olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Koulutuksen osalta vielä sen verran, että perimän vaikutus älykkyyteen on noin 65-75 prosenttia. Lapsuusiän ravinto ja huolenpito ympäristöineen ja virikkeineen on seuraavaksi suurin. Lopulta pieni osa jää sitten mm. koulutuksen osalle.
Minusta tässä ollaan aika epäolennaisuuksien äärellä. Älykkyysosamäärältään vaikkapa 130 luokkaa olevat ihmiset voivat olla aivan erilaisia tiedoiltaan. Toinen on esimerkiksi hankkinut yleissivistävän- JA korkeakoulutuksen, toinen on vaikkapa itseoppinut myyntimies. Lopulta tiedonhankintaan ja tiedon erotteluun kykenevät ihmiset pystyvät muodostamaan paljon todennäköisemmän ja todemman kuvan siitä, millainen yhteiskunta on ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.
Esim. yritystoiminnallaan rikastuva voi olla älykäs äo:lla mitattuna, mutta tarvitsee periaatteessa varsin kapea-alaista tietoa menestyäkseen valitsemallaan alalla. Hän toki voi hankkia tietoa yhteiskunnasta, mikäli on motivoitunut ja kykenee esim. lähdekritiikkiin.
Jos mietimme Trumpin vaalikampanjaa ja hänen toimiaan presidenttinä, niin jotenkin tuntuisi aika oudolta, että yhteiskunnallisesti valveutunut (muutakin kuin oman etunsa maksimoimisen kannalta), informoitu ja analyyttinen ihminen olisi edes äänestänyt häntä, saati sitten ollut tyytyväinen hänen toimiinsa. Tällaiset ihmiset toki muodostavat aika pienen vähemmistön "älykkäiden ihmisten" joukossakin.