Vaikka asia nyt olisi juuri kuten sanot, niin silti se odotusaika on aika merkitsevä asia. Vaikka sinä väittäisit mitä, niin on ihan eri asia päästä lääkäriin ns. heti kuin kahden viikon päästä. Se on huima ero, vaikka sinä et sitä suostukaan ymmärtämään.
Jos hoitoajan saa vasta kahden viikon päähän, on kyse mitä ilmeisimmin kiireettömästä vaivasta. Tuollaiseen vaivaan tp-hakija ei taida saada ollenkaan hoitoa, kun nehän taisi saada vain ne kiireelliset, välttämättömät ja sen sellaiset hoidot.
Kun valtio ostaa yksityiseltä jotain hoitoja jollekin ryhmälle, niin sinne ei todellakaan mennä rajattoman luottokortin kanssa saamaan ihan mitä tahansa hoitoa, mitä keksii pyytää. Siellä saa vain ja ainoastaan sitä hoitoa, mistä maksajan kanssa on sovittu.
Muutama vuosi sitten, kun itseltäni irtosi paikka hampaasta, soitin julkisen puolen hammaslääkäriin, josta sainkin ajan samalle päivälle yksityiselle hammaslääkärille. Siis näitä systeemejä, jossa Helsinki ostaa osan hommista yksityisiltä. Käynti siellä yksityisellä oli huonompi, kuin käynti julkisella olisi ollut. Se hammaslääkäri korjasi vain sen paikan, eikä sitten yhtään mitään muuta. Normaalisti olisin ottanut tarkastuksen samaan syssyyn, kun siellä kerran olin, mutta eihän se käynyt. Kun kerran Helsinki maksoi sen paikan korjauksen, niin ihan turha oli mitään ylimääräistä pyytää. Uusi aika olisi pitänyt ottaa, jos jotain muuta palvelua olisin halunnut saada.
Tuo on se merkittävä ero, kun käy yksityisellä omalla rahalla tai sitten tekee sen jonkun muun maksamana. Sama homma, kun olen käynyt työpaikkalääkärillä. Lääkäri kurkkaa koneelta ensin minkälainen sopimus firmalla on lääkäriaseman kanssa (eli mitkä tutkimukset firma maksaa mukisematta) ja päättää sen jälkeen minkälaisia tutkimuksia kannattaa tehdä. Vähemmän yllättäen päädytään yleensä ottamaan sellaiset kokeet, mitä voidaan tehdä firman piikkiin.