"Isis on Koraanin laillinen lapsi"
Maanantai 25.1.2016 klo 11.17
Profeetta Muhammed on historiallinen hahmo, satojen miljoonien muslimien esikuva. Muhammed on myös islamilaisen valtion esikuva.
Islamin tutkija Hamed Abdel-Samad pyrkii uudessa kirjassaan (Mohamed - Eine Abrechnung, 2015) valottamaan, mikä on islamin uskon ja Muhammedin opetusten suhde islamistisiin äärijärjestöihin, kuten Isis-terroristijärjestöön.
Isis-järjestö soveltaa omasta mielestään tarkalleen sitä, mitä profeetta Muhammed on määrännyt Koraanissa.
Abdel-Samad muistuttaa, että aina terroristi-iskujen jälkeen ns. maltilliset muslimit siteeraavat mediassa rauhanomaisia kappaleita Koraanista.
Maltilliset korostavat islamin olevan rauhan uskonto ja ettei ”aidolla islamilla" ole mitään tekemistä Isisin kanssa. Maltilliset muslimit haluavat todistaa, että ääri-islamistit ovat ymmärtäneet islamin todellisen luonteen väärin.
Ristiriitainen Koraani
Uudessa kirjassaan islamin tutkija Hamed Abdel-Samad pyrkii osoittamaan, että maltillisten muslimien argumentointi ei kohtaa ongelman ydintä.
Kirjan pääteesi on, että rauhanomaiset muslimit ja monet läntiset islamin tutkijat keskittyvät Muhammedin elämänvaiheisiin ja Koraanin säkeisiin (suuriin) ajalta, jolloin Muhammed asui Mekassa. Näissä Koraanin suurissa korostetaan rauhanomaista rinnakkaineloa eriuskoisten kanssa.
Ongelmallisia ovat Abdel-Samadin mielestä sen sijaan Medinassa kirjoitetut suurat. Ne määrittelevät edelleen muslimien suhtautumisen vääräuskoisiin ja naisiin.
Kaikkia muslimien rituaaleja koskevat suurat, naisten elämää koskevat ohjeet, lait ja ruumiilliset rangaistukset ovat Abdel-Samadin mukaan peräisin Medinan ajalta.
Myös radikaalit tahot ja terroristit tukeutuvat Koraanin myöhemmin syntyneihin suuriin, joiden kirjoittamisen aikaan Muhammed eli Medinassa.
Näissä Koraanin suurissa vääräuskoisia halveksitaan sekä ihannoidaan heitä vastaan käytävää sotaa. Myös taistelu juutalaisia vastaan on Medinassa julkaistujen suurien keskeinen osa.
Koraanin viimeisimmät 206 suuraa, jotka korostavat taistelua, väkivaltaisuutta ja moraalisesti tiukkuutta ja joissa puhutaan totaalisesta sodasta vääräuskoisia vastaan, voidaan Abdel-Samadin mielestä kutsua Koraanin manifestiksi.
Aikaisemmat säkeet, joissa saarnataan moninaisuuden, suvaitsevaisuuden, uskonnonvapauden ja rauhanomaisen rinnakkainelon puolesta, kumotaan Medinan ajalla kirjoitetuissa suurissa pätemättöminä: puhutaan abrogaatiosta.
Ei kronologiaa
Useat muslimitkaan eivät ole tietoisia, että Koraanin suuria eli säkeitä ei ole järjestetty kronologisesti, vaan pituuden mukaan.
Mikäli niitä luettaisiin aikajärjestyksessä, tulisi Abdel-Samadin mukaan esiin mielenkiintoisia aspekteja Muhammedin elämästä ja ajatusmaailmasta.
Muhammedin eläessä Mekassa hänen vastaanottamansa metafyysiset, jumalalliset sanomat olivat epäpoliittisia ja niitä leimasivat rauhan ja suvaitsevaisuuden henki. Myöhemmissä sanomien sävyissä voidaan havaita selvää radikalisoitumista.
