Tärkein henkilöihin liittyvä teema on näissä vaaleissa jälleen "muutos". Tällä kertaa ei ole valittavana karismaattista ehdokasta, johon tuo muutos henkilöityisi. Riippumattomalle äänestäjälle muutos ei merkitse samaa kuin MAGAA tai varapresidentin astuminen vaalitaisteluun. Trump on kieltämättä karismaattinen, mutta jo niin nähty. Hän viehättää vain omiaan, sitoutuneita äänestäjiä.
Kuten jo ennen Harrisin ehdokkuutta totesin, hyvin olennainen, mutta Suomessa aliarvioitu teema vaaleissa oli täydellinen kyllästyminen, tympääntyminen molempiin ehdokkaisiin. Siksi jopa RFK sai gallupissa merkitystä. Nyt tuo este on poissa. On olemassa ehdokas, jota voidaan markkinoida muutoksen käsitteen alla. Tämä muutos ei ole asiamuutos, vaan ehdokasmuutos. Harris toi kampanjaan viimein jotakin uutta, oman persoonansa.
Harris sai aika vahvaa kritiikkiä suomalaisilta asiantuntijoilta. Mutta he eivät välttämättä osaa arvioida tympääntyneisyyden merkitystä amerikkalaisille, eritoten nuorille. Tällöin jotkut lasikatot eivät saakaan samanlaista merkitystä kuin kuvitellaan. Voi käydä niinkin, että Harrisin naiseus on vahvuus tässä vaalikampanjassa. Miehet ovat aika lailla sössineet puolueet antamalla nestorien vallata ehdokkuudet ja unohtamalla muutoksen tärkeyden. Harris edustaa muutosta myös sukupuolellaan.
Totta kai, erittäin keskeinen teema on Trumpin haluttavuus presidentiksi. Tässä varmaan isketään rajusti Trumpin persoonaan ja käytetään kaikkia mahdollisia keinoja Trumpia vastaan. Trump joutuu itsekin vaikeuksiin asiakampanjassaan, koska aborttikysymys. Ja tämä on se, mikä monia naisia kiinnostaa. Rebujen kaksikko joutuu puolustuskannalle, Trump ei toki välitä aborttikysymyksestä, mutta hän joutuu myötäilemään basen tuntoja tässä asiassa. Vancelle kysymys on tärkeä, siksi irtiottokaan ei oikein tule onnistumaan.
Nämä vaalit ovat myös uusinta Trump- vs.nainen vuodelta 2016. Trump lähti silloin takamatkalta eikä itsekään uskonut voittoonsa. Näyttää siltä, että jos demokraatit eivät sählää varapresidenttivalinnassaan ja esittävät todellakin duon Trumpia vastaan, tämäkin pehmentää myös empivien miesten haluja äänestää ainakin Trumpia vastaan. Kampanja näyttää tietenkin suunnan eikä tässä vaiheessa voida vielä kertoa presidentin nimeä.
Kuitenkin, kun rahaa virtaa demokraattien kassaan, mainoskampanja pyörähtää toden teolla ja Harris välttää Hillaryn ilmiselvät wokeilut plus miesvihan (valkoinen roskaväki), niin Harrisilla on hyvät mahdollisuudet lasikattojen murtamiseen. Amerikkalaiset eivät ole tässä suhteessa niin konservatiivisia kuin vaikkapa suomalaiset. Britanniassakin konservatiivit äänestivät Sunakin valtaan. Rasismi ei ole suurten joukkojen juttu Valloissa. Siellä ihmiset voivat valita sopivan ehdokkaan presidentiksi henkilöön liittyvistä tekijöistä huolimatta. Obama näytti tässä mallia.
Harrisin pitää myös jaksaa kampanjoida unohdetuissa osavaltioissa unohdettujen miestyöpaikkojen puolesta. Pelkillä naisten ja nuorten äänillä ei vaaleja vielä voiteta. Demokraateilla pitää olla jokin uskottavan kuuloinen ohjelma työpaikkojen pelastamiseksi. Tässäkin suhteessa v. 2016 opetukset kannattaa ottaa onkeen.