Osa 1
Aluksi
Tuon seuraavassa esille tutkijoiden, tilastotieteilijöiden, hallitusten tai niiden pääministerien sekä etujärjestöjen näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia siitä, miten Suomea uhkaava väestön vanheneminen siten, että aiemmasta yhtä eläkeläistä kohden olleesta yli neljästä työikäisestä ei päädytä vuonna 2035 enää noin 1.5 työikäiseen. En siten vastaa ehdotusten tai näkemysten sisällöstä vaan ne perustuvat mainittuihin lähteisiin.
Ainoastaan lopun skenaariot ovat omiani. Huomautan jo nyt, että niiden esittäminen ei ole sama asia kuin niiden toteutuminen ainakaan sellaisenaan. Jokainen niistä on kuitenkin uhkana niin suuri, että toteutumista ei voida sulkea poiskaan.
Taustaa
Julkisuudessa keskustellaan paljon huoltosuhteesta ja siitä, että Suomen väestö vanhenee. Jotta kehityksen kansantaloudellisesti negatiivisilta seurauksilta vältytään, Suomeen on saatava joidenkin laskelmien mukaan jopa 1.8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuosien 2008-2020 aikana. Vuositasolla tämä tarkoittaisi selvästi yli 100 000 maahanmuuttajaa.
Suomessa tapahtui noin vuonna 2010 historiallinen käänne, kun työikäisten määrä alkoi vähentyä vauhdilla. Samalla katosi talouskasvun kahdesta tekijästä toinen. Tähän asti kansatalous on kasvanut työntuntien lisäyksen ja tuottavuuden kasvun avulla. Nyt kasvu tulee olemaan kymmeniä vuosia vain tuottavuuden paranemisen varassa. Tämä muutos tapahtui ensimmäisenä Suomessa läntisen Euroopan maista.
Aikaisemmin työikäisten määrä on vähentynyt Suomessa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen vain lyhytkestoisesti sotavuosina ja vilkkaimman Ruotsiin muuttamisen aikana. Viime vuosina sama kehitys on ollut Venäjällä, mutta kymmeniä vuosia jatkunutta kehitystä ei ole nähty missään.
Nyt kehityksestä tulee pitkä ja syvä. Vuonna 2010 työikäisten määrä väheni arviolta vajaalla 10 000 hengellä. Syvimmillään pudotus ehkä oli vuonna 2013, jolloin maasta katosi lähes 25 000 työikäistä. Sama kehitys jatkuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2033 asti.
Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti nuorten määrän vuonna 2008 ensimmäistä kertaa historiassa. Vajaat 10 vuotta sitten Suomessa oli yhtä seniori-ikäistä kohti neljä työikäistä. Vuonna 2025 enää 2.5.
Lähteet:
Tilastokeskus - Väestö vanhenee â heikkeneekö huoltosuhde?
http://www.taloussanomat.fi/uutiset...-kaksi-miljoonaa-maahanmuuttajaa/200814366/12
Elinkeinoelämä vaatii maahanmuuttajia
EVA:n raportin (2015) mukaan Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Toisin sanoen, seuraavan 10 vuoden aikana Suomeen on saatava 340 000 nettomaahanmuuttajaa. Vuotuisen maahanmuuton pitäisi miltei kaksinkertaistua nykyiseltä noin 18 000 maahanmuuttajan tasolta. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen tuli vuonna 2014 noin 16 000 nettomaahanmuuttajaa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen lähtömuutto vaihtelee, mutta on mahdollisesti 15 000 – 17 000 seuraavina vuosina. Tällöin Suomeen olisi saatava noin 500 000 – 600 000 bruttomaahanmuuttajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Tämä on jonkin verran vähemmän kuin esimerkiksi Jyrki Katainen arvioi pääministerinä ollessaan.
Raportissa arvioidaan, että enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on noin 50 prosenttia, ja että maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista kestävälle 75 prosentin tasolle.
Raportissa todetaan, että maahanmuutto paikkaa jo nyt merkittävästi kantaväestön työvoiman supistumista. Ilman maahanmuuttoa työikäinen väestömme olisi supistunut pelkästään vuonna 2014 arviolta 26 000 henkilöllä.
Lähteet
Tilastokeskus - Muuttoliike 2014
EVA - Elinkeinoelämän Valtuuskunta » EVA Analyysi: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa
Suomeen tulleet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat vuonna 2015
Kun vuonna 2015 Suomeen tuli noin 33 500 maahanmuuttajaa, oleskelulupa myönnettiin vain alle 5 500 tulijalle työperusteisesti. Loput ovat EU-kansalaisten rekisteröintejä (hieman yli 10 000), perhesidepäätöksiä, opiskelijoita jne. Luvut eivät sisällä turvapaikanhakijoita.
Turvapaikanhakijoiden määrässä vuosi 2015 oli poikkeuksellinen. Yhteensä 32 476 henkilöä haki Suomesta kansainvälistä suojelua. Näistä yksintulleita alaikäisiä hakijoita oli 3 024. Määrät olivat noin kymmenkertaisia vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 selkeästi suurimman hakijaryhmän muodostivat irakilaiset (20 484). Seuraavana tulivat afgaanit (5 214), somalit (1 981) ja syyrialaiset (877). Kesällä 2015 kansainvälistä suojelua haki myös 762 albaania, lähinnä taloudellisin perustein.
Lähteet:
http://www.emn.fi/files/1363/EMN_maahanmuuton_tunnusl_2015_tumma.pdf
Sipilän hallituksen linjausta
Hallitus on 5. huhtikuuta sopinut vuosien 2017−2020 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelman määräraha-arvioiden laskentaoletuksena on 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa, kun se syksyn kehyspäätöksessä oli 15 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijaennuste on valmisteltu poikkihallinnollisesti SM:n johdolla.
Kehyspäätöksen jälkeen vuodesta 2016 alkaen turvapaikanhakijoiden määräksi arvioidaan 10 000 ihmistä vuosittain. Maahanmuuttoa koskevat menot on laskettu sen mukaisesti. Aiemmin ne laskettiin 15 000 hakijan mukaan. Silti nyt varattiin lisärahoitusta 0.4 miljardia euroa, koska aiemmat laskelmat olivat epärealistisia.
Hallituksen laskelmat perustuvat siihen, että hakijoista noin kolmannes saa turvapaikan tulevina vuosina.
Lähteet:
Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020 - Artikkeli - Valtioneuvosto
Pakolaiskriisin kustannukset paisuvat Suomessa, turvapaikanhakuun varataan 400 miljoonaa lisää | Hallitus | HS
Sipilän oma linjaus Suomen pitämisestä asuttuna
Sipilän ja keskustan näkemys hajauttamisen ja aluepolitiikan hyödyistä joutuu lähivuosina aidosti koetukselle, kun perinteinen teollisuus maakunnissa hupenee, tai on jo huvennut. Pääministerin lähtökohta on kuitenkin se, että Suomi pidetään kokonaisuudessaan asuttuna. Sipilän puhe on ristiriidassa kaupunkitutkijoiden ja talousmaantieteen tutkijoiden valtavirran kanssa, joskaan aluepoliittisessa ja kaupungistumiskeskustelussa asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia. Sipilän visio perustuu malliin, jolla digitalisoinnin avulla luodaan työtä maaseudun etäpisteissä.
Keskeinen kysymys on kuitenkin se, että jos maaseudun elinvoimaisuutta halutaan lisätä, on aivan välttämätöntä kiihdyttää maahanmuuttoa ja luoda maahanmuuttajien avulla uutta työtä erilaisiin palveluihin maaseudulla. Käytännössä tämä merkitsee pakolaisten kotouttamista pääkaupunkiseudun ja muiden suurasutusalueiden ulkopuolelle.
Lähteet:
Sipilä uskoo alueelliseen hajauttamiseen ja koko maan pitämiseen asuttuna – se voi tulla Suomelle vielä kalliiksi | Trendit | HS