Sodan ensimmäisinä päivinä ajateltiin laajalti että Ukraina ihan vaan romahtaa. Sitten kysymys oli logistiikasta, valmistautumattomuudesta perinteiseen laajaan maasotaan Euroopassa - ja varmaan myös ylisuurista uskomuksista Ukrainan sotilaallisten kykyjen ja Venäjän heikkouden suhteen. Siinä yhteydessä tulivat sitten Bidenin aluksi ihan rationaalisilta tuntuneet linjanvedot sekä vähitellen Euroopan johtovaltioiden sisäinen (ja myös osin ulkoa johdettu) hajanaisuus, ja myös jatkuvasti kasvanut republikaanien (myöskin laajalti Kremlistä lietsottu) paine Ukrainan apua vastaan. Toiset ovat laimeita ja arkoja, mutta kuitenkin toimivat oikeaan suuntaan eikä ihan vähääkään - toiset puolestaan suoraan vastapuolen de facto -eduksi. Keitä sitten syytämme etupäässä?En kyllä näkisi että mikään kansallisradikaali paine olisi estänyt liberaaleja demokratioita toimimaan nopeammin sodan ensimmäisinä päivinä.
Viimeksi muokattu: