Kaikki varmaan tietävät miksi tullit on aikanaan keksitty ja miksi niitä on käytetty. Tässä Trumpin tapauksessa on vain todella vaikea keksiä mitä hyötyä tulleista on USA:lle. Eivät sitä oikein republikaanitkaan ymmärrä.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kiekko-Espoo niukasti sarjan kärkipaikalta pudonnutta HIFK:ta parempi pääkaupunkiseudun taistossaLue lisää »
-
Joel Olkkonen jättää Liigan – pelipaikka löytyi länsinaapurin jumbojoukkueestaLue lisää »
-
Liiga-kierros: HPK pilasi SaiPan täydellisen marraskuun, Anders Koch espoolaisten sankari NordiksellaLue lisää »
-
Tappara jälleen aktiivinen pelaajamarkkinoilla – kokenut Mario Kempe kirvesrintoihinLue lisää »
-
Raimo Helminen ja muu valmennustiimi jatkosopimukseen SaiPan kanssaLue lisää »
-
Liigassa on varsinaisella peliajalla pelattu vain neljä SaiPan putkea pidempää voittoputkeaLue lisää »
Yhdysvaltain (n)ex(t)-presidentti Donald J. Trump
- Viestiketjun aloittaja Cobol
- Alkaa
- 3 604 099
- 23 502
No ihan samalla tapaa se niitä käyttää kuin miksi ne on keksittykkin. USA ottaa joka vuosi ihan helvetisti turpaan kun vaihtotase on alijäämäinen ja pahasti. USA on kuitenkin maailman suurimpia kuluttajia, mutta kun se kulutus tapahtuu tuontitavaroilla, niin tuo Trumpin harjoittama protektionismi on täysin loogista. Siksihän sille nyt EU yms. itkee. Samaan aikaan USA:ssa on työttömyys matalimmillaan 18 vuoteen. Nyt me vain odottelemme miten tämä Trumpin tiukka linja näkyy käytännössä.
En tajua miksi täällä väännetään siitä, että tuovatko tullit jotain taloudellista hyötyä USA:lle. Eivät varmasti tuo. Terästä käyttävä valmistusteollisuus työllistää terästeollisuutta enemmän väkeä suhteella 80:1. Tuo riittänee perusteluksi aika pitkälle.
Mutta, Trump perustelikin päätöstään ”kansallisella turvallisuudella”.
Ja olen tuota nyt koittanut miettiä, ja varsinkin sotateollisuudessa ymmärrän, että käytetään omassa maassa nurjahdusta / korroosiota ym. vastaan sertifioitua terästä, mikä on täysin ymmärrettävä asia omien asevoimien lentotukialuksien ja sukellusveneiden rakennuksessa. Mitään riskejä ei voida ottaa. Kuitenkin USA tuottaa jo itse moninkertaisesti sen omien asevoimien vaatiman teräsmäärän. Sitten jos ”kansallisen turvallisuuden piiriin” luetaan muukin infrastruktuuri, johon Trump on luvannut suuria satsauksia niin asia on jo eri, vaikka en kyllä ymmärrä miksi infrassa ei kävisi jo kanadalainen teräs. Tietyistä EU-maista tuleekin toki mahdollisesti pelkkää roskalaatua.
Joka tapauksessa mielestäni edelleen tämä päätös on enemmän negatiivinen kuin positiivinen, niin Yhdysvalloille kuin koko maapallolle.
Tuossa muuten toistaiseksi ainoa järkevä pohdinta, mitä olen aiheeseen liittyen löytänyt:
http://www.politifact.com/truth-o-m...tal-our-national-security-are-steel-aluminum/
Mutta, Trump perustelikin päätöstään ”kansallisella turvallisuudella”.
Ja olen tuota nyt koittanut miettiä, ja varsinkin sotateollisuudessa ymmärrän, että käytetään omassa maassa nurjahdusta / korroosiota ym. vastaan sertifioitua terästä, mikä on täysin ymmärrettävä asia omien asevoimien lentotukialuksien ja sukellusveneiden rakennuksessa. Mitään riskejä ei voida ottaa. Kuitenkin USA tuottaa jo itse moninkertaisesti sen omien asevoimien vaatiman teräsmäärän. Sitten jos ”kansallisen turvallisuuden piiriin” luetaan muukin infrastruktuuri, johon Trump on luvannut suuria satsauksia niin asia on jo eri, vaikka en kyllä ymmärrä miksi infrassa ei kävisi jo kanadalainen teräs. Tietyistä EU-maista tuleekin toki mahdollisesti pelkkää roskalaatua.
Joka tapauksessa mielestäni edelleen tämä päätös on enemmän negatiivinen kuin positiivinen, niin Yhdysvalloille kuin koko maapallolle.
Tuossa muuten toistaiseksi ainoa järkevä pohdinta, mitä olen aiheeseen liittyen löytänyt:
http://www.politifact.com/truth-o-m...tal-our-national-security-are-steel-aluminum/
Viimeksi muokattu:
Kiinan teräksen viennistä 53% suuntautuu TOP10-maihin, joita ovat Etelä-Korea (15%), Vietnam, Filippiinit, Thaimaa, Indonesia, Intia, Pakistan, Malesia, Hong Kong ja Myanmar (2%).
Kiina vie Yhdysvaltoihin 1,1 % omasta teräksenviennistään, joka vastaa 2% Yhdysvaltojen teräksen tuonnista.
Kiina ylipäätään käyttää liki kaiken tuottamansa teräksen itse.
Trumpin harrastama protektionismi olisi jollain tasolla loogista, jos se kohdistuisi melkein mihin tahansa muuhun hyödykelajiin.
Nyt kun se kohdistuu raaka-aineisiin, joita käytetään merkittävä määrä omassa teollisuudessa, on tämänkertaisen veto aivan käsittämätön.
Molempien hyödykkeiden hinta on jo noussut ja tämä osaltaan haittaa viennin kilpailukykyä, nostaa kuluttahintoja selä haittaa omien tuotteiden kilpailukykyä sisämarkkinalla.
Hyöty näistä tulleista kohdentuu jo nyt paksusti voiviin raaka-ainetuottajiin, jotka työllistävät ~150 000 ihmistä ja haitat aloille jotka työllistävät suoraan ~6 miljoonaa ihmistä sekä hintojen nousun kautta koko kansaan.
Jos tuontitullit kohdistuisivat vaikkapa autoihin tai elektroniikkaan, olisi tässä jotain järkeä.
Kiina vie Yhdysvaltoihin 1,1 % omasta teräksenviennistään, joka vastaa 2% Yhdysvaltojen teräksen tuonnista.
Kiina ylipäätään käyttää liki kaiken tuottamansa teräksen itse.
Trumpin harrastama protektionismi olisi jollain tasolla loogista, jos se kohdistuisi melkein mihin tahansa muuhun hyödykelajiin.
Nyt kun se kohdistuu raaka-aineisiin, joita käytetään merkittävä määrä omassa teollisuudessa, on tämänkertaisen veto aivan käsittämätön.
Molempien hyödykkeiden hinta on jo noussut ja tämä osaltaan haittaa viennin kilpailukykyä, nostaa kuluttahintoja selä haittaa omien tuotteiden kilpailukykyä sisämarkkinalla.
Hyöty näistä tulleista kohdentuu jo nyt paksusti voiviin raaka-ainetuottajiin, jotka työllistävät ~150 000 ihmistä ja haitat aloille jotka työllistävät suoraan ~6 miljoonaa ihmistä sekä hintojen nousun kautta koko kansaan.
Jos tuontitullit kohdistuisivat vaikkapa autoihin tai elektroniikkaan, olisi tässä jotain järkeä.
Viimeksi muokattu:
Olet siis periaatteessa sitä mieltä, että jos Trumpin toimien seurauksena tavallisen kansan kärsimys muualla maailmassa lisääntyy 20 %, mutta Yhdysvalloissa vain 5 %, Trump on voittanut? Aika mielenkiintoinen ajattelutapa, noin niin kuin periaatteen tasolla. Ettei vain olisi päässyt ideologia ja henkilöfanitus nyt vähän sumentamaan ajattelua?
