Ruotsin demareillekin (onko se nyt sitten SSAP vai SSA?) on lyönyt kuningaskunnan kirstun eli kassanvartija sitten rätingit pöytään.
Ja Ruotsin talouden sietokyky, vauraus, on luullakseni vähintäinkin kolminkertainen verrattuna Suomeen.
Tanska on vetänyt tiukkaa linjaa, Ruotsi seuraa perässä.
Ruotsin pääministeri informoi kustannuksista jo loppukesästä 2014 eli kolmisen vuotta sitten seuraavasti:
"Kustannukset jo nyt tänne tulleista ja tulevina vuosina tulevista ihmisistä ovat suuret. Niin suuret, että se rajoittaa edelleen liikkumatilaa julkisessa taloudessa."
Ruotsin Reinfeldt varoittaa maahanmuuton kasvavista kustannuksista | Ruotsi | HS
Kun työllistyminen ei onnistu eri syistä samalla tavalla kuin ennen, Ruotsin YLE eli SVT julkaisi karun faktan:
"Förra året kom 162.000 människor till Sverige för att söka asyl. Men endast en bråkdel fick tillstånd av migrationsverket att arbeta. Ännu färre – totalt 494 personer – fick arbete."
162.000 kom till Sverige – 500 fick jobb | SVT Nyheter
Ruotsissa siis tiedettiin hyvissä ajoin kustannukset, mutta ehkä he halusivat vähän pakonkin edessä (silta) katsoa, mitä tapahtuu. Kun se lopulta selvisi heille, minusta ruotsalaiset ovat hoitaneet hommansa hyvin yhdessä Norjan ja Tanskan kanssa. Suomikin pyrkii samaan joukkoon, mutta katsotaan loppuvuodesta, mitä Suomen osalta voi sanoa.
Migrin osalta voi sanoa jo nyt, että he ovat hoitaneet työnsä pääasiassa hyvin. Sen sijaan poliittisten irtopisteiden kerääjät kuten Orpo ja eräänlaista suvakkiääripäätä edustava Helsingin Sanomat, pyrkivät vaikuttamaan Migrin ratkaisuihin väärin perustein.