue voisi olla ihan eri asia, mutta se on eri asia kuin Jokerit. Ei vain voi mitään
Joo, moni vierastaa myös Venäjää, itsekään en siksi seuraa KHL:aa millään tasolla.

Väitän kyllä edelleen, että iso syy on edelleen epäsuorasti koronassa. Lähinnä se, että rajoitusten aikana totuttiin toimimaan toisin. Ihmisillä on vaan tarve kyselyissä keksiä rationaalisia syitä toiminnalleen. Tv-palvelut vieneet yleisöä jo ennen koronaa. Eikä näissä vikaa olekaan, päinvastoin. Ihmisten olisi silti hyvä myös muistaa, että tv-matsienkin hohto himmenee, jos halleissa ei ole porukkaa.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Jokerit nyt ei lähtökohtaisesti kuulu tähän ketjuun muutenkaan, koska niille on ihan se ja sama, vaikka siellä ei olisi yhtään katsojaa koko hallissa. Saman rahan ne saavat joka tapauksessa itänaapurista eli heillä ei ole minkäänlaista taloudellista panosta olemassa katsojamäärien lisäämiseen.

Nytkin yrittävät taas jollain ilmaislipuilla, joita itsellenikin on tarjottu, haalia porukkaa halliin, mutta saavat jäädä ottamatta, kun en millään muotoa kuulu kohderyhmään.

Kotimaisen Liigan kyllä pitäisi alkaa kehittää tuotettaan siihen suuntaan, että ihmisiä saataisi enemmän halleihin. Vaikeaahan se nykyään on, koska kaikkea muutakin tarjontaa on jatkuvasti enemmän ja enemmän verrattuna menneisiin vuosiin. Täytyy myöntää itsekin kausarin omistajana, että välillä jään katsomaan peliä kotisohvalta käsin pelkästään omaa laiskuuttani ja siten Nordiksella on yksi tyhjä penkki enemmän, tosin maksettuhan se on, vaikka ei muuta menoa olisikaan. Ehkä olen tulossa vanhaksi tai jotain.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Yleisömäärien merkitys on valtava ihan kaikessa. Ensinnäkin täysi tai lähes täysi tupa luo täysin erilaisen tunnelman ja fiiliksen niin itse katsomoihin kuin myös kentälle ja television välityksellä kotisohvalle. Täysi tupa on täysin yhtä tärkeää mainosta itse sarjalle kuin myös se pelin taso. Yleisömäärien suhteen on ruvettava tekemään oikeasti töitä ja lujaa. Mieluummin vähän halvemmalla tupa täyteen kuin korkeilla lippuhinnoilla puolet katsomosta tyhjänä. Puolityhjä katsomo on paskaa mainosta ihan kaikille. Myös niille, jotka ovat jaksaneet lähteä hallille. Nämä kokevat, että saman fiiliksen saa kotisohvalla. Jos täyttöaste on 80+%, niin sanon lätkän olevan parasta paikanpäällä aina eikä sitä samaa fiilistä saa kotona. Jos täyttöaste on noin puolet, niin ikävä kyllä se fiiliskin laahaa silloin täysin eikä houkuttele ihmisiä uudestaan paikanpäälle.
 
Suosikkijoukkue
FC Barcelona
No jos täältä ihan ulkopuolelta huutelis tähän jotaki, ku on viimeksi ala-asteella 20 vuotta sitten kattellu SM-liigaa. Löytäsin muutamanki syyn, miksei kiinnosta.
1. Aivan liikaa pelejä. 60 peliä + kaikki maajoukkue hommat, niin aivan hurja määrä pelejä, joista todella paljon on merkityksettömiä pelejä.
2. Siellä näyttää pyörivän kärjessä samat joukkueet, ku silloin 20 vuotta sittenki. Siitä pästään sitten joukkuemäärään, eipä sieltä pohjalta paljon yllätyksiä nouse.
3. Ku siellä on sitten näitä joukkueita, joilla ei ole oikein mitään menestysmahollisuuksia, otetaan nyt vaikka SaiPa ja Jukurit esimerkkeinä, ei mitään toivoa voittaa, mutta koska pudota ei voi, niin läpsytellään jotaki täysin merkityksettömiä pelejä.
Jos ottaa tähän verrokin vaikka jalkapallosta, ku ite kannustanu aina Ropsia, välillä pelataan ihan hurmoksessa hopealle ja parin kauden päästä tiputaan. Kokoajan eletään suurella tunteella, ku on panoksellista seurattavaa. Tosi vaikea uskoa, että SaiPan fanit sais elää samanlaista tunteiden vuoristorataa.
Eli sarja auki ja pienentää joukkuemäärä jonnekki kahteentoista. Sitten nelinkertanen sarja, jonka jälkeen 8 parasta pleijareihin ja huonoin tippuu ja toiseksi huonoin karsii. Lisäis todella paljon mielenkiintoa.
 

Jaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
RFC Liege
Yleisömääriin vaikuttaa käytännössä kolme komponenttia, tässä järjestyksessä:
  1. Lipun hinta
  2. Tapahtuman status ihmisten mielissä
  3. Tapahtuman viihdearvo
Edelle menee kaksi asiaa:
1. Kannattajien määrä
2. Kannattajien sitoutuneisuus
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Väitän kyllä edelleen, että iso syy on edelleen epäsuorasti koronassa. Lähinnä se, että rajoitusten aikana totuttiin toimimaan toisin. Ihmisillä on vaan tarve kyselyissä keksiä rationaalisia syitä toiminnalleen.
Samoilla linjoilla. On näistä voinut lukea esim futisliigan ja musiikkitalon yleisömääräpettymyksien tiimoilta. Huuhkajien täysi tupa oli ensimmäisiä positiivisia merkkejä Ifk:n hyvien yleisömäärien lisäksi.

Ymmärettävää on että tämä on tietynlaista juhla-aikaa Liigan dissaajille. Ja en mä nyt sitä väitä etteikö tuotteessa ja sarjajärjestelmässä olisi parannettavaa, mutta on se nyt selvä ettei Liiga ole ole muuttunut 1,5 vuodessa niin paljon huonommaksi mitä nyt nähdyistä yleisömääristä voisi päätellä. Ihmisten käytös ja kulutustottumukset ovat muuttuneet ja se johtuu koronasta.

Mielenkiintoista nähdä miten isot konsertit alkavat vetää yleisöä kun isot nimet joskus alkavat rundaamaan.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Kuinka paljon yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta yleisömääriin vaikuttaa median (ja monen alalla toimivankin!) jatkuva liigan dissaaminen? Paska taso, liikaa joukkueìta, kallista, muualla on kaikki paremmin jne jne. Tarpeeksi kun tuota tulee joka tuutista, niin positiiviset asiat liigasta hautautuu sen alle. Jokaisen liigatoimijan ja miksei aktiivisesti liigaa seuraavan faninkin pitäisi kaivaa myönteistä tavaraa someen ym. Liiga on kuitenkin ihan hyvä sarja..
 

Glove

Jäsen
Kuinka paljon yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta yleisömääriin vaikuttaa median (ja monen alalla toimivankin!) jatkuva liigan dissaaminen? Paska taso, liikaa joukkueìta, kallista, muualla on kaikki paremmin jne jne. Tarpeeksi kun tuota tulee joka tuutista, niin positiiviset asiat liigasta hautautuu sen alle. Jokaisen liigatoimijan ja miksei aktiivisesti liigaa seuraavan faninkin pitäisi kaivaa myönteistä tavaraa someen ym. Liiga on kuitenkin ihan hyvä sarja..
Kuluttaja vaatii enemmän. Jone Nikulaa lainatakseni: "Ihan nasta ei riitä. Helvetti, asennetta! Verta! Terästä! Hevosia!"
 

J_Boumedienne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Kärpät, Suomen palloilumaajoukkueet
Liigassa on liikaa pelejä ja liikaa joukkueita. Tämä on johtanut pikku hiljaa otteluiden tason laskuun, mikä taas korreloi negatiivisesti korkeiden lippuhintojen sekä virvokkeiden ja syömisten kanssa. Nyt vielä kylkeen junttautui koronapelko.

Sarjan sulkeminen aikoinaan tappoi kilpailullisuuden. Paperilla on sitä hienompaa, mitä useammalla paikkakunnalla on pääsarjatason joukkueita, mutta käytännössä tämä ei Suomen kokoisessa maassa toimi, mikäli halutaan samalla säilyttää varteenotettava taso vaikkapa muiden kovien kiekkomaiden kanssa. Seisova vesi homehtuu lampeen. Nyt SM-Liiga ja Mestis ovat omilla saarekkeillaan, joiden välissä ei ole ajosiltaa, vaan matkustaa pitää soutuveneellä.