Pakko myös hiukan kyseenalaistaa, että kuinka paljon sitä makrotaloustiedettä on siellä Tampereen johtamiskorkeakoulussa tullut luettua? Ei ne KTM:n paperit kauheasti kerro näiden asioiden ymmärryksestä, jos pääaineena on ollut vaikka yrityksen laskentatoimi, johtaminen tai markkinointi. Ei siis millään pahalla, ei kaikkien tarvitsekaan olla taloustieteilijöitä, kunhan ei myöskään yritä sellaisena esiintyä. Tai toki voi myös olla, että makrot on luettu, mutta kun se ideologia ja kognitiivinen dissonanssi ei vain anna periksi. Lentokoneiden polttoaine ei sulata terästä ja silleen..
Ota nyt huomioon, että tämän tullihomman todennäköiset, myös USA:lle, negatiiviset kokonaisvaikutukset ymmärtävät monet myös yleisesti Trump-myötämieliset ihmiset, jotka aiheesta jotain ymmärtävät.
Hatchetman
Jäsen
On arvioita,että Trumpin tullit pelastavat n. 40 000 terästeollisuudesta elantonsa saavan työpaikat.
Hintana on se,että 150 000 - 200 000 työpaikkaa katoaa teräksestä ja alumiinista riipuvaisilta sektoreilta.
Eli jokainen työpaikka maksaa 5 työpaikan verran.
Trumpismin nerokkuutta...
"Mark Zandi, an independent economist at Moody's Analytics, estimated the net effects of trade conflicts Trump has initiated at 0.2 percent in reduced economic growth, 250,000 in lost jobs, and $210 in higher costs for an average family. Such a reduction in growth would wipe out half the projected boost in growth from the tax cuts Trump and the GOP Congress enacted last December."
"one thing that Trump's 2018 economic policies have helped make cheaper: stocks. For the first five months of the year, the Dow is down 409 points, or 1.6 percent."
Lainaukset: CNBC
Viimeksi muokattu:
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Minun foliohattuteoriani tästä kauppasodasta on tämä:
Kaikkihan me tiedetään, että hinnat nousee hyvinkin helposti, mutta laskee erittäin vaikeasti. Kaikki yksityisautoilijat tämän tietävät. Kun raakaöljyn hinta nousee, niin pensan hinta pumpulla nousee alle nanosekunnissa vastaamaan uutta markkinahintaa. Kun raakaöljyn hinta laskee, niin pensa-asemilla menee se 8-10 työviikkoa miettiä sitä, että pitäiskö meiän nyt laskea hintaa vai ei. Kun sitten päätös tulee, niin hinta onkin taas noussut.
Tällä tariffikikkailulla Trump saa hilattua tuotteiden hintaa ylöspäin. Myöhemmin sitten kesällä nämä tullit voi purkaa ja palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen (Trump luonnollisesti ilmoittaa asian niin, että USA voitti ja USA on taas paras maa maailmassa). Kikkailun takia korotetut hinnat kuitenkin jäävät olemaan, joten kauppiaat saavat muutaman ylimääräisen dollarin taskuun. Olen ymmärtänyt, että Trumpillakin jonkinlaista yritystaustaa on, ja myöskin, että USAn presidenttinä ei lopunelämäänsä voi viettää.
Kaikkihan me tiedetään, että hinnat nousee hyvinkin helposti, mutta laskee erittäin vaikeasti. Kaikki yksityisautoilijat tämän tietävät. Kun raakaöljyn hinta nousee, niin pensan hinta pumpulla nousee alle nanosekunnissa vastaamaan uutta markkinahintaa. Kun raakaöljyn hinta laskee, niin pensa-asemilla menee se 8-10 työviikkoa miettiä sitä, että pitäiskö meiän nyt laskea hintaa vai ei. Kun sitten päätös tulee, niin hinta onkin taas noussut.
