Ai että perhesurmakin on Suomessa (eli perhesurmien luvatussa maassa) joku maahanmuuton lieveilmiö? Meillä tais muuten töissä turkkilainen siivoja päästää melko pistävän hajuisen pierun tossa yksi päivä, niin oliko sekin maahanmuuton lieveilmiö?Näitä tuntuu riittävän "joka viikolle." Maahanmuuttajataustaisten henkirikoksia./img-s3.ilcdn.fi/ab8a0384e66c815024f117675026f05c7102d1b1a3d5985c0436acdd309a9cfe.jpg)
Isää epäillään kolmelapsisen perheen äidin surmasta Nummelassa – "Tällaista ei olisi voinut päätellä”
Tragedian kohteeksi joutunut perhe oli aiemmin ajautunut riitoihin naapuriensa kanssa.www.iltalehti.fi
Linkki vie iltalehden uutiseen, jossa kerrotaan henkirikoksesta, ja sen taustoista.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Yleinen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkakeskustelu sekä lieveilmiöt
- Viestiketjun aloittaja hammer lynx
- Alkaa
- 3 386 299
- 29 177
En ole tarkalleen perehtynyt mitä YK tai muut ihmisoikeussäännökset sanovat, mutta olen pohdiskellut, miten tätä maahanmuutto-ongelmaa voisi mahdollisesti lähteä ratkaisemaan.
Ensimmäisenä steppinä näkisin sen, että maahanmuuttajalähtöisten maiden kanssa tehtäisiin sopimus, että he ottavat kansalaisensa vastaan, jos Suomi haluaa heidät palauttaa. Jos maa ei tätä sopimusta tekisi, ei kyseisen maan kansalaisia otettaisi Suomeen ainuttakaan, ellei henkilö tulisi UNHCR:n kautta. Lisäksi jokaiselle maahantulijalle tehtäisiin selkeä selvitys, että onko tällä mahdollisia kytköksiä äärijärjestöihin, jos varmuutta ei saataisi, jouduttaisiin tälle sanomaan ei, jos mitään akuuttia turvallisuusriskiä palauttamiselle ei olisi.
Sen jälkeen jokainen maahanmuuttaja/saapuja palautettaisiin kotimaahansa, jos tämä tekisi rikoksen. Tämä jatkuisi siihen asti, kunnes henkilö on Suomen kansalainen (eli viisi vuotta). Jos henkilöllä on oikeasti hätä ja tarve päästä pois kotimaastaan, se osaa kunnioittaa maan tapoja sen verran paljon, ettei tee rikoksia. Rajana voisi esimerkiksi pitää sitä, että rikoksesta tuomitaan vankeutta, oli se sitten ehdollista tai ehdotonta. Todennäköisesti jälkikäteen tätä ei voisi säätä, mutta jos voisi, olisi maahan jo saapuneilla sama säädös, jos tekee rikoksen ennen kansalaisuuden saamista, palautetaan kotimaahansa.
Tällä hillittäisiin halukkuutta tehdä rikoksia, toki ei se kokonaan sitä estä. Seuraavana ongelmana on se, että monet eivät edes halua työllistyä. Siksi maahanmuuttajien pitäisikin tarjota suunnitelma sille, miten he aikovat työllistyä, tai esimerkiksi mitä opiskella. Jos olisi jo valmis opiskelu- tai työpaikka, niin tämän pystyisi tietysti ohittamaan. Lisäksi esimerkiksi vuoden välein olisi tarkistus miten on edennyt, ja kahden tai kolmen vuoden "koeajan" jälkeen katsotaan, onko henkilö edennyt tarpeeksi, jos ei, tämä palautettaisiin kotimaahansa. Näkisin tämän niin, että jos maahanmuuttaja on oikeasti halukas pysymään Suomessa, tekisi tämä töitä sen eteen, että saisi jäädä vakituisesti Suomeen. Jos taas ei, niin ei tule ikävä.
Lisäksi Suomen pitäisi ottaa tänne lähinnä lapsia ja varsinkin naisia, jotka ovat omissa kulttuureissaan selkeästi heikommassa asemassa. Ei nuoria miehiä, jotka ovat vahvimmassa asemassa. Jos ainoat tulijat ovat nuoria miehiä, joilla ei selkeästi ole halua integroitua länsimaiseen kulttuuriin, on parempi olla ottamatta tänne ketään.
Ensimmäisenä steppinä näkisin sen, että maahanmuuttajalähtöisten maiden kanssa tehtäisiin sopimus, että he ottavat kansalaisensa vastaan, jos Suomi haluaa heidät palauttaa. Jos maa ei tätä sopimusta tekisi, ei kyseisen maan kansalaisia otettaisi Suomeen ainuttakaan, ellei henkilö tulisi UNHCR:n kautta. Lisäksi jokaiselle maahantulijalle tehtäisiin selkeä selvitys, että onko tällä mahdollisia kytköksiä äärijärjestöihin, jos varmuutta ei saataisi, jouduttaisiin tälle sanomaan ei, jos mitään akuuttia turvallisuusriskiä palauttamiselle ei olisi.
Sen jälkeen jokainen maahanmuuttaja/saapuja palautettaisiin kotimaahansa, jos tämä tekisi rikoksen. Tämä jatkuisi siihen asti, kunnes henkilö on Suomen kansalainen (eli viisi vuotta). Jos henkilöllä on oikeasti hätä ja tarve päästä pois kotimaastaan, se osaa kunnioittaa maan tapoja sen verran paljon, ettei tee rikoksia. Rajana voisi esimerkiksi pitää sitä, että rikoksesta tuomitaan vankeutta, oli se sitten ehdollista tai ehdotonta. Todennäköisesti jälkikäteen tätä ei voisi säätä, mutta jos voisi, olisi maahan jo saapuneilla sama säädös, jos tekee rikoksen ennen kansalaisuuden saamista, palautetaan kotimaahansa.