CMore maksaa sen 25-30 euroa vähän tilauksesta riippuen, ja sillä näkee kaikki liigapelit kotisohvalta isosta äly-telkkarista parilla kaukosäätimen näpäytyksellä. Liigan ja seurojen on keksittävä, miten ottelutapahtumalle luodaan sellainen lisäarvo, joka saa tulemaan hallille. Entinen ei enää riitä. Osuva, houkutteleva ja eri asiakasryhmät tavoittava markkinointi korostuu koko ajan kriittisemmin.

Liiga jälleen auki, vähemmän runkosarjaotteluita (Ruotsin malli 52 peliä voisi olla hyvä), ehkä Liigan suunnalta jonkinlainen yhtenäinen markkinointistrategia seuroille; pelin taso nousee kilpailullisuuden kasvun myötä, samalla kohoaa kiinnostavuus, ei enää tyhjennysmyyntejä eikä turhia pelejä.
 

Alba

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Packers, Ukraina
Nostaisin osasyyksi yleisökadolle myös otteluiden ajankohdat. Väitän että monilla lapsiperheillä ja nuorilla aikuisilla on lätkäotteluita tärkeämpiä menoja viikonloppuiltaisin. Lisäksi alkoholinhuuruiset viikonloppupelit eivät varsinaisesti houkuttele vanhempia viemään lapsiaan peleihin.
Niin minäkin. Itselleni suurin syy on liian myöhäinen pelien alkamisaika. Lasten pitää olla nukkumassa niihin aikoihin, kun pelit loppuu. Välillä on niin sanottuja perhepelejä, mutta nekin alkaa liian myöhään. Olisi edes pari peliä kaudessa, jotka alkaisi aiemmin. Lisäksi en ymmärrä miksi oluen myynti nousee aina tässä keskustelussa esiin? Maistuu ihan samalta päivällä, kuin illalla. Lisäksi tällä keinolla saataisiin mahdollisesti niitä tulevaisuuden katsojia.
 
Minusta olisi hyvä idea, että jos ostaa Cmoren lätkäpaketin siihen kuuluisi mukaan yksi lippu tilaajan valitsemaan liiga- tai Mestis-otteluun paikan päälle. Yksi lippu per kuukausi.

Toisi hieman lisää väkeä halleihin ja tokko tuossa Cmore tai seurat häviäisivät mitään?
 
4

444

Liiga jälleen auki, vähemmän runkosarjaotteluita (Ruotsin malli 52 peliä voisi olla hyvä), ehkä Liigan suunnalta jonkinlainen yhtenäinen markkinointistrategia seuroille; pelin taso nousee kilpailullisuuden kasvun myötä, samalla kohoaa kiinnostavuus, ei enää tyhjennysmyyntejä eikä turhia pelejä.
IFK:n yleisökeskiarvo kaudella 2018-19 (viimeisin sellainen kausi, jolla rajoitukset eivät vaikuttaneet määriin) oli kotiotteluissa 7100. Nyt jos tuosta niistetään neljä kotiottelua pois, niin samaan kokonaistulokseen päästäkseen keskiarvo pitäisi nostaa yli 8192:n. Kapasiteetti on 8200. Kun kalleimmat liput maksavat yli 50€/kpl, niin kyllä helvetillisen kampanjan saa virittää, että nuo paikat saadaan joka matsiin kaupaksi.
Tietenkin aina voi yrittää päästä samoihin lipputuloihin myymällä vähemmän ja kalliimmalla. Keskihinnaksi vaikka 60€/lippu niin ehkä se voisi toimia. Ja ei, se uusi halli ei valmistu seuraavaan kymmeneen vuoteen, joten siitäkään ei ole apua.

Eikä tämän viestin pointti ole vittuilla, vaan tuoda esille sitä, mikä näissä ehdotuksissa on monesti pielessä. Vedellään hatusta ideoita ja unohdetaan miettiä niitä sen pidemmälle. Vähemmän lipputuloja -> vähemmän rahaa käytettäväksi pelaajiin -> vähemmän yleisöä -> vähemmän lipputuloja….
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös