Marokossa on ollut myös verraten mielenkiintoinen asema sikäli islamilaiseksi maaksi siinä, että mikäli vain muutoin ei erikseen häiritse valtaväestöä tai muuta pahaa tee niin verraten rauhassa ainakin al-Malikeista Hassanin ajoista eteenpäin juutalaisetniset kansanryhmät, espanjalaiset ja ranskalaiset vähemmistöt esimerkiksi ovat saaneet turistien osalta olla.
Marokossa on ollut verraten mielenkiintoinen asema, että Ramadania huomioimatta eikä äärimmäisen rajatusti edes silloinkaan esimerkiksi alkoholi tai sen käyttö ole ollut koskaan ehdottomasti kielletty. Huumorilla voisi sanoa tai ainakin vanhemmista ajoista puhuttaessa esimerkiksi, että käsitöiden uskonnollisten hahmojen esityskiellosta ja sen rikkomisesta saattoi saada huomattavasti enemmän paheksuntaa tai rangaistuksia kuin rennosta kaljoittelusta jollakin katukahvilan terassilla tai jonkun maineikkaan Soukin olut-tuvassa. Ja edellyttäen, että ei muutoin tee mitään muuta perseilyä.