Trump sai korkeimmalta oikeudelta osittaisen syytesuojan joka koskee virkatehtävissä tehtyihin tekoihin kohdistuvia syytteitä.
Korkeimman oikeuden päätös liittyy Donald Trumpia vastaan nostettuihin syytteisiin vuoden 2020 vaaleihin liittyen.
www.is.fi
Nyt seuraava kiistakysymys on se, minkälaiset teot katsotaan liittyvän presidentin virkatehtäviin. Tässä asiassa voidaan edelleen spekuloida, ellei korkein oikeus ole esimerkein valottanut päätöksensä seurauksia.
Äärimmilleen rajattu virkatoimi voisi koskea vain kiistattomia virkatehtäviä, asioita, joita presidentti tavallisesti tekee. Pitää puheita, osallistuu kokouksiin, päättää erinäisistä laista ja asetuksista. Tähän tulkintaan varmaan demokraatitkin olisivat tyytyväisiä. Mutta sekään ei ole ongelmaton.
Mutta jos virkatoimi koskee esimerkiksi vaalivilppiväitteiden tutkintaa, tilanne muuttuu hieman toisenlaiseksi. Ongelmana on tässä se, että voidaanko presidentin jo heti vaalien jälkeen esittämä väite tulkita virkatoimeksi. Vai onko kyseessä mielipiteen ilmaus. Entäpä Mike Pencelle esitetty toivomus siitä, ettei varapresidentti vahvistaisi vaalien tulosta? Tämä ainakin vaikuttaa selkeästi virkatoimelta.
Onko virkatoimen puuttuminen virkatoimi? Aivan ilmeisesti magajengin kerääntyminen ja tunkeutuminen kongressiin olisi vaatinut presidentin puuttumista asiaan. Trump olisi voinut määrätä lisää aseväkeä suojaamaan edustajia. Vaan sitä tehnyt.
Onko kehotus etsiä lisää ääniä Georgiassa virkatoimi vai jotakin muuta? Soittiko presidentti yksityispuhelun, joka ei liittynyt hänen virkatoimiinsa millään lailla? Silloin taas presidentti tulkitaan yksityiseksi kansalaiseksi, jota voidaan puolustaa erilaisin argumentein.
Eli, jos presidentti teki paheksuttavat tekonsa yksityishenkilönä, silloin ongelmana on se, soittiko puhelun presidentti yksityishenkilönä vai kuitenkin jollakin tavalla presidenttinä? Jos yksityishenkilönä soitan virkamiehelle ja kehotan lisäämään henkilölle X ääniä, toiminko rikollisesti vai ainoastaan typerästi, koska virkamies ei ole velvollinen lotkauttamaan korvaansa ehdotukselle. Ellen myös uhkaa virkamiestä jollakin tavoin.
Luulenpa, että kyseinen päätös tulkittuna Trumpin lakimiesten kautta näyttää siltä, että Trump ei ole koskaan tehnyt mitään rikoksia ollessaan presidenttinä, ei ainakaan sellaisia, jotka eivät olisi samalla virkatoimia. Virkatoimien ulkopuolella Trump on saattanut tehdä kaikenlaista, mutta tätä taas voidaan korkeintaan pitää epäasiallisena käytöksenä. Nauttii vahvaa sananvapauden suojaa.
Lopuksi voidaan kysyä, voidaanko mikä tahansa toimi tulkita virkatoimeksi? Jos voidaan, silloin presidentti saa käytännössä oikeuden salamurhata poliittisia vastustajiaan. Tämä tietenkin siksi, jos presidentti saisi subjektiivisen oikeuden määrittää omien virkatoimiensa sisältö. Vai onko olemassa jokin taho, joka voisi määritellä täsmällisesti virkatoimien sisällön? Tässä varmaankin vaadittaisiin korkeimman oikeuden kantaa.
Aivan kaikkea ei virkatoimiin voitane liittää, esimerkiksi seksuaaliset teot tai erilaiset vapaa-aktiviteetit. Toisaalta, puolustuksen puheenvuorona voisi olla, että presidentti ei ole koskaan yksityishenkilö, vaan hoitaa aina virkaansa. Sikäli on totta, että presidentillä ei ole virka-aikaa. Jotkut toimet voidaan etäisesti linkittää viranhoitoon, jolloin presidentin syytesuoja paisuu paisumistaan.
Se, mitä korkein oikeus ainakin teki, on se, että syyttäjillä on entistä vaikeampaa muodostaa syytettä presidentti Trumpia vastaan. Samalla totta kai se antoi melkoisen vapaat kädet Trumpin seuraavalle kaudelle viranhoitoon.
Miksei tietysti voisi Bidenkin soveltaa tätä päätöstä. Tehdä jokin presidentillinen päätös, joka merkittävästi haittaa Trumpin kampanjointia tai ehdokkaaksi asettautumista. Toki tässä tullaan siihen, että kun Trump aivan ilmeisesti on oikeutettu asettumaan vaaleihin, kansalaiset eivät pitäisi Bidenin toiminnasta. Loput jätän mielikuvituksen varaan.