Eikä pelkästään pienituloiset, koska parempituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja niin en näe kovin kaukaa haetuksi sitä että myös se paremmin toimeen tuleva antaisi äänensä Perussuomalaisille. Tämä vain siksi, että vaikka se parempituloisen koko bruttotulo realisoitaisiin verojen merkeissä "paremman hyvän puolesta" niin sen merkitys olisi vain kusi meressä.
Ja tämän kirjoitin siteeraamasi kohdan jälkeen. Molemmilla, siis sekä pienituloisilla että isotuloisilla on taloudellinen motiivi vastustaa humanitaarista maahanmuuttoa.
Itsekin tiedät, että öyhöttävän persuäänestäjän (kaikki persuäänestäjät eivät ole öyhöttäjiä) mielessä tuo viesti on taas yksi peruste harjoittaa "maahanmuuttokriittisyyttä" eli käytännössä rasismia.
Tässä on malliesimerkki siitä, että maahanmuuttokriittisyys yhtäläistetään rasismiin, vaikka kriittisyydellä voivat aivan hyvin olla taloudelliset perusteet: kakusta ei riitä etuja kaikille yhtä paljon, jos jakajia on enemmän; tai vastaavasti: kakun maksajat haluaisivat maksaa pienempää kakkua, eivät ainakaan kasvattaa (verorahoilla maksettua) kakkua.
Suomeen tulee turvapaikkahakemuksia joku 5 000 kappaletta vuodessa. En itse näe asiaa noin ikävänä kuin Riikka Purra (häneltä lainattuja nuo tekstit). Jos valtio meinaa tuohon kaatua niin ansaitseekin kaatua. Asumistukijärjestelmä pitäisi toki minusta räjäyttää atomeiksi, sillä se nostaa asumisen hintaa.
Kyse ei ole valtion kaatumisesta. Argumentti on tyypillinen slippery slope / kaltevan pinnan argumentointivirhe. Jälleen: kyse on useille ihmisille rajattujen resurssien käytöstä (eli talouskysymys), mihin käytetään, millä perusteella (arvot), paljonko maksaa, mistä rahat otetaan, mitä muuta rahoilla saisi jne.
Mietin lähinnä sitä että jos nyt jossain olisi kansanmurha käynnissä niin A:n mielestä ei pitäisi pelastaa ketään koska se maksaisi Suomelle rahaa. Tällöin mielestäni on perverssiä kieltäytyä suojelemasta elämää.
Ja taas taidetaan olla kaltevalla pinnalla. Mistä kansanmurhaa tekevästä maasta tänne tulee pakolaisia tällä hetkellä? Ei taida olla kovin pitkä lista. Tällainen argumentti on yhtä harhaanjohtava kuin väite siitä, että maahanmuuttokriittisyys on rasismia. Ja jos jossain olisi kansanmurha käynnissä, niin paljonko voisimme ottaa pakolaisia? Viisi tuhatta, miljoona, kymmenen miljoonaa? Mihin vedetään se raja? Voimmeko parinsadantuhannen pakolaisen ottamisen jälkeen sanoa, että taloutemme ei kestä, nyt olemme tehneet oman osuutemme?
Jos nyt kaltevalle pinnalle mennään, niin voiko kysyä, onko raja esim. 10-20 miljoonaa, (jolloin äänioikeutetuista enemmistö on maahanmuuttajia, ja ns. kantaväestö on vähemmistönä täällä). Mitenköhän täällä sitten äänestetään resurssien jaosta? Samaan tapaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolesta kuin aiemminkin, vai jotenkin muutoin resursseja allokoiden? Nämä eivät itse asiassa ole aivan hölynpöly-spekulaatioita, sillä väestöennusteiden mukaan pelkästään Nigeriassa ennustetaan olevan n. 900 miljoonaa asukasta vuosisadan loppuun mennessä. Jos Nigeria ei pysty kansaansa ruokkimaan, minneköhän kansa lähtee? Ja kansahan lähtee, sillä resurssien uusjako paikallisesti tullee tapahtumaan verisesti. Lähtevätkö muihin Afrikan maihin vai Eurooppaan? Ei tässä tarvitse olla mikään tuomiopäivän enkeli, jos ennustan, että aivan reaalimahdollisuus on se, että muutaman kymmenen vuoden sisällä tulemme näkemään mittavia kansainvaelluksia.
Ihan asiallisesti vastaten: jälleen on kyse resurssien allokoinnista. Joillekin se voi tarkoittaa sitä, että jaamme hyvinvointiamme mahdollisimman monelle (otamme pakolaisia maksimimäärän, mitä taloutemme kestää, vaikka se kurjistaisikin omia olojamme). Joillekin elämän suojelu ei näyttäydy niin suurena kysymyksenä, kärjistäen: ihmiset kuolevat joka tapauksessa, jotkut lyhyemmän, jotkut pidemmän elämän eläneinä. Jotkut elävät yltäkylläisyydessä kartanoissa koko satavuotisen elämänsä, jotkut puutetta kärsien lyhyemmän aikaa. Ihmiset ovat varsin opportunistisia. Niin pakolaiset kuin hyvinvointiyhteiskunnan kasvatit. Kaikki haluavat elämän kakusta oman (reilun) osansa, a fair share of the cake. Mutta perheessä se, jolla on ruokakaapin avain, voi päättää kakun jaosta. Jos A:n mielestä ruokakaapille ei ole asiaa muilla kuin oman perheen jäsenillä, niin se on kai A:n oma päätös. Sama kai pätee "ruokakaappiin", vaikka perheen sijaan laitetaan sana "valtio".
Jokaista tietysti tulisi kohdella yksilönä. Ymmärrän, että pakolainen (olipa syytä pakolaisuuteen tai ei) haluaa hyvinvointiyhteiskuntaan, eikä esim. pakolaisleirille Keniaan. Ymmärrän myös sen, että hyvinvointiyhteiskunnassa yksittäinen pakolainen asetetaan osaksi joukkoa (koska pakolaisia on paljon), ja kakun maksajat arvioivat, paljonko kakusta riittää jaettavaa. Yksilötasolla pakolainen, ihminen, joutuu tietysti kärsimään, jos paikkaa ei irtoa. Kun valittavana on kaikkien kärsimys alempana elintasona tai valtioon kuulumattomien pitäminen ulkona kakun jaosta, niin ymmärrettävästi aika moni valitsee jälkimmäisen. Onko se sitten rasismia? Mielestäni ei. Kakun jakamisen kannalta (ja siis taas ajatellen resujen allointia) ei ole väliä onko pakolainen ihonväriltään tai muilta ominaisuuksiltaan erilainen kuin kantaväestöön kuuluva.