Tällä hillittäisiin halukkuutta tehdä rikoksia, toki ei se kokonaan sitä estä. Seuraavana ongelmana on se, että monet eivät edes halua työllistyä. Siksi maahanmuuttajien pitäisikin tarjota suunnitelma sille, miten he aikovat työllistyä, tai esimerkiksi mitä opiskella. Jos olisi jo valmis opiskelu- tai työpaikka, niin tämän pystyisi tietysti ohittamaan. Lisäksi esimerkiksi vuoden välein olisi tarkistus miten on edennyt, ja kahden tai kolmen vuoden "koeajan" jälkeen katsotaan, onko henkilö edennyt tarpeeksi, jos ei, tämä palautettaisiin kotimaahansa. Näkisin tämän niin, että jos maahanmuuttaja on oikeasti halukas pysymään Suomessa, tekisi tämä töitä sen eteen, että saisi jäädä vakituisesti Suomeen. Jos taas ei, niin ei tule ikävä.
Lisäksi Suomen pitäisi ottaa tänne lähinnä lapsia ja varsinkin naisia, jotka ovat omissa kulttuureissaan selkeästi heikommassa asemassa. Ei nuoria miehiä, jotka ovat vahvimmassa asemassa. Jos ainoat tulijat ovat nuoria miehiä, joilla ei selkeästi ole halua integroitua länsimaiseen kulttuuriin, on parempi olla ottamatta tänne ketään.
Erkka Lapanen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK - FC Liverpool
Tilastojen dilemmaa työperäisestä maahanmuutosta. Persujen vetämä ulkomaalaisvastaisuus ei saa tukea vaikka tästä poimisi vain itselleen sopivimmat kohdat.
www.hs.fi
Maahanmuutto | Jussi Halla-aho sanoo, että Suomeen töihin tulevat maahanmuuttajat ”heittäytyvät” nopeasti elämään sosiaalituilla – HS selvitti, pitääkö väite paikkansa
Halla-ahon väitettä tukee perussuomalaisten ajatushautomon selvitys, jonka mukaan työn perässä Suomeen muuttaneiden työllisyys heikkenee melko nopeasti. Kelan tilastot sosiaalietuuksista taas antavat varsin toisenlaisen kuvan.
www.hs.fi
Jussin mielestähän mikään ei riitä... esim. Närpiötä hän piti esimerkkinä epäonnistuneesta maahanmuutosta, faktojen kanssa silläkään väitteellä ei ollut mitään tekemistä:
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Halla-aho kritisoi Närpiötä maahanmuuttajien työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta – kunnan työllisyysaste 83 prosenttia ja perustoimeentulon saajia 0,4 prosenttia: "Täällä uskotaan tulevaisuuteen"
Närpiön elinkeinorakenne ei nojaa vain kasvihuonetuotantoon, vaan myös metalliin. Yritykset satsaavat täällä tulevaisuuteen, sillä työvoiman saatavuus ei ole kynnyskysymys, kertoo kaupunginjohtaja.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
HS:ssa on mielenkiintoinen juttu Ruotsia koskien kirjasta, jonka nyt tilasin. Alkuperäisteos on Familjen, joka on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Perhe (Gummerus 2021). Sen on kirjoittanut Johanna Bäckström Lerneby.
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan. Suvun nimeä ei jostain syystä kirjassa mainita. Silti kaikki tietävät, että kyse on Ali Khanin suvusta, jonka päämies ja korkein patriarkka on 64-vuotias imaami Hashem Ali Khan. Iltapäivälehti Expressen paljasti, että Hashem Ali Khan on aikoinaan saanut Libanonissa kuolemantuomion murhasta.
Olennaista on väkivallan uhka ja sen käyttö tilanteissa, joissa joku uskaltaa nousta suvun toimintaa vastaan. Perheestä on kyllä tehty esimerkiksi rikosilmoituksia, mutta suurin osa niiden tekijöistä on myöhemmin vetänyt ilmoituksensa pois. Poliisipäällikkö Ulf Merlander on kuvannut tilannetta niin, että Angeredin asukkaat ovat oppineet hiljalleen elämään rikollisten säännöillä. Poikkeuksellisesta on tullut normaalia.
Suomalaisittain sekä kirjan että sen kirjoittajan taustoissa on paljon kiinnostavaa. Yksi sellainen asia on kysymys, miksi jengirikollisuus on kasvanut suureksi ongelmaksi juuri Ruotsissa.
Bäckström Lerneby yrittää vastata, vaikka sanookin kysymystä vaikeaksi:
”Yksi selitys on, että ruotsalaiset ovat todella suvaitsevaisia. Meillä on perinne, että autamme hädänalaisia ihmisiä. Esimerkiksi Suomea, kun otimme sotalapsia”, hän aloittaa. Klaani- ja kunniakulttuurin ymmärtäminen on Johanna Bäckström Lernebyn mukaan vaikeaa.
Apua tarvitsevien auttaminen on Ruotsin kaltaisen rikkaan maan moraalinen velvollisuus. Bäckström Lerneby on myös iloinen, että elää maassa, jossa näin ajatellaan. Mutta sillä voi olla kääntöpuolensa.
”Ja kun vaikka Ali Khanin suku tuli Ruotsiin 1980-luvulla, he halusivat pitää oman kulttuurinsa. Ja totta kai heidän pitää saada tehdä se. Emme voi sitä kieltää. Mutta ehkä Ruotsista tuli liian suvaitsevainen.”
Samaa asiaa on Suomessa vähitellen pohdittu, ja tottahan se on, että Perussuomalaiset ovat suvaitsevaisuuden muiden kulttuurien mukanaan tuomat ongelmat nostaneet eniten ja usein ainoina esille. Nyt sen tekee ruotsalainen, aiemmin Aftonbladetissa työskennellyt, palkittu toimittaja.
www.hs.fi
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan. Suvun nimeä ei jostain syystä kirjassa mainita. Silti kaikki tietävät, että kyse on Ali Khanin suvusta, jonka päämies ja korkein patriarkka on 64-vuotias imaami Hashem Ali Khan. Iltapäivälehti Expressen paljasti, että Hashem Ali Khan on aikoinaan saanut Libanonissa kuolemantuomion murhasta.
Olennaista on väkivallan uhka ja sen käyttö tilanteissa, joissa joku uskaltaa nousta suvun toimintaa vastaan. Perheestä on kyllä tehty esimerkiksi rikosilmoituksia, mutta suurin osa niiden tekijöistä on myöhemmin vetänyt ilmoituksensa pois. Poliisipäällikkö Ulf Merlander on kuvannut tilannetta niin, että Angeredin asukkaat ovat oppineet hiljalleen elämään rikollisten säännöillä. Poikkeuksellisesta on tullut normaalia.
Suomalaisittain sekä kirjan että sen kirjoittajan taustoissa on paljon kiinnostavaa. Yksi sellainen asia on kysymys, miksi jengirikollisuus on kasvanut suureksi ongelmaksi juuri Ruotsissa.
Bäckström Lerneby yrittää vastata, vaikka sanookin kysymystä vaikeaksi:
”Yksi selitys on, että ruotsalaiset ovat todella suvaitsevaisia. Meillä on perinne, että autamme hädänalaisia ihmisiä. Esimerkiksi Suomea, kun otimme sotalapsia”, hän aloittaa. Klaani- ja kunniakulttuurin ymmärtäminen on Johanna Bäckström Lernebyn mukaan vaikeaa.
Apua tarvitsevien auttaminen on Ruotsin kaltaisen rikkaan maan moraalinen velvollisuus. Bäckström Lerneby on myös iloinen, että elää maassa, jossa näin ajatellaan. Mutta sillä voi olla kääntöpuolensa.
”Ja kun vaikka Ali Khanin suku tuli Ruotsiin 1980-luvulla, he halusivat pitää oman kulttuurinsa. Ja totta kai heidän pitää saada tehdä se. Emme voi sitä kieltää. Mutta ehkä Ruotsista tuli liian suvaitsevainen.”
Samaa asiaa on Suomessa vähitellen pohdittu, ja tottahan se on, että Perussuomalaiset ovat suvaitsevaisuuden muiden kulttuurien mukanaan tuomat ongelmat nostaneet eniten ja usein ainoina esille. Nyt sen tekee ruotsalainen, aiemmin Aftonbladetissa työskennellyt, palkittu toimittaja.
Ruotsi | Suku alisti kaupunginosan valtaansa kuin mafia – Näin toimii yksi Ruotsin rinnakkaisyhteiskunnista
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan.
www.hs.fi
HS:ssa on mielenkiintoinen juttu Ruotsia koskien kirjasta, jonka nyt tilasin. Alkuperäisteos on Familjen, joka on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Perhe (Gummerus 2021). Sen on kirjoittanut Johanna Bäckström Lerneby.
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan. Suvun nimeä ei jostain syystä kirjassa mainita. Silti kaikki tietävät, että kyse on Ali Khanin suvusta, jonka päämies ja korkein patriarkka on 64-vuotias imaami Hashem Ali Khan. Iltapäivälehti Expressen paljasti, että Hashem Ali Khan on aikoinaan saanut Libanonissa kuolemantuomion murhasta.
Olennaista on väkivallan uhka ja sen käyttö tilanteissa, joissa joku uskaltaa nousta suvun toimintaa vastaan. Perheestä on kyllä tehty esimerkiksi rikosilmoituksia, mutta suurin osa niiden tekijöistä on myöhemmin vetänyt ilmoituksensa pois. Poliisipäällikkö Ulf Merlander on kuvannut tilannetta niin, että Angeredin asukkaat ovat oppineet hiljalleen elämään rikollisten säännöillä. Poikkeuksellisesta on tullut normaalia.
Suomalaisittain sekä kirjan että sen kirjoittajan taustoissa on paljon kiinnostavaa. Yksi sellainen asia on kysymys, miksi jengirikollisuus on kasvanut suureksi ongelmaksi juuri Ruotsissa.
Bäckström Lerneby yrittää vastata, vaikka sanookin kysymystä vaikeaksi:
”Yksi selitys on, että ruotsalaiset ovat todella suvaitsevaisia. Meillä on perinne, että autamme hädänalaisia ihmisiä. Esimerkiksi Suomea, kun otimme sotalapsia”, hän aloittaa. Klaani- ja kunniakulttuurin ymmärtäminen on Johanna Bäckström Lernebyn mukaan vaikeaa.
Apua tarvitsevien auttaminen on Ruotsin kaltaisen rikkaan maan moraalinen velvollisuus. Bäckström Lerneby on myös iloinen, että elää maassa, jossa näin ajatellaan. Mutta sillä voi olla kääntöpuolensa.
”Ja kun vaikka Ali Khanin suku tuli Ruotsiin 1980-luvulla, he halusivat pitää oman kulttuurinsa. Ja totta kai heidän pitää saada tehdä se. Emme voi sitä kieltää. Mutta ehkä Ruotsista tuli liian suvaitsevainen.”
Samaa asiaa on Suomessa vähitellen pohdittu, ja tottahan se on, että Perussuomalaiset ovat suvaitsevaisuuden muiden kulttuurien mukanaan tuomat ongelmat nostaneet eniten ja usein ainoina esille. Nyt sen tekee ruotsalainen, aiemmin Aftonbladetissa työskennellyt, palkittu toimittaja.
Ruotsi | Suku alisti kaupunginosan valtaansa kuin mafia – Näin toimii yksi Ruotsin rinnakkaisyhteiskunnista
Toimittaja Johanna Bäckström Lerneby kertoo kirjassaan suvusta, joka hallitsee Göteborgin Angeredia väkivallan uhalla. Poliisi on verrannut sukua mafiaan.
Olisi voinut ampumavälikohtausketjuunkin laittaa, mutta tänne ehkä sopivampi kun aihe on jo esillä. Eilen siis 1 kuoli ja 5 loukkaantunut ammuskelussa Göteborgissa. Ali Khanin kavereita mukana kahakassa:
Ruotsi | Göteborg pelkää koston kierrettä: Rikollisjengien kahakointi äityi sunnuntaina ammuskeluksi, jossa kuoli yksi ja loukkaantui viisi
Noin sadan ihmisen kahakointi sai tunteet kuumenemaan. Göteborgs-Posten-lehden mukaan väkivaltaisuuksissa on yhtenä osapuolena Ali Khanin rikollissuvun jäseniä.
www.hs.fi
Surullista luettavaa. Meillä on vielä isot mahdollisuudet, mutta yhä enemmän hukattuja sellaisia. Pidän melkein pahimpana sitä, että koulutuksessa on epäonnistuttu, mitä maahanmuuttajiin tulee. Alla oleva OAJ:n näkemys tuntuu oikealta, ja samoista ongelmista ovat puhuneet monet muut tahoa viime kuukausina:
Uutiset ja tiedotteet
www.oaj.fi
"OECD:n tuoreen maaraportin mukaan ulkomailla syntyneistä koulunkäyntinsä keskeyttää lähes kaksi kertaa niin moni kuin Suomessa syntyneistä. Lisäksi Pisa-tulokset ovat osoittaneet, että näiden ryhmien välillä on merkittävä perustaitotason ero kaikissa keskeisissä oppiaineissa. Tämä osoittaa sen tosiasian, ettei vieraskielisten opetus ole Suomessa kovin tuloksellista".
"Lisäksi Suomessa koulutuksensa saaneet maahanmuuttajat työllistyvät huonosti. Tämä on ongelma, koska työikäisten osuus koko Suomen väestöstä on jo pitkään pienentynyt ja syntyvyys on rajussa laskussa. Tämän vuoksi työvoimasta on pulaa nyt ja jatkossa. Lisäksi Suomeen on hankala saada työperäisesti muuttavia osaajia".
Itseäni kiehtoo seuraava kappale yhtenä ratkaisukeinona:
"Suomen voikin sanoa epäonnistuneen kotouttamisessa. Tilanteen korjaaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksesta, sillä sen merkitys on hyvin vahva syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulu- ja opiskelumenestyksessä. Maahanmuuttajaperheiden vanhemmat tarvitsevat varhaiskasvatuksen merkityksestä lisää tietoa, eivätkä lasten kotihoitoon liittyvät tuet saa vähentää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen".
Viime vuonna riippumaton tutkijaryhmä esitti hallitukselle kotihoidontuen poistamista keskeiseksi keinoksi kohentaa työllisyyttä. Painetta on siis kahta kautta, maahanmuutajataustaisten lasten sopeutumisen sekä työllisyyden kautta. Vuonna 2019 kotihoidontukea haki yhteensä noin 90 000 henkilöä. Heistä alle 7 000, eli noin 7,5 % oli miehiä. Naiset käyttivät siis yhä vuonna 2019 yli 90 % kotihoidontuista.
Mutta eipä asiantuntijoiden ratkaisut Marinin hallitusta kiinnostaneet, vaan tässäkin asiassa tehdään päinvastoin kuin varhaiskasvatuksen ja siten kotouttamisen etu olisi. OAJ saa vastaansa aivan saman haluttomuuden muurin, jonka vuoksi maahanmuuttajataustaisten kotihoito sen kun jatkuu naisten jäädessä kotiin.
Varhaiskasvatuksessa on kyse ennen kaikkea lasten oikeudesta sekä mahdollisuuksien tasa-arvosta ja siksi sitä tulee kehittää entistä vahvemmin osaksi suomalaista koulutuspolkua.
Viimeksi muokattu:
haunted shores
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät, Varjotuuli
Paitsi jos kerrotaan uhrin ihon väri.
Silloin se on intersektionaalista feminismiä.
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
@Cobol
Valitettavasti OAJ on ammattiliittojen tapaan sen verran äärijärjestö, että heidän esilletuomanaan järkeväkin ajatus joutuu epäilyksenalaiseksi. Täällä päiväkodeissa OAJ:n ajamia asioita ovat lähinnä riita ja vastakkainasettelu eri koulututustaustaisten ihmisten välillä, sekä todella kriisiytynyt opettajapula.
Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia, se on vanha totuus. Kotihoidontuki on kuitenkin varsin pätevä vaihtoehto ja monen pienen lapsen (sekä kunnan) etu. Juuri äsken ulkoilussa eräs vasta uransa alkanut yksivuotias kulki perässäni, juoksi pihan läpi syliini jne. Sydäntä raastoi, koska en ole hänen ryhmänsä aikuinen. Ihan maalais(liitto?)järkikin sanoo, että linnunpoikasen tulisi kiintyä emoonsa, eikä naapuripuun oravaan.
Valitettavasti OAJ on ammattiliittojen tapaan sen verran äärijärjestö, että heidän esilletuomanaan järkeväkin ajatus joutuu epäilyksenalaiseksi. Täällä päiväkodeissa OAJ:n ajamia asioita ovat lähinnä riita ja vastakkainasettelu eri koulututustaustaisten ihmisten välillä, sekä todella kriisiytynyt opettajapula.
Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia, se on vanha totuus. Kotihoidontuki on kuitenkin varsin pätevä vaihtoehto ja monen pienen lapsen (sekä kunnan) etu. Juuri äsken ulkoilussa eräs vasta uransa alkanut yksivuotias kulki perässäni, juoksi pihan läpi syliini jne. Sydäntä raastoi, koska en ole hänen ryhmänsä aikuinen. Ihan maalais(liitto?)järkikin sanoo, että linnunpoikasen tulisi kiintyä emoonsa, eikä naapuripuun oravaan.
OAJ mikään äärijärjestö ole. Ja minusta vertaus linnunpoikasiin ei tässä asiassa toimi. En toista yllä olevaa tekstiäni, mutta suositan pohtimaan asiantuntijoiden (ei siis vain OAJ) näkemyksiä:
1. Syrjäytymisen ehkäiseminen tulee aloittaa varhaiskasvatuksesta, sillä sen merkitys on hyvin vahva syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulu- ja opiskelumenestyksessä.
2. Koulumenestyksellä ja koulutuksella on äärettömän suuri rooli rikollisuuden ehkäisemisessä. Peruskoulupohjalta tai senkin alle riski tehdä rikoksia on omaisuusrikoksissa luokkaa 100 kertaa suurempi kuin tutkinnon suorittaneiden osalta.
Toki jossain pienessä maalaiskylässä tilanne on erilainen, mutta maahanmuuttajista erittäin suuri osa on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. He ovat koulussa useammin ongelmissa, ja tämä näkyy sitten kantasuomalaisten haluna vaihtaa kouluja.
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
OAJ lobbasi mm. siirtymisen kahden opettajan ja yhden hoitajan tiimimalliin tilanteessa, jossa edes sitä yhtä koulutettua opettajaa oli hankala löytää. Samalla sen paikallisaktiivit kiusasivat työpaikoilla sosionomilastentarhaopettajia (jotka yleensä kuuluivat eri liittoon).
Kyllä se aika radikaalia edunvalvontaa edustaa näin läheltäkatsottuna.
Olen nyt kymmenisen vuotta katsonut tätä hommaa ja menossa on viides kunta. Kaksi subjektiivista havaintoa:
1, Ammattiliittojen, varsinkin OAJ:n panos palveluprosessissa on ollut enemmän haitaksi kuin hyödyksi.
2. Yksivuotiaat päiväkodissa ovat hyvässäkin tilanteessa selviytymässä. Ylivoimaisen enemmistön heistä olisi kirkkaasti parempi olla kotona vanhemman, isovanhemman tai vaikkapa aupairin kanssa. Amnattilaisena en siedä ajatusta kotihoidontuen poistamisesta. Se ei ole lasten etu.
Itse perusväitteestä olen samaa mieltä: mamulasten olisi tärkeää tulla päiväkotiin varhain ja lisään vielä, että heitä varten tarvittaisiin erityisiä tukitoimia joissa ihan "pakottaen" täytyy "käyttää" suomenkielisiä kasvukumppaneita kotouttamiseen.
Valitettavasti pk-seudun mamujen ennuste taitaa olla todella heikko. Kävin Mikkelissä kebabilla. Ravintolassa ei ollut muita asiakkaita. Telkkarista tuli lätkää ja kajareista Suomi-iskelmää. Tällaisia pieniä integroitumisen signaaleita ei juuri kehien sisällä näe.
Juuri tästä on kysymys. Itselläni on pääkaupunkiseudulla tuttuja varhaiskasvatuksessa, opettajina peruskoulussa ja rehtorina/apulaissellaisena, eikä näkemykset kovin valoisia ole, mitä tulevaisuuteen tulee. Opettajat varsinkin kokevat paineita ja sen, että homma ei vaan toimi kaikissa tilanteissa.
Maallikkona en tiedä yksityiskohtaisesti mitä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulisi tehdä. Yleisellä tasolla ymmärrän silti, että isossa kuvassa nuorten kielitaito ja riittävä koulutus on ainoa mahdollisuus heidän pärjäämiseen yhteiskunnassa. Jos näin ei ole, seuraukset näkyvät viiveellä kaikissa ikävissä tilanteissa ja tilastoissa.
On ihan tutkittu ja näytetty toteen se, että alle kaksivuotiaan minäkuvan muodostumiselle on elintärkeää vankka suhde yhteen ihmiseen ensimmäisten kahden elinvuoden ajan. Aina tämä ei toki toteudu ja se aiheuttaa myöhemmin elämässä suuria riskejä minäkuvan muodostumisen kanssa. Nostat siis ihan syystä asiaa esille ja se on erittäin tärkeä seikka.
Lisäksi en ole vielä ihan ymmärtänyt, että mitä alle kaksivuotiaiden päivähoidon lisäämisellä oli se maahanmuuttaja tai kantasuomalainen saavutettaisiin, siis jos nyt jätetään työmarkkinat pois laskuista. Eikö tehokkaampaa olisi varmistaa, että ne kriittiset kaksi ensimmäistä vuotta se lapsi saisi hyvän kodin ja sen jälkeen vasta alkaa tuputtamaan niitä tarhojen suuntaan? Mielestäni siis kotihoidontuki pitäisi linjata kestämään nuo kaksi ensimmäistä kriittistä vuotta lapsen elämästä. Se maahanmuuttajien lapsikin kyllä oppii kielen tarhassa kaksivuotiaana siinä kuin puolitoistavuotiaanakin.
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Pk-seudun mamujen vuoksi bussin alle koko Suomen yksivuotiaat. Koska kaikkia on kohdeltava samalla tavoin.
Nämä on niitä juttuja, joissa alkaa ihan tavallisen suvaitsevaisillakin ihmisillä ohimosuonet pullottaa.
Päiväkodeissa tehdään jo nyt todella paljon sen hyväksi, että kaikkein pienimmillä olisi edes siedettävää. Mutta kun se ihan tavallinenkin kuorma, ryhmätilan läpi kulkevat muiden ruokakärryt, ikäkauteen liittyvät konfliktit, väkisin herättäminen aamuisin hoitoon ja vaihtuvat sijaiset yms. ovat pienille aivoille liikaa. En millään jaksa uskoa, että mamulasten aivot poikkeavat tästä. Keskimäärin ne ovat tarpeettomalla stressillä kuormitetut jo reilusti ennen kolmea ikävuotta, jos nippanappa rinnalta vieroitettu tuodaan päiväkodin IHAN TAVALLISEEN arkeen.
Joo siis ymmärränhän minä sen pointin tuossa, että halutaan ne lapset oppimaan suomea koska se on hemmetin tärkeää oppia. En vain ymmärrä, että minkä hemmetin takia ei kuunnella asiantuntijoita siinä, että missä vaiheessa se lapsi on edes yksinkertaisesti fyysisesti kypsä siihen operaatioon ilman, että sillä tehdään enemmän haittaa kuin saadaan hyötyä. Ei se nyt vaadi kummosia määriä opiskelua, että tälläinen asia tulee selväksi, koska väite on lastenpsykologiaa tutkiville täysin kiistaton.
Ja ihan ymmärrettävistä syistä! Asiantuntjatkin ovat joskus erimielisiä siitä, onko parempi kotona tai varhaiskasvatuksen parissa. Tuossa molempia vaihtoehtoisia näkemyksiä käydään läpi:
/img-s3.ilcdn.fi/0b472d29e1124cf627cb3efb3c728f1a5e2fcdb5b5ab21df771e9a1df213e145.jpg)
Päiväkoti vai kotihoito - kumpi on parempi? IL selvitti asian
Perhevapaauudistus on herättänyt vuosien varrella paljon tunteita ja kiistelyä.
www.iltalehti.fi
Olen samaa mieltä kuin sosiologian professori Jani Erola: poliitikkoja tulee patistaa panostamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tässä olisi todennäköisesti paljon parantamista.
Helsingissä Helsinki-lisä poistuu yli 1-vuotiailta ja sen leikkaamista kannattivat Kokoomus, Vihreät, SDP ja RKP. Vastaan olivat mm. PS ja Vassarit. Apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP) perusteli leikkausta mm. maahanmuuttajataustaisten lasten edulla varhaiskasvatuksen osalta.
Huomaa, että tuossa puhutaan kahdesta eri asiasta. Toiset vastaa kysymykseen onko hyötyä koulutuksen kannalta, Järvinen siihen, että missä iässä siitä ei enää ole merkittävästi haittaa lapselle. Erola sanoo, että yhdessä kuvassa eli koulutuksen suhde päivähoitoon menemiseen ei yksi ja kolmivuotiailla hirveästi eronneet tulokset kaksivuotiaina aloitetusta päivähoidosta, mutta se ei tarkoita, että se ei muissa asioissa siihen vaikuttaisi. Eli siinä mistä Järvinen taas puhuu.Ja ihan ymmärrettävistä syistä! Asiantuntjatkin ovat joskus erimielisiä siitä, onko parempi kotona tai varhaiskasvatuksen parissa. Tuossa molempia vaihtoehtoisia näkemyksiä käydään läpi:
Päiväkoti vai kotihoito - kumpi on parempi? IL selvitti asian
Perhevapaauudistus on herättänyt vuosien varrella paljon tunteita ja kiistelyä.
Olen samaa mieltä kuin sosiologian professori Jani Erola: poliitikkoja tulee patistaa panostamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tässä olisi todennäköisesti paljon parantamista.
Helsingissä Helsinki-lisä poistuu yli 1-vuotiailta ja sen leikkaamista kannattivat Kokoomus, Vihreät, SDP ja RKP. Vastaan olivat mm. PS ja Vassarit. Apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP) perusteli leikkausta mm. maahanmuuttajataustaisten lasten edulla varhaiskasvatuksen osalta.
Eli uutisessa on laitettu eri tutkijat puhumaan eri asioista eri suilla. Jos heiltä kysyttäisiin kokonaisvaltaisesti niitä aikoja jossain työryhmässä miettimään niin se muodostuisi todennäköisesti sinne jonnekkin 2-3v väliin se missä lopputulos on kaiken kehityksen kannalta paras. Tähän sitten tulisi lisäksi vielä hirvittävä määrä tarkennuksia, että jos ryhmäkoot, rutiinit, ammattilaiset ohjaajat yms. Mutta sieltä tulisi kyllä lopputulokseksi se mikä ajaa lapsen etua. Sitten sitä kokeiltaisiin ja taas tehtäisiin kattavat tutkimukset siitä miten on onnistuttu. Mitään näistä asioista ei vaan ole tehty.
Kannattaa myös huomata vastaajien koulutusalat, eli sosiologian professori tutkii eri asiaa kuin psykologi.