Tällä tariffikikkailulla Trump saa hilattua tuotteiden hintaa ylöspäin. Myöhemmin sitten kesällä nämä tullit voi purkaa ja palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen (Trump luonnollisesti ilmoittaa asian niin, että USA voitti ja USA on taas paras maa maailmassa). Kikkailun takia korotetut hinnat kuitenkin jäävät olemaan, joten kauppiaat saavat muutaman ylimääräisen dollarin taskuun. Olen ymmärtänyt, että Trumpillakin jonkinlaista yritystaustaa on, ja myöskin, että USAn presidenttinä ei lopunelämäänsä voi viettää.
Konsta Kepuli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Voisitko avata mekanismia jolla Yhdysvaltojen liittovaltion keräämät tullimaksut alentavat kuluttajahintoja? Tämä kiinnostaa minua kun en itse oikein keksi. Sinä varmaan Tampereen Yliopiston kauppatieteiden maisterina selvität asian käden käänteessä.
P.S. Tulli ylijäämä on yhdyssana: tulliylijäämä.
Tietotoimisto
Jäsen
Taisin edellisessä viestissä paljastaa työskenteleväni rahoituksessa, joten makropuolen asioita tulee mietittyä ihan päivittäin duuninkin kautta.
Näiden tullien pohjana on kaikki kansainväliset sopimukset mm. Pariisin ilmastonsopimus, Nafta jne. jotka kaikki ovat vain tulonsiirtoa Yhdysvalloilta sen liittolaisille. Näillä kavereilla on ollut reilusti aikaa tuoda Usalle pöytään joku järkevä ehdotus, joka ei vetäisi Jenkkejä niin pahasti perseeseen. Viimeksi annettiin aikaa kuukausi, eikä kukaan reagoinut mitenkään. Jenkit kestää myös tuota 5% kärsimystä aika helevetistä paremmin kuin sen pienemmät ja köyhemmät kaverit. Jonkun tässä on joustettava eikä se ole Trump. Siinä nyt EU, Meksiko, Kanada ja muut ketkä tähän lähtevät saavatkin miettiä kuinka kauan tätä jaksetaan, ja koska pöytään tuodaankin ehdotus, joka on USAn kannalta parempi kuin nykyiset.
Kyllä se nyt on aika helevetin monta kertaa tässä ketjussa selvitetty, miten tullit auttavat sitä kenellä on kaupassa alijäämää.
Ei se varmaan tartu äidinkielen opettajille.
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Eli toisin sanoen, sulla ei ole hajuakaan. Bonusta vielä henkilökohtaisuuksiin menosta. Hyvin sä vedät.
Tietotoimisto
Jäsen
Justhan mä oon laittanut laskuesimerkinkin edelliselle sivulle. Eikös sun pitäisi olla vähän huolellisempi?
Mun kirjoittamana se ei tunnu kelpaavan, niin laitetaan linkki, josta asia löytyy todella yksinkertaisesti selitettynä. Who gains and who loses from a tariff? | eNotes
Tässä vielä yksinkertainen laskutoimitus, joka toivottavasti avaa konseptin sinulle.
Maat a ja b ryhtyvät täysimittaiseen kauppasotaan, jossa kumpikin maa asettaa toisen tuotteille 100% tullin. Maat eivät osaa itse tuottaa kyseisiä hyödykkeitä vaan heidän on pakko jatkaa kauppaa.
Maan A vienti maahan B on 100 miljardi.
Maan B vienti maahan A on 200 miljardia.
Maa A maksaa tullimaksuja 100 miljardia ja maa B 200 miljardia.
Tällöin maa A voittaa 200-100=100 miljardia tullimaksuina.
Toivottavasti sinäkin nyt ymmärsit.
Vaikka havaitsin jo aiemmin keskustelun osapuolen lähes täydellisen ymmärtämättömyyden kansantalouden perusteista sekä mekanismeista ja jättäydyin hänen kanssaan keskustelusta sen vuoksi pois, avitan vielä sen verran, että tässä on @Tietotoimisto sinulle esitetty kysymys.
