Monet (YLE:n A-studion asiantuntijoita myöten) vaikuttavat olevan aidosti ihmeissään, että mitä Iranin ja Trumpin välillä oikein tapahtuu.
Trump on toistanut ulkopoliittisen doktriininsa nyt jo niin monta kertaa, että on vaikea käsittää miten tämä "Pythagoraan lause" voi tulla enää kellekään yllätyksenä. Kerrataan se nyt kuitenkin vielä:
1. Osoita olevasi tosissasi uhittelemalla johtajan kanssa (tariffit, kauppasota tai ydinsota ovat aina hyviä työkaluja. se valitaan mikä tilanteeseen sopii).
2. Tämän jälkeen neuvotteluyhteys "mystisesti" aukeaa.
3. Seuraa Trumpin bravuuri, josta hän puhuu jo Art of the deal-kirjassaan. Kutsun sitä tuttavallisesti "Tupla-Uunoksi".
Tupla-Uuno toimii näin:
3.1. Tee vihollisvaltion johtajasta paras ystäväsi. Kehu häntä, vetoa egoon ja rummuta joka paikkaan, miten hieno ja viisas henkilö on kyseessä.
3.2. ...mutta konepellin alla tuuttaat putkeen niin paljon pakotteita, vastustajien aseistamista ja muuta "keljua" kuin sielu sietää.
Tupla-Uuno toimii joka kerta, koska yhdenkään valtion johtaja ei tule ampumaan ydinpommia maahan, jonka johtajaa hän pitää hyvänä henkilökohtaisena ystävänään.
Kuten Pohjois-Korean kanssa huomattiin, maiden väliset ongelmat perustuvat monesti johtajien välisiin henkilösuhteisiin. Perus-pohjois-korealaisella tai perus-kiinalaisella ei ole luultavasti tavallista amerikkalaista vastaan yhtikäs mitään. Trump ymmärsi tämän. GW Bush tai Obama eivät ymmärtäneet.
Ei ole siis vaikea ennustaa, että Khamenei ja Trump ovat neuvottelupöydässä tuota pikaa, ydinjännite ja pakotteet purkautuvat ja Iran pääsee taloudellisesti jaloilleen.