Trump, jos omaa selkeän strategian, näyttää vievän oman kantansa äärimmille rajoille. Tarvittaisiin enää N-sana, niin sen jälkeen kaikki tabut rotukysymyksen suhteen olisivat kaadettu. Tällä hetkellä Yhdysvaltoja hallitsee rasisti, tämä ei enää ole kovin yllättävää, mutta olennaista on kysyä: mitä tapahtuu seuraavaksi?
Useinkaan rasismin vastustamisessa ei olennaista ole se, että joku vastustaa sitä tai että joku kannattaa sitä. Ongelmana on suuri enemmistö, joka ei saa suutaan auki. Tarvittaisiin aivan uudenlaista lähestymistapaa asiaan, tutkimusta, joka oikeasti porautuisi ihmisten todellisiin arvoihin. Jos lasketaan, että yksi neljäsosa vastustaa Trumpia pääasiassa siksi, että hän on republikaani (sellaisen irvikuva) ja neljäsosa kannattaa samasta syystä, niin ainakin pitää kysyä, miksi puolet kansasta on täysin hiljaa?
Missä ovat valtavat mielenosoitukset Trumpia vastaan? Miksi puolet kansasta tuntuu hyväksyvän vaikenemisellaan USA:n 50 vuotta vallassa olleen konsensuksen rasismia vastaan? Olisiko syy lopultakin se, että kyseessä ei ole kovin tärkeä asia. Ja jos näin ei ole, mitä tällaisesta lopulta seuraa? Trumpin kannanotto tarkoittaa selväkielisesti sitä, että USA:n julkinen tila kuuluu valkoisille, Amerikasta pitää jälleen tulla valkoisten hallitsema valtio.
Jokin on länsimaista kuollut, jokin sellainen, mitä varsin voimakkaasti vaikutti vielä 70-luvulla monien tajuntaan eli ajatus jonkinlaisen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tärkeydestä. Tuntuu siltä, että ihmisiä eivät saa kadulle enää sellaiset asiat, jotka aiemmin olivat tärkeitä: nykyään vain varsin vähämerkitykselliset asiat voivat herättää ihmisissä mielenosoittamisen halua: kuten bensan hinta, mikä taas on sidoksissa nykyiseen minäprojektiin (kts. selfie). Tärkeää on vain se, mitä minun elämässäni on tärkeää, ei se, mikä mahdollisesti olisi jopa länsimaisten arvojen kannalta tärkeää.
Joku voisi tarjota vaihtoehtoista selitystä: koska arvot ovat niin vakiintuneita, niiden puolesta ei reagoida. Suurin osa ihmisistä kenties luottaa siihen, ettei Trump lopultakaan saa aikaan paljoa vahinkoa. Tätä selitystä en osta, koska rodullisten erimielisyyksien puhkeaminen ei vaadi kovin suuria tekoja ja jos presidentti katsoo, että muuhun rotuun kuuluvilla kansalaisillakaan ei ole puheoikeutta maan asioihin, silloin tämä antaa mahdollisuuden myös äärimmäisyysainesten esiintymiselle.
Tai voidaanko vain todeta, että suurin osa meistä on rasisteja, maahan katsomatta? Trump on vain rehellinen. Trump sanoo sen, mitä me muut ajattelemme. Ei tarvitse tulla tänne sanomaan, miten me asiamme järjestämme. Vaikka itsekin voisin hyväksyä sen, ettei toisen maan kansalaisen tarvitse tulla neuvomaan meitä (venäläinen neuvomassa, miten Suomen pitäisi toimia esim. lastensuojelussa jne.), Trump vie tämän luonnollisen periaatteen rajan ylitse. Hän kun katsoo, että edes maan ei-valkoisella kansalaisella ole puheoikeutta maan asioissa.
Onko niin, että salaisesti suuri osa ihmisistä hyväksyy Trumpin väitteen? Suurin osa ei halua ilmaista kantaansa liberaalissa mediassa, koska siellä tuomio tulee heti. Mutta kenties suurin osa valkoisista vain teeskentelee ystävyyttä muiden rotujen kanssa. Ehkäpä Trump iskee ihmisten salaiseen toiveeseen: kumpa 50-luku tulisi takaisin. Selkeät arvot, jossa mustat ja muut tiesivät paikkansa. Ei käy laatuun, että orjien sukuun kuuluva arvostelee valkoista miestä!
Selitys lienee yhdistelmä monista seikoista, minäprojektista, välinpitämättömyydestä, puoluekentän kahtiajaosta, uskosta arvojen pysyvyyteen ja kaappirasismista. Ja kaiketi on niin, että Trumpin camphenkinen persoona myös estää hänen lausumiensa todesta ottamisen. Jos joku toinen, vakavasti otettava poliitikko sanoisi saman, ura olisi samantien ohi.
Elämme mielenkiintoisia ja vaarallisia aikoja, USA on tässä eräänlainen koelaboratorio arvojen mahdolliselle muutokselle.