Jos nyt valtion talous huolettaa, löytyy budjetista varmaan aika monta isompaa huolta, joiden kokonaisvaikutus on a) jatkuva ja b) moninkertainen.
Kyllä löytyy. Ja monta. Ja paljon suurempia. Mutta niin pitääkin. Turvapaikahakijoiden ja pakolaisten kuluerien vertaaminen vaikkapa opetukseen, puolustusmenoihin tai sosiaaliturvaan ei kuitenkaan ole perusteltua.
Jos katsotaan tilannetta pelkästään talouden kantta, vuoden 2015 osalta kyse oli osittaisesta kertamenosta, mutta seurannaisvaikutukset tulevat kestämään vuosia. Kokonaisuutena turvapaikka- ja pakolaispolitiikka maksaa Suomessa todellisuudessa vuosi vuodelta enemmän (pl. 2015), koska otamme arviolta 3 000 - 5 000 pakolaista vuodessa. Lisäksi Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden keskimääräinen koulutustaso on erittäin heikko (max sama kuin Saksassa), joten heidän työllisyysasteensa tulee olemaan keskimäärin hyvin matala vähintään 6-10 vuotta. Osalla senkin jälkeen.
Taloudellisessa mielessä olemmekin kasaamassa hyvin kallista aikapommia myös matalan työllisyysasteen kautta. Heikosti koulutetut siirtolaiset - joita turvapaikanhakijat mm. Afrikan pohjoisosista ovat - eivät ole myöskään kotoutumisen kannalta helppoja. Tuloksia on nähty mm. niin Ruotsissa, Ranskassa kuin Saksassa.