Vertaa Leniniin
Miksi Muhammedin mieli muuttui tällä tavoin?
Abdel-Samadin mielestä kysymys liittyy Muhammedin muuttoon Mekasta Medinaan. Medinassa hän perusti ensimmäisen muslimivaltion.
Sodassa Mekkaa vastaan, hänestä tuli esiin toinen puoli: häikäilemättömästi poliittisia tavoitteitaan ajava, väkivaltaa harjoittava Muhammed.
Vasta tartuttuaan miekkaan Muhammed koki Abdel-Samadin mukaan läpimurron ja sai tunnustusta, jota hän oli aina tavoitellut. Abdel-Samadin mukaan Medinassa Koraanista tuli tavallaan "profeetan sotapöytäkirja".
Tehdäkseen havainnolliseksi, miten Mekassa elänyt eroaa Medinassa eläneestä Muhammedista, Abdel-Samad tuo vertauksen nuoresta marxilaisesta teoreetikosta, Leninistä.
Kun Leninistä tuli Neuvostoliiton valtionjohtaja, syrjäytyivät jalot periaatteet yhä enemmän taka-alalle ja vallan logiikka, petoksen ja terrorin pelko määrittivät hänen toimintaansa ja neuvostovaltion arkipäivää.
Koraanin lapsi
Abdel-Samadin mielestä on ongelmallisena, että monet muslimit pitävät Muhammedia ja hänen toimintaansa juuri Medinassa esikuvanaan vielä tänäkin päivänä.
Tapa, jolla hän johti yhteisöään, mielletään ihanteellisena vieläkin. Sitä pidetään Allahia miellyttävänä mallina.
Täten Muhammedin sanoja ja tekoja ei tutkita niiden historiallisessa kontekstissa, jossa ne ovat syntyneet, vaan ne siirretään nykyaikaan.
Se tarkoittaa, että nämä väkivaltaa ihannoivat luvut, Koraanin myöhemmät suurat, nähdään ominaisina tämän päivän islamille.
Hamed Abdel-Samad ei usko, että Isis ja muut terroriryhmät käyttävät väärin Koraania tekstejä väkivaltansa oikeutukseen. Ne käyttävät Koraania ja profeetta Muhammedin antamia historiallisia esikuvia perustellessaan oikeutustaan toimiinsa.
Abdel-Samadin mielestä Isis on Koraanin laillinen lapsi.
Etäisyyttä islamiin
Mitä sitten tulee länsimaisen valtion odottaa pakolaisilta, jotka tulevat esimerkiksi Syyriasta tai Irakista, ja jotka tulevat kohtaamaan Euroopassa uskonnon tulkinnan, jonka mukaan se on jokaisen yksilön yksityisasia?
Abdel-Samadin mielestä muslimipakolaisten integrointia ei edistä, että lisätään islamilaisten järjestöjen poliittista arvovaltaa tai annetaan islamin uskonnolliselle yhdyskunnalle samanlainen virallinen asema kuin mitä kristillisillä kirkoilla on.
Abdel-Samad odottaa muslimipakolaisten ottavan etäisyyttä myös osaan kulttuuriinsa.
Nämä ihmiset ovat paenneet islamin ääriajattelua ja sen vuoksi heidän tulisi voida pitää etäisyyttä vastaanottajamaissaan islamilaisiin järjestöihin.
Abdel-Samadin mukaan islamilaisilla järjestöillä ei saisi olla minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta pakolaisten turvapaikkajärjestelyihin. Pakolaisten elinolosuhteet vastaanottajamaissa eivät ole ruusuiset ja he saattavat joutua henkisesti ahtaalle. Nämä seikat voivat johtaa siihen, että he päätyvät muslimijärjestöjen vaikutuksen alle.
- Politiikassa ei tule myötäillä tällaista kehitystä, vaan on tarjottava apua pakolaisille orientoitua avoimeen yhteiskuntaan. Joka saapuu asumaan maahamme, tulee hyväksyä kulttuurimme, sanoo Abdel-Samad.
BORIS SALOMON