Sinä vastasit täydellisen ohi tästä.
Sinä vastasit täydellisen ohi tästä.
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Et vastannut sinulle esitettyyn kysymykseen, joten toistan:
Sulla ei ole hajuakaan.
Tietotoimisto
Jäsen
Kyllä tästäkin sulle on vastattu pariinkiin otteeseen. Ehkä uusi yritys, jos edelliset ovat menneet yli ymmärryksen.
Sä nyt leijut sillä, että ymmärrät kansis 101:stä sen, että tullit nostavat kuluttajahintoja kummassakin maassa, vähentävät kansainvälistä kauppaa, nostavat kotimaista tuotantoa. Joo kaikki totta, mutta asiat ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia kuin yksittäiset kaavat siitä miten hintapiste muuttu tulluien vaikutuksesta.
Tavoitehan ei ole missään tapauksessa pitää tulleja loputtomiin, mutta USAlla on mahdollisuus ylläpitää tulleja kauemmin kuin köyhemmillä ja pienemmillä liittolaisilla/kilpailijoilla. Tullien avulla voidaan kuitenkin vaatia/kiristää muita maita parempiin kauppasopimuksiin, jotka sitten johtavat HALVEMPIIN KULUTTAJAHINTOIHIN. Lähes kaikki kansainväliset sopimukset, joissa USA on mukana, ovat surkeita sen kannalta.
Hatchetman
Jäsen
Yhdysvallat joutuu vastatariffien takia mahdollisesti nostamaan veroja,koska sosiaalimenot kasvavat työpaikkojen menetyksen johdosta ja yritysten kannattavuus heikkenee,subventoimaan maatalouttaan ( akilleen kantapää- vastatariffit osuvat tähän sektoriin), ja kaiken tämän seurauksena yksityinen kulutuskysyntä tulee samaan aikaan heikkenemään.
3,6 miljardin tariiffit on aika pieni summa yllämainittuihin asioihin verrattuna.
Tämä tästä.
Tietotoimisto
Jäsen
Joo, kaikki ihan valideja pointteja, mitä USA mahdollisesti joutuisi tekemään tariffien takia.
Kyse on kuitenkin koko ajan ollut siitä, mitä tapahtuu kun Tariffit vihdoin puretaan ja miksi ne puretaan. Trump on suoraan sanonut tariffien olevan vastaveto epäonnistuneisiin nafta-neuvotteluihin.
Kuinka kauan tilanne elää ja saadaanko neuvoteltua sellainen diili, jonka positiiviset vaikutukset kumoavat tariffeista aiheutuneet lyhytaikaiset takaiskut. USA kestää nämä iskut neuvottelukumppaneitaan paremmin.
Niin tuossa se tärkein kohta on se viimeisin eli CNBC. Tähän mennessä kaikki mitä Trump on tehnyt on ollut paskaa, paitsi että kaikki mittarit on helvetisti plussalla. Tässä on se ongelma. Aina löytyy joku joka kertoo miten se ja tää ja toi on täyttä paskaa, koska Trump, rasismi, konservatiivit jne. ja sitten loppujen lopuksi siellä viivan alle jää enempi positiivista kuin negatiivista. Melkoisen käsittämätön yhtälö.
@Tuamas Tiedän tasan tarkkaan mihin ne tullit kohdistuu, uskoisin tietäväni myös miten ne vaikuttaa pienessä mittakaavassa jne. Lisäksi olen lukenut näiden asiantuntijoiden yms. arvioinnit läpi. Mitäs jos Trump vaikka haluaa lisää investointeja kotimaahan? Jos tullit luo ja kuten ne luo lisää kysyntää kotimarkkinoiden metalleille, niin se taas poikii investointeja. Ei nämä ole mitään risti nollaa, missä tehty rasti on ja pysyy. Kyse on kokonaisuuksista missä on helvetisti liikkuvia osia. Esim. noi väittämäsi lihavat raaka-aineen tuottajat, ei todellakaan ole mitään hyvin menestyviä, päin vastoin. Siksihän nyt onkin jotain rautavyöhykkeitä yms. keksitty. Tokikin jatkojalostus kärsii, mutta jos siitäkin suurin osa on kotimaista kulutusta niin ei se Trumppia kiinnosta. Ääniä tulee aivan varmasti jatkossakin.
Kannattaa nyt muistaa että nämä iföönit yms. ne mitään vitun veroja maksa muutenkaan. Ne on kiertäneet niitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ei elektroniikkaa valmisteta enää USA:ssa kuin ihan marginaalisissa määrin, vaikka ne siellä suunnitellaankin. Sama pätee todella moneen muuhunkin asiaan. Nyt me jäämme siis kaikki odottelemaan että miten tämä kaikki näkyy USA:ssa ja maailmalla. Ei vaan ole tullut paljoa "oho olin väärässä" viestejä näiltä ulisijoilta aiemminkaan, kun onkin ne jutut toimineet ja USA voittanut. Silloin ollaan hiljaa ja odotetaan seuraavaa asiaa mistä tulla haukkumaan Trump paskaksi.
Viimeksi muokattu:
Ihan kiinnostuksesta, mitkä ovat näitä juttuja jotka ovat toimineet?
Trumpin päättämät tullit ovat todennäköisesti lyhytaikaisia. Niiden taloudellinen vaikutus on tällöin vähäinen. Mutta se mistä itse olen huolissani, on Trumpin ja EU:n suhteet. Ja myös NATO:n sisäinen harmonia. Kanadan pääministeri Justin Trudeau kommentoi tulleja eilen todeten mm. sen, että kanadalaista terästä on USA:n armeijan kalustossa ja ajatus siitä, että tämä teräs on nyt uhka, on loukkaavaa. Hän nosti esille myös amerikkalaisten ja kanadalaisten sotilaiden yhteiset toimet Afganistanin vuorilla.
Kirjoitin aiemmin, että USA:n ja EU:n joutuminen ristiriitatilanteeseen Iranin osalta voi johtaa siihen, että Eurooppa hakee tukea Venäjältä (ja Kiinalta). Tämä konkretisoituu nyt tullien vuoksi. En pidä sattumana, että Putinin luo kiirehtivät sekä Macron että Merkel. Asia olisi OK, jos sen taustalla vaikuttaisi Venäjän demokratisoituminen. Mutta ei vaikuta, vaan Trumpin toimet.
Kirjoitin aiemmin, että USA:n ja EU:n joutuminen ristiriitatilanteeseen Iranin osalta voi johtaa siihen, että Eurooppa hakee tukea Venäjältä (ja Kiinalta). Tämä konkretisoituu nyt tullien vuoksi. En pidä sattumana, että Putinin luo kiirehtivät sekä Macron että Merkel. Asia olisi OK, jos sen taustalla vaikuttaisi Venäjän demokratisoituminen. Mutta ei vaikuta, vaan Trumpin toimet.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että Donald tekee näitä päätöksiä periaatteella Donald first. Autoteollisuus vastustaa (USA) jyrkästi veroja. Vero siirtyy suoraan raaka-aineen hintaan. Autojen hinnat nousevat jenkeissä roimasti. Bush yritti tätä samaa, mutta huomasi nopeasti että tuli kustua omaan pesään ja perui verot.
Entiseltä CIA-pomolta, John O. Brennanilta kohtuu tiukkaa ja hyvin perusteltua tekstiä:
https://www.washingtonpost.com/opin...bccafa-64e8-11e8-a69c-b944de66d9e7_story.html
Edit: onkin jonkun muurin takana, KVG
https://www.washingtonpost.com/opin...bccafa-64e8-11e8-a69c-b944de66d9e7_story.html
Edit: onkin jonkun muurin takana, KVG
Mitä jää käteen, jos oletetaan, että nämä muuvit on myös järkeviä tuolla periaatteella? Siis alusta asti.
Sisäisesti läski kasvattaa ristiriitoja ja pyrkii saamaan punaniskat tuntemaan itsensä uhatuksi. Yhteiskuntaa pyritään pirstaloittamaan etnisten ryhmien mukaan. Demokratian peruspilarit on hyökkäyksen kohteena ja pyrkimyksenä saada oikeuslaitos, tutkintaviranomaiset ja media huhkimaan Ronald the natsin pillin mukaan. Lainsäädäntö on osa sen hommaa alunperin. Ulkoisesti läski yrittää ympäröidä USA:ta vihollisilla ja pyrkii samalla karkoittamaan USA:n perinteiset ja vahvat liittolaiset, jotta se olisi maailma vastaan america.
Millaisissa valtioissa kaikki valta keskittyy yksiin käsiin ja ulkomaailma on täynnä vihollisia?
On USA:lla vielä matkaa diktatuuriin ja pitkästi, mutta puolimatkassa mennään, koska rebujen puolue alkaa olla ns ruodussa, kiitos veronalennusten. Niille kelpaa yksipuoluejärjestelmä....(oliko himpun mustamaalausta?)
Tähän kuvaan tiivistyy nyt voimaan saatettujen tariffien potentiaalinen maksimihyöty.
Olennaista tuossa linkkauksessa oli, että arvion oli tehnyt Moodys’in analyytikko.
Käsittääkseni vaikutuksista on aikalailla konsensus kansantaloustieteilijöiden sekä analyytikoiden keskuudessa.
Teräksen ja alumiinin tuotannon tukemisella tuetaan muutamaa auringonlaskun alaa lähes kaikkien muiden alojen kustannuksella.
Liike joka nostaa kuluttajahintoja ja laskee oman maan tuotannon kilpailukykyä sekä kotimarkkinalla että viennissä ei nähdäkseni voi ainakaan taloudellisesti olla perusteltu.
Trump on ollut kovinkin kiinnostunut työttömyyslukemista sekä osakekursseista ja tämä liike heikentää molempia.
Niin, siis totesin että tuontitullien kohdistaminen autoihin, elektroniikkaan tai muihin pidemmän jalostusasteen tuotteisiin olisi ollut huomattavasti perustellumpaa jenkkien kansantalouden näkökulmasta.
Olennaista tuossa linkkauksessa oli, että arvion oli tehnyt Moodys’in analyytikko.
Käsittääkseni vaikutuksista on aikalailla konsensus kansantaloustieteilijöiden sekä analyytikoiden keskuudessa.
Teräksen ja alumiinin tuotannon tukemisella tuetaan muutamaa auringonlaskun alaa lähes kaikkien muiden alojen kustannuksella.
Liike joka nostaa kuluttajahintoja ja laskee oman maan tuotannon kilpailukykyä sekä kotimarkkinalla että viennissä ei nähdäkseni voi ainakaan taloudellisesti olla perusteltu.
Trump on ollut kovinkin kiinnostunut työttömyyslukemista sekä osakekursseista ja tämä liike heikentää molempia.
Niin, siis totesin että tuontitullien kohdistaminen autoihin, elektroniikkaan tai muihin pidemmän jalostusasteen tuotteisiin olisi ollut huomattavasti perustellumpaa jenkkien kansantalouden näkökulmasta.
Liitteet
Kirjoittelija
Jäsen
Joo ja tämä identiteettipolitiikan suosiohan on nimenomaan Donald Trumpin ansiota, kuten kuvista näkyy:
YOU'RE A WHITE MALE - YouTube
Jos demokraattisella puolueella olisi jotain muitakin teemoja kuin rasismista, seksismistä, homofobiasta, transfobiasta, misogyniasta ja sovinismista pauhaaminen, ehkä tuo Trumpin möläyttely ei uppoaisi ihan niin hedelmälliseen maaperään.
Jos Huhtasaaren kohdalla on pitänyt ihmetellä JKL:n kasvatustieteiden laitosta niin nyt kyllä yhtä paljon ihmetyttää Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitos.
Jo pelkästään se logiikka, että jos vastapuoli pitää jotain päätöstä huonona tarkoittaisi että se on hyvä toiselle puolelle on suoraan Tarja Halosen pelikirjasta (toisen rikkaus on aina pois toiselta). Toivottavasti Tampereella pian havahduttaisiin siihen mullistavaan tutkimushavaintoon, että talous ei ole nollasummapeliä. Tämän voi nokkelampi huomata vaikkapa maailmantalouden kehityksestä vuosina 1700-2000. Monet sopimukset kuten vapaakauppasopimukset ovat molempien etu ja monien sopimuksien irtisanominen molempien kannalta huono asia. Se että tulleja, koulukiusaamista tai kommunismiä on esiintynyt maailmanhistoriassa ei todista niiden järkevyydestä yhteiskunnille mitään.
Yleisesti voisi todeta, että pienemmät osapuolet ovat aina protektionismissa heikoimmilla. Pohjois-Korea voidaan laittaa saartoon ilman että muu maailmantalous siitä kärsii, mutta se ei itsenäisenä talousalueena pysty toimimaan kovin tehokkaasti. Yhdysvallat ovat toki kohtuullisen suuri sisämarkkina jo sellaisenaan ja ei se tullien alla kaadu, mutta ulkopuolelle jäävät Euroopat, Kanadat, Meksikot ja muut ovat kuitenkin yhdessä isompia, joten vähemmän ne siinä kärsivät jos Yhdysvallat eristäytyvät. Tämä oletus toki perustuu oletukseen, että tulleihin vastataan sopivasti kohdistetuilla vastatulleilla jolloin niiden yhteenlaskettu suora vaikutus on plus-miinus nolla. Ne jotka noista neuvottelevat ja päättävät osaavat nuo kyllä laskea.
Lepomäki joskus vuosia sitten kirjoitteli että protektionismi on niin haitallista, että tulleihin ei kannttaisi edes vastata vastatulleilla ja asia voi hyvinkin olla totta, mutta vastatulleilla tullaan Trumpille silti vastaamaan.
Jo pelkästään se logiikka, että jos vastapuoli pitää jotain päätöstä huonona tarkoittaisi että se on hyvä toiselle puolelle on suoraan Tarja Halosen pelikirjasta (toisen rikkaus on aina pois toiselta). Toivottavasti Tampereella pian havahduttaisiin siihen mullistavaan tutkimushavaintoon, että talous ei ole nollasummapeliä. Tämän voi nokkelampi huomata vaikkapa maailmantalouden kehityksestä vuosina 1700-2000. Monet sopimukset kuten vapaakauppasopimukset ovat molempien etu ja monien sopimuksien irtisanominen molempien kannalta huono asia. Se että tulleja, koulukiusaamista tai kommunismiä on esiintynyt maailmanhistoriassa ei todista niiden järkevyydestä yhteiskunnille mitään.
Yleisesti voisi todeta, että pienemmät osapuolet ovat aina protektionismissa heikoimmilla. Pohjois-Korea voidaan laittaa saartoon ilman että muu maailmantalous siitä kärsii, mutta se ei itsenäisenä talousalueena pysty toimimaan kovin tehokkaasti. Yhdysvallat ovat toki kohtuullisen suuri sisämarkkina jo sellaisenaan ja ei se tullien alla kaadu, mutta ulkopuolelle jäävät Euroopat, Kanadat, Meksikot ja muut ovat kuitenkin yhdessä isompia, joten vähemmän ne siinä kärsivät jos Yhdysvallat eristäytyvät. Tämä oletus toki perustuu oletukseen, että tulleihin vastataan sopivasti kohdistetuilla vastatulleilla jolloin niiden yhteenlaskettu suora vaikutus on plus-miinus nolla. Ne jotka noista neuvottelevat ja päättävät osaavat nuo kyllä laskea.
Lepomäki joskus vuosia sitten kirjoitteli että protektionismi on niin haitallista, että tulleihin ei kannttaisi edes vastata vastatulleilla ja asia voi hyvinkin olla totta, mutta vastatulleilla tullaan Trumpille silti vastaamaan.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy