Onko mikään tällainen aatesuunta maailmassa koskaan toiminut niin, että jokaisella sitä aatesuuntaa harjoittavan yhteiskunnan jäsenellä ikään, rotuun, sukupuoleen, sukupuoliseen, tai poliittiseen suuntautumiseen katsomatta on mahdollisimman hyvä olla? En ole kansallissosialismia tutkinut, toisin kuin varmasti sinä, teoreettisella tasolla niin paljoa, että osaisin sanoa mitä kaikkea siitä olisi ammennettavissa nyky-yhteiskuntaan. Käytännön tasolla on ihmiskunnan historiassa aika ikäviä esimerkkejä siitä, kun jokin tällainen utopistinen aatesuunta ehkä toimii paperilla, muttei sitten oikeasti ja se johtaa kaikenlaiseen sortoon. Kansa kärsii aina lopulta enemmän, tai vähemmän. Tietenkin tällä hetkellä esim. sotia maailmassa käyvät kait eniten itseään demokraattisiksi kutsuvat valtiot, ettei se track record ehkä demokratiankaan suhteen ole kaikkein kauneinta luettavaa.