Onhan tämä lupaavaa, kun Ruotsilallakin meni noin tunteisiin.
Asia ei ole lainkaan näin yksinkertainen. Itse asiassa, on vaikeaa olla väärässä kaikissa asioissa presidenttiehdokkaista. Jos nimittäin katsotaan erilaisten ryhmien reagointia ehdokkaisiin, voidaan olla aivan varmoja siitä, että siinä missä jotkut ryhmät innostuvat vaikkapa Walzista, toiset eivät. Ruotsila tuntee hyvin asiansa, mutta katsoo vaaleja hyvinkin yksipuolisesti.
Oikea ja objektiivisempi tapa olisi perustaa jokainen arvio ei pelkkään negatiivisempaan/positiivisempaan tulkintaan tietyistä vaikutuksista, vaan etsiä tutkittua tietoa eri ryhmien asenteista ehdokkaisiin. Walz tarjoaa varmaankin vahvat aseet Vancelle Walzin vasemmistolaisuuden korostamiseen. Loppujen lopuksi kysymys on siitä, missä ympäristössä viestintä tapahtuu, mitkä ovat ihmisten preferenssit ehdokkaan valintaan.
Typerintä olisi luottaa voimakkaasti demokraattispainotteisen valtamedian tulkintoihin ehdokkaasta. Ja päinvastoin, olisi fiksua etsiä tietoa, miten äänestäjät oikeasti reagoivat vaikkapa Vancen aika vauhdikkaisiin kannanottoihin esim. lapsellisten äänioikeudesta. Tällöin analyysin kohteena olisivat kantaansa päättämättömät ehdokkaat. Molemmat ehdokkaat saavat varmasti omiensa tuen.
Tai jos halutaan olla tarkkoja, jotkut äänestävät Harrisia vastaan ihonvärin tai sukupuolen perusteella. Ja on toisaalta taas niitä, joita ei mieskaksikko ei lainkaan miellytä, vaan haluavat äänestää naista. Vielä puuttuu hyvin paljon dataa erinäisistä liikahduksista erilaisten äänestäjäryhmien välillä, jonka vuoksi tulkinnat ehdokkaista jäävät aika vajavaisiksi.
Sitä paitsi, jotkut äänestävät ehkä yhden perusteen takia, mutta niitäkin lienee, jotka erilaiset ehdokkaisiin liittyvät tekijät repivät eri suuntiin. Taustaryhmä ei tietenkään ratkaise äänestyspäätöstä, vaan kertoo ainoastaan erilaisista todennäköisyyksistä valita tiettyjen ehdokkaiden väliltä. Lähiympäristö saattaa vaikuttaa valintaan huomattavasti enemmän ja joku taas haluaa nimenomaan äänestää toisin kuin muut jne. jne.
Lisäyksenä, erittäin mielenkiintoinen fakta on Vancen aiempi vahva vastustus Trumpia kohtaan. Tässäkin ihmisten reaktiot liikkuvat kahteen suuntaan. Joko niin, että Vance on saanut jotakin uutta parempaa tietoa Trumpista, joka on muuttanut hänen aikaisempaa arviotaan. Mutta myös niin, että Vancen vastustus tarjoaa selkeät, jos ei nyt ihan argumentit, niin asenteen ja haukkumasanat Trumpia vastaan. Vance voidaan yhtä hyvin tulkita niljakkaaksi takinkääntäjäksi, opportunistiksi, joka todellisuudessa vihaa Trumpia.
Tämäntyyppisiä asioita pitäisi ammattitaitoisen alansa huippuasiantuntijan (Ruotsilan) kyetä näkemään ehdokkaissa.