Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt

[finnjewel]

Kiina ja Venäjä ovat sijoittaneet paljon varojaan Afrikkaan. Kiina varsinkin on rakentanut kulkuväyliä ja kaivoksia. Vastineeksi saavat lähes esteettömän pääsyn runsaisiin luonnonvaroihin ja myötämielisyyttä YK:ssa ja kv. järjestöissä. Todennäköisesti molemmat ovat joutuneet lahjomaan paikallisia poliitikkoja sekä päälliköitä varmistaakseen häiriöttömän toiminnan. Venäjä on hoitanut tuen palkkasotilaillaan. En usko, että kummankaan em. valtion toimet ovat vähentäneet köyhälistön muuttohaluja Eurooppaan.
Muutamat afrikkalaiset taloustieteilijät ovat käsittääkseni kritisoineet voimakkaasti perinteistä kehitysapua ja toivoneet sen lopettamista kokonaan.
Mitä mieltä lienevät Kiinan ja Venäjän tyylistä.

 

[Flonaldo]

Nuohan ovat kaikki taas puhtaasti yksityisen sektorin investointeja, eivät valtioiden, eivätkä liity kehitysapuun (vielä vähemmän humanitaariseen) mitenkään.

Yksityinen sektori taas ei investoi Afrikan valtioihin heikon oikeusturvan, omaisuuden suojan, suuren poliittisen epävarmuuden, heikon koulutustason ja olemattoman infran takia. Juuri niiden asioiden, joihin taas Suomi esimerkiksi kehitysavullaan investoi.

EU on solminut kaikkien Afrikan talousyhteisöjen (ECCAS/ESA/SADC/ECOWAS) kanssa vapaakauppasopimukset, joiden perusteella laajasti kaikki tullit ovat poistettavissa. Nämä ovat kaikki myös poikkeuksellisesti epäsymmetrisiä, eli Afrikan mailla on vuosikymmenten siirtymäkaudet - he saavat siis tuoda tuotteita Eurooppaan tullivapaasti, mutta jatkaa oman taloutensa suojaamista tulleilla eurooppalaisille tuontituotteille. Tullivapaus EU-maihin on siis tarjolla käytännössä jokaiselle Afrikan valtiolle.

Aika ohut nyt oli siis tietämys ainakin tästä.

Ja mikä ihme on tällainen "ikuinen vaateapu"?

 

[Mediakuutio]

Ihan hirveän tyytyväisiä ei kansalaiset Euroopassa vaikuta olevan.

Eurooppalaisilta täystyrmäys maahanmuutolle

Tuoreen kyselyn perusteella valtaosa länsieurooppalaisista kokee, että maahanmuuttajia on yksinkertaisesti liikaa.

www.iltalehti.fi

 

[Håkanhead]

Ihan hirveän tyytyväisiä ei kansalaiset Euroopassa vaikuta olevan.

Eurooppalaisilta täystyrmäys maahanmuutolle

Tuoreen kyselyn perusteella valtaosa länsieurooppalaisista kokee, että maahanmuuttajia on yksinkertaisesti liikaa.

www.iltalehti.fi

Aika paljon rasisteja Euroopassa. Eivätkö kivat pelihetket enää kelpaa?

 

[kehveli]

Saudi-Arabian viranomaiset tappavat siirtolaisia rajalle, paljastaa Guardian

Lehden mukaan siirtolaisten kertomukset ovat linjassa ihmisoikeusjärjestön aikaisemman raportin kanssa.

yle.fi

 

[rpeez]

Lieveilmiönä tällainen mainio seuraus pakolaisen auttamisesta. Tarinan oppi; hyvyys, avoimuus, auttamisen halu ja asenne ulkomaalaista kohtaan voi johtaa hienoihin asioihin. Linkki hesarin artikkeliin, ei ole maksumuuria ainakaan nyt.

Ukraina | Suomalaismies majoitti pakolaisen, ja pian hänen syliinsä putosi jättipotti

Ukrainan jälleenrakennuksen on arvioitu maksavan ainakin 500 miljardia euroa. Vielä ei tiedetä, koska sen aika on, mutta ylivieskalainen yrittäjä Markku Lehkonen on jälleenrakennuksessa jo vahvasti mukana.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Kielitaito | Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea

Stadin Ammattiopistoon tulee nuoria heikolla kielitaidolla. Liisalla on Suomessa syntyneitä oppilaita, jotka eivät tiedä, mikä on ”työpöytä”.

www.hs.fi

Vaikka yhtä lailla maahanmuuttajataustaisten suomalaisten joukosta löytyy yhtä lailla tuhansittain menestystarinoita, on huolestuttavaa että maassamme on ilmeisen suuri joukko täällä varttuneita ja koulunsa käyneitä, ketkä eivät kuitenkaan hallitse suomen kieltä erinomaisesti.

Vivahteikas kielemme on osaltaan toki haaste sitä äidinkielenään puhuvillekin, mutta huomioiden, että Suomesta kyllä löytyy* (*suosikkisvetisismini) tänne aikuisiälläkin muuttaneita, mutta kielen hyvin sujuvasti siitä huolimatta haltuun ottaneita, kuten 26-vuotiaana tänne saapunut toimittaja-kirjailija Roman Schatz, on mielenkiintoista, etteivät heikommin suomea osaavat toisen polven maahanmuuttajataustaiset ole ilmeisesti mitään yksittäisiä poikkeuksia.

Yhteiskuntamme englanninkielistyy monella tasolla, mutta on mielestäni silti edelleen varsin kiistämätöntä, että erinomaisesta suomen kielen taidosta on edelleen hyötyä todella paljon. Vaikka esim. monessa ammatissa tätä nykyä varmasti pärjää heikommallakin kielitaidolla, uskallan kuitenkin väittää, että heikko kielitaito on vääjäämättä vähintään hidaste työelämässä etenemiselle ja arjessa luovimiselle muutenkin. On mielestäni mielenkiintoista, mikäli maahanmuuttajavanhemmat eivät tätä itse monesti käsitä ja pyri panostamaan enemmän lastensa kielitaitoon. Perheen kotikielen vaihtamista ympäröivän yhteiskunnan valtakieleksi tuskin juuri kukaan asiantuntijakaan suosittelee, mutta suomen kielen paremmin omaksumiselle on varmasti todella paljon keinoja.

Mielenkiintoinen ilmiöhän tämä on. Itse tunnen lukuisia ihmisiä, joiden molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia, mutta heidän suomen kielen osaaminen on sillä tasolla, ettei sitä kykene erottamaan ns. kantasuomalaisten puheenparresta, heidän voineekin siis määrittää integroituneen hyvin. Tiedä sitten, mitkä kaikki tekijät ovat heikommin kieltä osaavien suomalaisten taustalla. Integraatio kun on kuitenkin hyvin suoraviivainen avain menestykseen, pyöritteli asiaa sitten miten hyvänsä.

 

[PePo_17]

Tätä @Ann Arbor :n kirjoitusta sivuten muistan jo kymmenisen vuotta sitten uutisoidun kuinka Berliinissä on kaupunginosia, jossa nuoret Saksassa syntyneet turkkilaistaustaiset eivät osaa saksaa. Ilmeisesti sinne on syntynyt valtioita valtiossa, jossa pärjää täysin ”omalla” kielellään.

Tämän kaltainen kehitys on torpattava Suomessa mitä pikimmiten.

 

[finnjewel]

Jos uuden asuinmaan kieltä ei puhuta kotona eikä kavereiden kanssa tai sitä ei kuule telkkarista, netistä tai somesta, niin muutama vastahakoinen tunti koulussa ei riitä mihinkään.
Aikuisilla tilanne on vielä paljon pahempi kuin lapsilla.

 

[Ann Arbor]

Tätä @Ann Arbor :n kirjoitusta sivuten muistan jo kymmenisen vuotta sitten uutisoidun kuinka Berliinissä on kaupunginosia, jossa nuoret Saksassa syntyneet turkkilaistaustaiset eivät osaa saksaa. Ilmeisesti sinne on syntynyt valtioita valtiossa, jossa pärjää täysin ”omalla” kielellään.

Tämän kaltainen kehitys on torpattava Suomessa mitä pikimmiten.

Vaikka näissä segregoituneissa yhteisöissä asuinmaan valtakieltä ei ihan samassa mittakaavassa kuulisikaan, mitä kantaväestön suosimilla alueilla, mediassa jne., uskallan silti väittää, että Saksassa saksan ja Suomessa suomen sujuvalla osaamisella on edelleelleen iso merkitys, avaten ovia jne. Ihmettelen jos osa maahanmuuttajataustaisista ei tätä käsitä.

 

[Stonewall]

Suomalaiset ovat turhan höveleitä erityisesti englannin suhteen. Jos vertaa vaikka Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin, niin turhan herkästi suostutaan puhumaan englantia vain koska sitä nyt satutaan osaamaan. Voisi olla paikallaan säädöksillä rajoittaa vieraskielistä palvelutarjontaa. Esim. Suomessa saisi palvella vain kansalliskielillä (ehkä joku valtion virasto poikkeuksena), periaatteessa näin em. maissakin toimitaan ihan ilman lainsäädäntöä. Työkielikin olisi parempi olla aina suomi, mutta ehkä sen suhteen voisi antaa hakemuksesta poikkeuksia.
Joku voi kavahtaa, mutta ei tämä kehitys voi näin jatkua. Suomessa syntyy ihmisiä, jotka eivät opi kansalliskieliä. Aletaan olla ihan rajoilla.

 

[Luther Maddox]

Suomalaiset ovat turhan höveleitä erityisesti englannin suhteen. Jos vertaa vaikka Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin, niin turhan herkästi suostutaan puhumaan englantia vain koska sitä nyt satutaan osaamaan. Voisi olla paikallaan säädöksillä rajoittaa vieraskielistä palvelutarjontaa. Esim. Suomessa saisi palvella vain kansalliskielillä (ehkä joku valtion virasto poikkeuksena), periaatteessa näin em. maissakin toimitaan ihan ilman lainsäädäntöä. Työkielikin olisi parempi olla aina suomi, mutta ehkä sen suhteen voisi antaa hakemuksesta poikkeuksia.
Joku voi kavahtaa, mutta ei tämä kehitys voi näin jatkua. Suomessa syntyy ihmisiä, jotka eivät opi kansalliskieliä. Aletaan olla ihan rajoilla.

Jos kieltä sattuu osaamaan, niin senkus käyttää sitä. Alankomaissa osataan englantia erinomaisen hyvin, mutta Saksassa ja Ranskassa on nykyäänkin ihan tavallista että ulkomaiset elokuvat ja tv-sarjat dubataan omalle kielelle. Jos Saksassa tai Ranskassa palvellaan nihkeämmin englannin kielellä, niin se johtuu paljolti siitä ettei kieltä osata.

 

[Ann Arbor]

Suomalaiset ovat turhan höveleitä erityisesti englannin suhteen. Jos vertaa vaikka Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin, niin turhan herkästi suostutaan puhumaan englantia vain koska sitä nyt satutaan osaamaan. Voisi olla paikallaan säädöksillä rajoittaa vieraskielistä palvelutarjontaa. Esim. Suomessa saisi palvella vain kansalliskielillä (ehkä joku valtion virasto poikkeuksena), periaatteessa näin em. maissakin toimitaan ihan ilman lainsäädäntöä. Työkielikin olisi parempi olla aina suomi, mutta ehkä sen suhteen voisi antaa hakemuksesta poikkeuksia.
Joku voi kavahtaa, mutta ei tämä kehitys voi näin jatkua. Suomessa syntyy ihmisiä, jotka eivät opi kansalliskieliä. Aletaan olla ihan rajoilla.

Vaikka Suomessa pelkällä englannin kielellä varsin pitkälle jo pääseekin, näen kyllä suomen (ja toki paikallisesti myös ruotsin) osaamisella olevan merkitystä. Vaikka esim. työpaikkoja, missä työkielenä on englanti onkin enemmän, mitä esim. vielä parikymmentä vuotta sitten, uskallan väittää erinomaisen suomen kielen osaamisen avaavan edelleen ovia.

Sikäli että yhtä lailla Suomessa riittää näitä "romanschatzeja", ketkä ovat aikuisiälläkin oppineet suomea enemmän kuin hyvin, ihmettelen kyllä, että mainitsemiasi täällä syntyneitä, mutta kielen vajavaisesti osaavia on yhtä lailla. Olettaisi heidän jos joidenkin käsittävän, että kielitaidolla on merkitystä elämässä pärjäämisen kannalta ja että kyseiseen taitoon panostamatta jättämällä tekee itselleen / lapsilleen ennen kaikkea karhunpalveluksen. Jos itse muuttaisin enemmän tai vähemmän pysyvämmin esim. Italiaan, totta kai haluaisin pitää huolen, että mahdollinen jälkikasvuni oppii paikallisen kielen hyvin, ihan heidän itsensä kannalta.

 

[BitterX]

Jos kieltä sattuu osaamaan, niin senkus käyttää sitä. Alankomaissa osataan englantia erinomaisen hyvin, mutta Saksassa ja Ranskassa on nykyäänkin ihan tavallista että ulkomaiset elokuvat ja tv-sarjat dubataan omalle kielelle. Jos Saksassa tai Ranskassa palvellaan nihkeämmin englannin kielellä, niin se johtuu paljolti siitä ettei kieltä osata.

Tämä on just näin. Saksassa kyllä suostutaan puhumaan englantia palveluissa, jos sitä osataan, mutta läheskään aina ei yksinkertaisesti osata.

On @Stonewall illa kuitenkin tuossa pointti. Ongelma usein on, että suomalaiset tapaavat kääntää puheen englanniksi, vaikka toinen henkilö yrittäisi puhua suomea. Älkää _ikinä_ tehkö tätä, koska harva asia on ärsyttävämpää ja kielen oppimisen kannalta turhauttavampaa. Nimimerkillä "kokemusta on". Vastatkaa suomeksi, kun puhutaan suomea. Aksentti ei tarkoita sitä, etteikö vastapuoli ymmärtäisi.

Edelleenkin inhoan suomalaisten tapaa mystifioida omaa kieltämme. Se on kieli siinä missä muutkin ja sen voi oppia ja oppii siinä missä muutkin kielet.

 

[rpeez]

On @Stonewall illa kuitenkin tuossa pointti. Ongelma usein on, että suomalaiset tapaavat kääntää puheen englanniksi, vaikka toinen henkilö yrittäisi puhua suomea. Älkää _ikinä_ tehkö tätä, koska harva asia on ärsyttävämpää ja kielen oppimisen kannalta turhauttavampaa. Nimimerkillä "kokemusta on". Vastatkaa suomeksi, kun puhutaan suomea. Aksentti ei tarkoita sitä, etteikö vastapuoli ymmärtäisi.

No, ikinä ja ikinä. Itsellä oli rookie nuori työkaveri huonolla/auttavalla suomella ja englanniksi oli puhuttava, että hommasta tuli jotain. Englantia hän osasi hyvin. Työ oli aika korkeaa ammattitaitoa vaativaa ja ei sitä suomea montaa minuuttia jaksanut vaikka yritettiin kun ei tiennyt tajusiko toinen yhtään mitään vai ei senkään vertaa.

Ymmärrän kyllä pointin, mutta on myönnettävä että olen hieman vastarannan kiiski koko kieliasiassa suomivaatimuksineen, ja itse haluaisin puhua myös englantia satunnaisten ihmisten kanssa kun nykyään en jaksa ulkomaille lähteä enkä ole sellaisessa työyhteisössä enää.

 

[Pottakameli]

Edelleenkin inhoan suomalaisten tapaa mystifioida omaa kieltämme. Se on kieli siinä missä muutkin ja sen voi oppia ja oppii siinä missä muutkin kielet.

Ja ei kaikkia sanoja esimerkiksi tarvitse osata taivuttaa oikein, kyllä siitä selvää saa ilmankin.