Viimeksi muokattu:
Huomasin kyllä.
Oma pointtini tässä maahanmuuttoketjussa on se, että erityisesti EU:n ulkopuolelta (pl. länsimaat USA, Kanada jne) tulevien perheiden lapset tulisi saada mahdollisimman aikaisin varhaiskasvatuksen pariin. Perusteena sopeutuminen Suomeen ja suomen kieleen sekä sitä kautta toivon mukaan paremmat mahdollisuudet koulussa pärjäämiseen.
Jossain muussa ketjussa voi sitten pohtia, onko tilanne sama esimerkiksi Ivalossa, Halsualla tai Luhangalla. Tässä varmaan riittää toteamus: mielestäni ei ole.
Oma pointtini tässä maahanmuuttoketjussa on se, että erityisesti EU:n ulkopuolelta (pl. länsimaat USA, Kanada jne) tulevien perheiden lapset tulisi saada mahdollisimman aikaisin varhaiskasvatuksen pariin. Perusteena sopeutuminen Suomeen ja suomen kieleen sekä sitä kautta toivon mukaan paremmat mahdollisuudet koulussa pärjäämiseen.
Jossain muussa ketjussa voi sitten pohtia, onko tilanne sama esimerkiksi Ivalossa, Halsualla tai Luhangalla. Tässä varmaan riittää toteamus: mielestäni ei ole.
Mutta mitä jos siitä ei ole apua vaan vain haittaa? Kuten voit jutusta lukea, niin lapsi ei edes kykene ymmärtämään ryhmää ennen n. kolmen vuoden ikää. Asiasta löytyy tietoa paljonkin jos sinua kiinnostaa aihe, kuten allekirjoittanutta kiinnostaa. Se, että se lapsi otetaan pois kotoa ja äitinsä luota, heikentää kiintymistä ja aiheuttaa myöhemmin agressiivisuutta. Ei toki kaikilla mutta riittävän monella. Sitä taas on hemmetin vaikea korjata myöhemmin. Tässä nyt ihan turhaan katsotaan maahanmuuttajia, koska mikään ei viittaa siihen, että se äitisuhde olisi huonompi millään tavalla maahanmuuttajien kohdalla. Mitä siitä taas hyödytään, niin se jää osoittamatta. Kaksivuotiaskin on aivan liian nuori, että sen vanhempien asema vaikuttaisi mihinkään. Ei se edes ymmärrä sellaisia, saati voi ymmärtää.
Se 3v lapsi oppii sen suomalaisuuden ja kielen ihan yhtä hyvin kuin 1v lapsi, mutta lopputulos sen minässä voi olla täysin erilainen.
Silloin sitä ei tietenkään tule tehdä. Itselläni ei riitä kompetenssi sanomaan, että OAJ ja sen käyttämät asiantuntijat tai joskus tänne lainaamani tutkimukset maahanmuuttajalasten hyötymisestä varhaiskasvatuksesta ovat vääriä.
Sen muistan hyvin, että joissakin tutkimuksissa huomattiin, että valinnoissa on eroja ja maahanmuuttajilla valintoihin kytkeytyvät tekijät ovat erilaisia kuin kantaväestöllä.
Keskityppäs nyt lukemaan mitä on tutkittu. Sitten ymmärrä, että voidaan tehdä täysin psyykkisesti rikkonainen ihminen kusemalla sen lapsuus ja silti se hyötyy siitä aikaisesta varhaiskasvatuksesta. Se ei vain ole persoonana, henkilönä, ehyt vaan traumainen. Puhutaan kahdesta eri asiasta. Kun lopputulokseksi haluttaisiin kuitenkin niitä joilla ei ole traumaista lapsuutta ja vielä sitten päälle ne hyödyt varhaiskasvatuksesta. Kyseessä on eri asioita ja niiden näkyminen toisessa voi olla, tai ei ole merkitseviä kokonaisuuden kannalta.
Pitää ymmärtää mitä tekee, miksi tekee ja milloin tekee ja mitkä on niiden asioiden vaikutukset. Se haavoittuvassa asemassa oleva lapsi ei niitä päätöksiä voi tehdä, vaan me muut ollaan ne jotka ne tekevät. Mutta kaikista tärkeintä pitäisi olla se mikä on parasta sille lapselle ja millon ja siihen pitäisi pyrkiä.
Enpä tunne varhaiskasvatusta niin paljon, että kykenisin sanomaan, mikä on maahanmuuttajaperheelle ja lapselle paras ratkaisu. Eikä minun tarvitse tietääkään, vaan kuten totesin, asiantuntijoiden näkemyksillä koitan mennä. Esimerkiksi Jussi Tervola päätyi tutkimuksessaan 2015 yhtenä kulttuurisena tai sosiaalisena tekijänä siihen, että maahanmuuttajavanhemmat eivät ehkä halua sijoittaa lastaan varhaiskasvatukseen, jossa lapsen ei katsota oppivan omaa äidinkieltä tarpeeksi.
Minun osaaminen ei riitä arvioimaan, onko Tervolan esittämä tekijä kuinka todennäköinen ja merkittävä maahanmuuttajaperheissä, mutta onhan tuosta useampi taho ja asiantuntija sitä mieltä, että varhaiskasvatus (tässä myös suomen kieli) on merkittävää koko loppuelämän kannalta.
Ikärajoista on vaikea sanoa, ja jos tulee vastaan tutkimus, jossa kyetään näyttämään maahanmuuttajien osalta 2-3 vuotiaaksi on parempi olla kotona luultavasti ilman suomen kieltä, luen sen mielelläni.
Kuten toteisin, kantasuomalaisten tilanne voi sitten olla erilainen kuin maahanmuuttajien ja varmasti onkin eri puolilla Suomea. Millainen ratkaisu olisi paras, vaikea sanoa. Se on kuitenkin mielestäni varmaa, että koulussa pärjäämättömyys on maahanmuuttajataustaisilla osin sidoksissa myös kieleen ja kotoutumiseen.
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ja ihan ymmärrettävistä syistä! Asiantuntjatkin ovat joskus erimielisiä siitä, onko parempi kotona tai varhaiskasvatuksen parissa. Tuossa molempia vaihtoehtoisia näkemyksiä käydään läpi:
Päiväkoti vai kotihoito - kumpi on parempi? IL selvitti asian
Perhevapaauudistus on herättänyt vuosien varrella paljon tunteita ja kiistelyä.
Olen samaa mieltä kuin sosiologian professori Jani Erola: poliitikkoja tulee patistaa panostamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tässä olisi todennäköisesti paljon parantamista.
Helsingissä Helsinki-lisä poistuu yli 1-vuotiailta ja sen leikkaamista kannattivat Kokoomus, Vihreät, SDP ja RKP. Vastaan olivat mm. PS ja Vassarit. Apulaispormestari Nasima Razmyar (SDP) perusteli leikkausta mm. maahanmuuttajataustaisten lasten edulla varhaiskasvatuksen osalta.
Juuri kuntakohtaisesti tällaista pitääkin tehdä. Sillä vaikutus kohdistuu juuri sinne minne kuuluukin. Mutta kotihoidontuen rajaaminen johtaisi
-pienten lasten lisääntyvään päivähoitoon, joka jo nyt on ylikuormitettu (ja johon ei voi panostaa kovin paljon lisää, koska ammattilaisia ei ole. Ei yksinkertaisesti ole.)
-monissa käytännössä yksikielisissä pikkukunnissa kunnan kulujen kasvamiseen. Siis niissä, jotka jo ennestään ovat kusessa.
-vanhempia kyllä palaisi töihin, mutta he olisivat tämän tästä kotona hoitamassa räkäisiä lapsiaan. Toki se voisi viedä työpaikan joltain hoitovapaasijaiselta.
-tarpeettomaan stressin lisääntymiseen pikkulapsilla (myös niiden, joiden ennestään ahtaita päivähoitoresursseja jakamaan tulisi lisää pikkulapsia) sekä heidän perheissään.
Menet asiantuntijoihin uskoen, mikä on viisasta. Haluan kuitenkin edelleen korostaa, ettei OAJ ole riippumaton asiantuntijataho, vaan sen jäsenistö hyötyy (teoriassa, käytännössä palavat loppuun) kun varhaiskasvatuksen kysyntää lisätään.
Viimeksi muokattu:
OAJ on kuitenkin ainoita tahoja Suomessa, joka on tuonut systemaattisesti esille tähän ketjuun liittyviä (maahanmuuttajat) oppimis- ja kouluongelmia. Kuten menestymiseen yhä vahvemmin vaikuttavan koululaisten perhetaustan ja asuinalueiden eriytymisen. Asuinalueiden jako hyvä- ja huono-osaisiin näkyy jopa kahden vuoden opiskelua vastaavina eroina koulujen oppimistuloksissa.
OAJ on esittänyt useita ratkaisuja alkaen varhaiskasvatuksen laajentamisesta. Hyvä niin, sillä oppimistulosten eriytyminen ja jako hyvä- ja huono-osaisiin maahanmuuttaja- ja perhetaustankin mukaan tuo ilman erityistoimia myös uusia tai voimistaa nykyisiä ongelmia yhteiskuntaan. Jos OAJ:n ratkaisuesitykset eivät ole oikeita, jonkun pitää tehdä parempia ratkaisuesityksiä.
Ruotsissa kouluasiat menivät päin helvettiä. Pisa-tuloksista poistettiin maahanmuuttajien tuloksia. Kouluja yksityistettiin, jotta tulokset paranisivat. Sen seurauksena sekä yksityiset, että ei-yksityiset koulut nostivat arvosanojaan parannellakseen omia tuloksia ja saadakseen (yksityinen) enemmän tukea ja parempia oppilaita. Lopputuloksena Ruotsi on nyt rehellisimmin mitattuna OECD:n kolmen heikomman maan joukossa, mitä tulee oppimiseen.
Jos ruotsalaisia opettajia ja heidän edustajiaan Suomessa kuuntelisi voisi sanoa, että Suomessa tulee vaatia varhaiskasvattajilta maisterin tutkinto. Lisää palkkaa, sillä varhaiskasvatuksessa lapset hyötyvät eniten hyvin koulutetuista opettajista. Tällä voisi olla merkitystä myös opettajamäärän osalta, josta kirjoitit. Ja sillä voisi olla positiivista merkitystä hyvän varhaiskasvatuksen käyneiden tulevissa koulu- ja muissa opinnoissa.
Viimeksi muokattu:
Kai sinä tiedät, että nykyään siis varhaiskasvatuksen opettajina toimivat siis kandin tutkinnon tehneet, ei maisterin. Varhaiskasvatuksen sosionomeina taas AMK:n käyneet. Jos alettaisiin vaatia, että koko koulutusohjelma vedettäisiin uusiksi ja varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi tehtäisiin joku maisteritason koulutus, niin se vaatisi melkoisen määrärahalisäyksen koska maisterille maisterin palkka. Lisäksi siis AMK:t sysättäisiin syrjään koko touhusta.
Tämäkin nykyinenkin malli on uusi ja tämä on siirtymäkaudella 2030 mennessä. Että melkoinen hullunmylly siitä tulisi jos taas muutettaisiin vaatimuksia.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy