Ydinvoima – mitä mieltä?

  • 189 364
  • 1 802

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Opettele lukemaan, puhuin tuotantokustannuksista. Rahasampo se tulisi mahdollisesti olemaan sellaiselle joka ei joudu huolehtimaan rakennuttajan pääomakustannuksista jotka on ns. kuitattu. Nykyiset ydinvoimalat takovat 95% käyttöasteella lähes ilmaiseksi energiaa.....
Ok, tuli selväksi.. kannattavuuslaskelmasi perustuvat vanhaan kunnon "pappa betalar" periaatteeseen.. Tai ehkä olet saanut talousoppisi jossain Tylypahkan kauppakoulussa.

Koska keskustelun taso on tämä niin jätän tämän aiheen rauhaan ja siirryn huvittamaan itseäni Nokia ketjuun, jossa on oikein hauskoja vanhoja ennustuksia Nokian tulevaisuudesta, mm. sinulta :-D
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ok, tuli selväksi.. kannattavuuslaskelmasi perustuvat vanhaan kunnon "pappa betalar" periaatteeseen.. Tai ehkä olet saanut talousoppisi jossain Tylypahkan kauppakoulussa.

Niin, kuten olen jo todennut useamman kertaa tässäkin ketjussa, ydinvoiman operointikustannukset ovat vesivoiman jälkeen halvimmat. Toki ymmärrän hyvin että tämä ei sovi maailmakatsomukseesi. Plussaa Harry Potter -viittauksesta, kuvaa hyvin teidän maailmaa jossa sähkö ja raha tulee taikaseinästä. Jos vain joku taikoisi teille vähän järkeä...Ehkä sitten joskus...

Koska keskustelun taso on tämä niin jätän tämän aiheen rauhaan ja siirryn huvittamaan itseäni Nokia ketjuun, jossa on oikein hauskoja vanhoja ennustuksia Nokian tulevaisuudesta, mm. sinulta :-D

Ymmärrän hyvin että et halua jatkaa tässä keskustelussa, sinun argumentaatiokyvyllä lienee paljon helpompaa leikkiä jälkiviisasta.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
.. kuvaa hyvin teidän maailmaa jossa sähkö ja raha tulee taikaseinästä. Jos vain joku taikoisi teille vähän järkeä...Ehkä sitten joskus..
kiitos teitittelystä! Omaisuuteni tosin olen kerännyt ihan itse.
 
Virta päälle (heh), 2024 energiafutuurit ovat hinnoitelleet OL3:n jo täysimääräisesti, et kai oikeasti luule että joku myy futuureja ilman että ottaa huomioon käyttöön tulevan 1500MW:n laitoksen tuotannon?

Kiitokset tarkennuksesta, hyvä jos näin on. Tuo OL3:n vaikutus on sitten pienoinen pettymys. Olisin olettanut että noinkin suuri määrä lisäenergiaa vaikuttaisi hintaan enemmän.

Jos asia olisi oikeasti näin yksinkertainen/selkeä, FV olisi kuopattu jo kauan sitten. Jostain kumman syystä siihen aika moni yritys/energiayhtiö uskoo. Mitä luulet, miksi? Ovatko päättäjät vain täysin puusilmiä?
Tässä tapauksessa ovat. Fennovoiman suhteen päätöksiä ei tehdä vain taloudellisin vaan myös poliittisin perustein. Minun laskujeni mukaan tuolla ei ole nosturifirmoja lukuun ottamatta todellisia yrityksiä mukana. Kunnalliset liikelaitokset ja valtion edes osittain omistamat firmat ovat jäänteitä suunnitelmatalouden ajalta. Tehottomia ja kankeita. Yritys jossa lopullista päätösvaltaa käyttää poliittinen elin ei ole mikään vapaan markkinatalouden periaatteiden mukainen. Tällä hetkellä asioista päättävät henkilöt joiden asiantuntemuksella saattaa nippa nappa kyetä tekemään lyijykynähankintoja, ei ydinvoimaa. Päätökset perustuvat aluepolitiikkaan ja matkailunedistämiseen, ainakin Oulussa. Meillä lienee keskivertoa tyhmemmät päättäjät.

Jos näin kävisi, kaikki kuluttajat ja yritykset kiittävät polvillaan siitä että FV sai voimalansa pystyyn koska muuten hinta olisi entistä korkeampi!
FV tulee laskemaan pörssisähkön hintaa suhteessa takuuhintaan. Ydinvoiman keskeisin tehtävä on pitää huoli siitä että pörssisähkö ei tule kallistumaan juurikaan nykyisestä. Fennovoiman takuuhinta on kuluttajille ja teollisuudelle katastrofaalinen.

Missä on arveltu näin? Linkkiä kehiin kiitos.

Suorimman arvelun asiasta on esittänyt perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki elinkeinoministeri Vapaavuorelle laatimassaan kirjallisessa kysymyksessä. Hän perustaa tietonsa Fennovoiman antamiin tietoihin.

http://kansanmuisti.fi/document/kk-75-2014/

Talouselämä -lehden artikkelissa mainitaan, että on olemassa "laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä, eli tiukan paikan tullen Rosatom voisi saada muita osakkaita maksamaan ydinvoimalan tekemästä sähköstä kovempaa hintaa." Mahdollisia lisäkustannuksia voisivat olla mm muutokset lainojen koroissa ja aikatauluviivästykset. Nämä kustannustekijät eivät koske takuuhinta-aikaa, joka on 12 vuotta eikä tuo väärin muistamani 10 vuotta. Näitä kustannustekijöitä on ilmeisesti eritelty tarkemmin osakassopimuksessa. Kuten aiemmin kirjoitin ei päättäjillä, ainakaan Oulussa, ole ollut käytössään tuota osakassopimusta päätöshetkellä. Sen sisältö on arvoitus. Toisaalta TEM ei ole pitänyt edes tarpeellisena saada käyttöönsä tuota osakassopimusta, joten kenties se on merkityksetön, ei voi tietää.

http://www.talouselama.fi/uutiset/o...en+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924

Osmo Soininvaara pohtii omakustannushinnan suuruutta ja sen muodostumista mielestäni hyvin. Näitä kysymyksiä yleensäkin on ainakin julkisuudessa käsitelty mielestäni liian vähän ja keskitytty erityisesti viime aikoina johonkin Kroaattifirmaan.

http://www.soininvaara.fi/2013/10/03/kannattaako-kuntien-olla-mukana-fennovoimassa/

En vastusta ydinvoimaa enkä ole vaatimassa nykyisten laitosten sulkemista. Fennovoimaa en kannata sen vuoksi, että poliittinen päätöksenteko on ottanut liian suuren roolin tässä hankkeessa laatimalla mielestäni mielivaltaisia ja epätodellisia ehtoja hankkeelle, esim tämä täysin naurettava 60% kotimaisen omistuksen taso. Vähänkin asioita seurannut tajuaa että kotimaista tai siihen verrattavaa omistusta tarvitaan 66 % koska viime syksynä Rosatom on ilmoittanut ettei halua lisätä omaa osuuttaan tuosta 34 %:sta. Ilman Fortumin mukaantuloa HK 1:n tuottamasta energiasta menee ulkomaille 43 %. Toisaalta, mikäli poliitikot eivät jarruttaisi, voisi Rostatom varmasti ottaa vastuulleen hankkeen koko rahoituksen ja laitos olisi kohta jo valmis. Fennovoima tulee saamaan rakennuslupahakemuksensa käsittelyyn ja työt jatkuvat kiivaina koko lupakäsittelyn ajan.

Rehnin ilmoitus siitä, että Fortumia odotetaan yhä mukaan oli viesti Venäjän suuntaan. Rehnin mukaan Venäjän poliittinen johto on nyt keskeisessä asemassa siinä miten nuo neuvottelut etenevät. Tänä päivänä siis energiapolitiikkaamme ohjataan itänaapurista.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Opettele lukemaan, puhuin tuotantokustannuksista. Rahasampo se tulisi mahdollisesti olemaan sellaiselle joka ei joudu huolehtimaan rakennuttajan pääomakustannuksista jotka on ns. kuitattu. Nykyiset ydinvoimalat takovat 95% käyttöasteella lähes ilmaiseksi energiaa. Ei, Dana77 puhui yleisellä tasolla, ei ottanut kantaa siihen mistä mm. hävittäjät hankitaan. Sinä taas pidit outona sitä että ydinvoimaa voidaan hankkia idästä muttei hävittäjiä. Omenat, appelsiinit jne.
Rakennuttaja = Fennovoima

Rakentaja = joku/jotkut urakoitsija(t) jo(t)ka ei kanna riskiä muuten kuin mahdollisessa konkursissa ja saamatta jääneistä maksuista. Yleensä saa maksut ns. maksuposti-periaatteella etenemisen mukaan.

Kun voimala on rakennettu, kyse on enään siitä kuka sitä pyörittää, joko FV jos tase kestää pääomatappiot/korkokulut tai joku muu. Toiminta itsessään erittäin kannattavaa käyttökatetasolla.

Siis kuka/ketkä on/ovat kuitannut rakentamisesta aiheutuneet kustannukset? Mihin se raha häviää, jonkun taseessa se laitosrakennus kai kuitenkin on, vaikka se ei olisi Fennovoiman taseessa? Ja kai sillä myydyllä sähköllä on tarkoitus kattaa kaikki kustannukset, eihän mitään laitosta muuten rakenneta. Eikä nykyisiä ydinvoimalaitoksia voi rinnastaa tähän, koska ne ovat pääomakustannuksensa todennäköisesti kuitanneet, ainakin hyvin lähelle, johtuen siitä, että ne ovat olleet käytössä 1970- ja 1980-luvulta asti. Aika ja inflaatio ovat tehneet tehtävänsä.

Ydinvoima aika halpaa vai mitä? Kuka tippuu ekana sähkön hinnan tippuessa?

Suomalainen ja tanskalainen lauhdetuotanto ja sen jälkeen suomalainen, ruotsalainen ja tanskalainen yhteistuotanto. Tuontisähkö Suomeen ei nykyisillä hinnoillaan kärsi juuri ollenkaan, koska se on pääsääntöisesti Norjan ja Ruotsin vesivoimaa. En tiedä olenko päätelmieni kanssa oikeassa, mutta näin näen asian. Ensivaiheessa OL3 pudottaa erityisesti suomalaista tuotantoa pois. Vaikutukset talouteen voivat siis olla yllättävät, koska kaupunkien omistuksissa olevien laitosten ympärillä on paljon suoraa ja välillistä työllisyyttä. Kauppatase voi parantua vähentyneenä fossiilisten polttoaineiden kauppana, mutta tuontisähkön määrä ei välttämättä vähene juurikaan.

Lisäksi tuulivoima sotkee markkinaa ja kun sitä on riittävästi, Suomikin tarvitsee säätövoimaa ja sitä tulee parhaiten naapureista tätä menoa, jos kaikki lauhdekapasiteetti Suomesta katoaa vuosi vuodelta. Ydinvoima ei ole säätövoimaa.

Kun ydinvoimala on rakennettu, operatiivinen tuotantokustannus on hyvin alhainen. Eli kysymys on vain ja ainoastaan pääomakustannuksista.

Viittaan tuohon Lappeenrantalaisten tekemään laskelmaan, 40 vuoden käyttöajalla, 5% korolla:
- Uusi laitos, vanha paikka: pääomakustannus + käyttökustannus + polttoainekustannus = (27,59 + 10,94 + 5,14) €/MWh = 43,67 €/MWh. Pääoma 63% koko käyttöajalta.
- Uusi laitos, uusi paikka: pääomakustannus + käyttökustannus + polttoainekustannus = (37,80 + 15,0 + 5,14) €/MWh = 57,91 €/MWh. Pääoma 65% koko käyttöajalta.

Näitä lukemia kun katsoo, niin en ihmettele, miksi Fennovoiman osakkailleen tarjoama hinta on n. 50€/MWh tasolla. Mikä tässä Lappeenrannan laskelmassa on väärin? Miksi he eivät pudota pääomakustannusta pois käsittelystä?

Kyllä, melkein juuri näin. Kysyntä laskee/tarjonta lisääntyy (ei sinänsä väliä koska efekti sama, samaa mikroekonomian kysyntä-tarjontakäyriä seurataan)

Mutta tässä on se ns. kicker: koska pääomakulut ovat tuotannosta täysin riippumattomia, vaikutusta sähkön hintaan ei ole koska ydinvoimalaa kannattaa huudattaa käytännössä niin paljon kuin mahdollista. Pääomakulut juoksevat siinä sivussa tuotannosta riippumatta.

Tämä on siis se pointtini, jos Pyhäjoen voimala rakennetaan, se laskee sähkön hintaa joka tapauksessa koska sen pysäyttäminen olisi vaihtoehdoista huonoin.

Pääomakulut juoksevat tuotannosta riippumatta, kyllä, mutta tuotannolla pitää kattaa kaikki kustannukset, joita laitokseen on laitettu rakennusaikana ja sen jälkeen käytön aikana.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Kiitokset tarkennuksesta, hyvä jos näin on. Tuo OL3:n vaikutus on sitten pienoinen pettymys. Olisin olettanut että noinkin suuri määrä lisäenergiaa vaikuttaisi hintaan enemmän.

Miten pääsit tähän oletukseen?

Tässä tapauksessa ovat. Fennovoiman suhteen päätöksiä ei tehdä vain taloudellisin vaan myös poliittisin perustein. Minun laskujeni mukaan tuolla ei ole nosturifirmoja lukuun ottamatta todellisia yrityksiä mukana. Kunnalliset liikelaitokset ja valtion edes osittain omistamat firmat ovat jäänteitä suunnitelmatalouden ajalta.

Eli onko sinusta Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja, pörssiyhtiö josta valtio omistaa n. 25%, poliittisin päätöksin "vastoin taloudellista tahtoa" väkisin mukana hankkeessa?

Tehottomia ja kankeita. Yritys jossa lopullista päätösvaltaa käyttää poliittinen elin ei ole mikään vapaan markkinatalouden periaatteiden mukainen. Tällä hetkellä asioista päättävät henkilöt joiden asiantuntemuksella saattaa nippa nappa kyetä tekemään lyijykynähankintoja, ei ydinvoimaa. Päätökset perustuvat aluepolitiikkaan ja matkailunedistämiseen, ainakin Oulussa. Meillä lienee keskivertoa tyhmemmät päättäjät.

Outokummun hallituksen pj on Jorma Ollila, henkilö joka on tuonut Suomeen enemmän varallisuutta kuin tod.näk. kukaan toinen henkilö Suomen historiassa. Miten matkailunedistäminen liittyy tähän, tuleeko FV:n voimalaitoksesta matkailunähtävyys Oulussa?

FV tulee laskemaan pörssisähkön hintaa suhteessa takuuhintaan. Ydinvoiman keskeisin tehtävä on pitää huoli siitä että pörssisähkö ei tule kallistumaan juurikaan nykyisestä. Fennovoiman takuuhinta on kuluttajille ja teollisuudelle katastrofaalinen.

Ummm....miten ihmeessä tämä on katastrofaalista kuluttajille ja teollisuudelle?

Suorimman arvelun asiasta on esittänyt perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki elinkeinoministeri Vapaavuorelle laatimassaan kirjallisessa kysymyksessä. Hän perustaa tietonsa Fennovoiman antamiin tietoihin.

http://kansanmuisti.fi/document/kk-75-2014/


Olen pakotettu uskomaan että FV:n omistajat/rahoittajat ovat paremmin asiasta perillä kuin Persujen kansanedustaja. Sorry.

Talouselämä -lehden artikkelissa mainitaan, että on olemassa "laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä, eli tiukan paikan tullen Rosatom voisi saada muita osakkaita maksamaan ydinvoimalan tekemästä sähköstä kovempaa hintaa." Mahdollisia lisäkustannuksia voisivat olla mm muutokset lainojen koroissa ja aikatauluviivästykset. Nämä kustannustekijät eivät koske takuuhinta-aikaa, joka on 12 vuotta eikä tuo väärin muistamani 10 vuotta. Näitä kustannustekijöitä on ilmeisesti eritelty tarkemmin osakassopimuksessa. Kuten aiemmin kirjoitin ei päättäjillä, ainakaan Oulussa, ole ollut käytössään tuota osakassopimusta päätöshetkellä. Sen sisältö on arvoitus. Toisaalta TEM ei ole pitänyt edes tarpeellisena saada käyttöönsä tuota osakassopimusta, joten kenties se on merkityksetön, ei voi tietää.

http://www.talouselama.fi/uutiset/osakassopimus paljastaa tallainen on fennovoiman salattu hintatakuu/a2267924
http://www.talouselama.fi/uutiset/o...en+on+fennovoiman+salattu+hintatakuu/a2267924

Osakassopparin sisältö ei ole arvoitus muille kuin meille normipulliaisille.

Osmo Soininvaara pohtii omakustannushinnan suuruutta ja sen muodostumista mielestäni hyvin. Näitä kysymyksiä yleensäkin on ainakin julkisuudessa käsitelty mielestäni liian vähän ja keskitytty erityisesti viime aikoina johonkin Kroaattifirmaan.

http://www.soininvaara.fi/2013/10/03/kannattaako-kuntien-olla-mukana-fennovoimassa/
http://www.soininvaara.fi/2013/10/03/kannattaako-kuntien-olla-mukana-fennovoimassa/

Olen lukenut tuon jo aikaisemmin, sinänsä ihan fiksua pohdiskelua. Mutta tuossa blogissa on niin monta epävarmuustekijää jotka vaatisivat aika paljon uskoa (suuntaan ja toiseen) tekemään päätökseen suuntaan tai toiseen. Jos Rauman kaupunki ottaisi takkiin 17M€ vuodessa FV:stä, se olisi jo kauan sitten tiputtautunut pois. Eikä tilanne olisi varmasti eri muissakaan energiayhtiöissä. Eli jos tilanne olisi tosiaan tämä, miksi Rauma on vieläkin mukana?

En vastusta ydinvoimaa enkä ole vaatimassa nykyisten laitosten sulkemista. Fennovoimaa en kannata sen vuoksi, että poliittinen päätöksenteko on ottanut liian suuren roolin tässä hankkeessa laatimalla mielestäni mielivaltaisia ja epätodellisia ehtoja hankkeelle, esim tämä täysin naurettava 60% kotimaisen omistuksen taso. Vähänkin asioita seurannut tajuaa että kotimaista tai siihen verrattavaa omistusta tarvitaan 66 % koska viime syksynä Rosatom on ilmoittanut ettei halua lisätä omaa osuuttaan tuosta 34 %:sta. Ilman Fortumin mukaantuloa HK 1:n tuottamasta energiasta menee ulkomaille 43 %.

Uhhuh. FV:n miilun sähkö menee omistajille mankalan mukaisesti.. Suomen sähkönsiirtokapa Venäjälle on about 300MW yhteensä eli Rosatom ei teoriassakaan voi viedä kaikkea Venäjälle edes silloin kun markkinahintojen mukaan sen kannattaisi tehdä niin.

Rehnin ilmoitus siitä, että Fortumia odotetaan yhä mukaan oli viesti Venäjän suuntaan. Rehnin mukaan Venäjän poliittinen johto on nyt keskeisessä asemassa siinä miten nuo neuvottelut etenevät. Tänä päivänä siis energiapolitiikkaamme ohjataan itänaapurista.

Kyllä, Fortum pelaa omaa peliään.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Siis kuka/ketkä on/ovat kuitannut rakentamisesta aiheutuneet kustannukset? Mihin se raha häviää, jonkun taseessa se laitosrakennus kai kuitenkin on, vaikka se ei olisi Fennovoiman taseessa? Ja kai sillä myydyllä sähköllä on tarkoitus kattaa kaikki kustannukset, eihän mitään laitosta muuten rakenneta. Eikä nykyisiä ydinvoimalaitoksia voi rinnastaa tähän, koska ne ovat pääomakustannuksensa todennäköisesti kuitanneet, ainakin hyvin lähelle, johtuen siitä, että ne ovat olleet käytössä 1970- ja 1980-luvulta asti. Aika ja inflaatio ovat tehneet tehtävänsä.

Huoh. Raha häviää konkurssissa/velkajärjestelyssä yms. Ydinvoima on äärimmäisen pääomavaltainen, kun miilu on rakennettu, sen operointi on äärimmäisen kannattava mutta omistaja voi olla eri kuin alunperin.

Eli, jos nykyiset omistajat kaivavat rahat FV:n rakentamiseen ja se saadaan edes lähelle operointikykyä, se tulee pyörimään tulevat kymmenet vuodet koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat rahan heittämistä kaivoon. Alkuperäisille omistajille on parempi vaihtoehto myydä puolivalmis/lähes valmis voimala kuin kuitata kaikki rakennuskustannukset tappioksi ja purkaa laitos. Toisinsanoen, kun ydinvoimalan rakentaminen ylittää x prosenttia valmistumisasteesta, sen myynnistä saa enemmän rahaa kuin koko homman alaskirjaamiseen menisi.

Suomalainen ja tanskalainen lauhdetuotanto ja sen jälkeen suomalainen, ruotsalainen ja tanskalainen yhteistuotanto. Tuontisähkö Suomeen ei nykyisillä hinnoillaan kärsi juuri ollenkaan, koska se on pääsääntöisesti Norjan ja Ruotsin vesivoimaa. En tiedä olenko päätelmieni kanssa oikeassa, mutta näin näen asian.

Et ole väärässä. Ongelma tuleekin siinä että siirtokapa Suomeen on rajoitettu.

Ensivaiheessa OL3 pudottaa erityisesti suomalaista tuotantoa pois. Vaikutukset talouteen voivat siis olla yllättävät, koska kaupunkien omistuksissa olevien laitosten ympärillä on paljon suoraa ja välillistä työllisyyttä. Kauppatase voi parantua vähentyneenä fossiilisten polttoaineiden kauppana, mutta tuontisähkön määrä ei välttämättä vähene juurikaan.

OL3 tuhoaa ensijaisesti lauhdesähkön ja sen jälkeen tehottoman CHP:n. Ilman OL3:sta suomalainen sähköntuotanto on tehottomampaa ja saastuttavampaa.

Lisäksi tuulivoima sotkee markkinaa ja kun sitä on riittävästi, Suomikin tarvitsee säätövoimaa ja sitä tulee parhaiten naapureista tätä menoa, jos kaikki lauhdekapasiteetti Suomesta katoaa vuosi vuodelta. Ydinvoima ei ole säätövoimaa

Suomessa suurin osa säätövoimasta on vesivoimaa. Ydinvoima ei ole säätövoimaa kuten totesitkin, se jauhaa päivästä toiseen sähkön hinnasta riippumatta.

Viittaan tuohon Lappeenrantalaisten tekemään laskelmaan, 40 vuoden käyttöajalla, 5% korolla:
- Uusi laitos, vanha paikka: pääomakustannus + käyttökustannus + polttoainekustannus = (27,59 + 10,94 + 5,14) €/MWh = 43,67 €/MWh. Pääoma 63% koko käyttöajalta.
- Uusi laitos, uusi paikka: pääomakustannus + käyttökustannus + polttoainekustannus = (37,80 + 15,0 + 5,14) €/MWh = 57,91 €/MWh. Pääoma 65% koko käyttöajalta.

Näitä lukemia kun katsoo, niin en ihmettele, miksi Fennovoiman osakkailleen tarjoama hinta on n. 50€/MWh tasolla. Mikä tässä Lappeenrannan laskelmassa on väärin? Miksi he eivät pudota pääomakustannusta pois käsittelystä?

Miksi he pudottaisivat pääomakustannuksen pois käsittelystä?

Pääomakulut juoksevat tuotannosta riippumatta, kyllä, mutta tuotannolla pitää kattaa kaikki kustannukset, joita laitokseen on laitettu rakennusaikana ja sen jälkeen käytön aikana.

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Kuten olen jo monta kertaa sanonut, pääomakulut juoksevat alkuperäisten/aiempien omistajien piikkiin.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Huoh. Raha häviää konkurssissa/velkajärjestelyssä yms. Ydinvoima on äärimmäisen pääomavaltainen, kun miilu on rakennettu, sen operointi on äärimmäisen kannattava mutta omistaja voi olla eri kuin alunperin.
Eli mielestäsi ydinvoima on kannattavaa kunhan vaan joku muu maksaa sen rakentamisen. Miten näissä harhoissasi kuvittelet esim. Fennovoiman omistajien tai heille rahaa lainaavien perustelevan itselleen tätä "rakennetaan ydinvoimala jotta joku muu pääsee pyörittämään rahasampoa" businesslogiikkaa?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Täysin edesvastuutonta hommaa heittäytyä venäläisen ydinvoiman varaan tässä mittakaavassa, samaan aikaan kun muualla Euroopassa on jo herätty keskustelemaan siitä, miten ylipäätään voitaisiin korvata vaarallinen riippuvuus venäläisestä energiasta.

Jotain ryhtiä toivoisi tähän hommaan, ydinvoimaa voidaan ostaa jatkossakin,mutta asiantuntemus mieluiten Kanadasta tai Japanista.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Täysin edesvastuutonta hommaa heittäytyä venäläisen ydinvoiman varaan tässä mittakaavassa, samaan aikaan kun muualla Euroopassa on jo herätty keskustelemaan siitä, miten ylipäätään voitaisiin korvata vaarallinen riippuvuus venäläisestä energiasta.

Jotain ryhtiä toivoisi tähän hommaan, ydinvoimaa voidaan ostaa jatkossakin,mutta asiantuntemus mieluiten Kanadasta tai Japanista.
Suomessa sijaitseva, suomalaisten operoima voimala ei millään tapaa lisää riippuvuutta Venäjästä. Mikä siinä on niin saatanan vaikeaa tämän ymmärtämisessä? Tarvitseeko jokainen Volkkarilla ajava joka aamu Saksasta luvan kauppareissulleen? Ja sillai? Vai mikä on tämä riippuvuuden muoto, mikä ilmenee venäläisellä raudalla?
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Suomessa sijaitseva, suomalaisten operoima voimala ei millään tapaa lisää riippuvuutta Venäjästä. Mikä siinä on niin saatanan vaikeaa tämän ymmärtämisessä? Tarvitseeko jokainen Volkkarilla ajava joka aamu Saksasta luvan kauppareissulleen? Ja sillai? Vai mikä on tämä riippuvuuden muoto, mikä ilmenee venäläisellä raudalla?

Minun mielestäni on lukuisia eri syitä, miksi Rosatomin kaltaisen firman kanssa ei kannattaisi bisneksiin ryhtyä, tuskin tämäkään kovin vaikeaa on ymmärtää.

Ydinvoimaa sinällään kannatan lämpimästi, mutta kumppanit voisi hankkia jostain muusta suunnasta.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Eiköhän Rosatom = Venäjän valtio. Jos siis Suomi päättää, ettei se enää koskaan ole missään tekemisissä Venäjän kanssa, on Rosatomin välttely järkevää. Toisaalta Venäjä myös pelaa vanhaa kunnon "keppi ja porkkana"- leikkiä. Ja koska kaverit alkaa huveta, tarjoaa Venäjä voimalaa edullisesti. Kaiken edellytyksenä on tietysti tekninen luotettavuus. Ja kyllä sillä omistuksen kotimaisuusasteella on myös merkitystä.
Ydinvoiman kannattajat ovat valtaosaltaan NATO-jäsenyyttä kannattavia miehiä, kun taas vastustajat ovat kaikkea vastustavia ämmiä (sukupuoleen katsomatta). Siksi tämä keskustelu onkin niin hauskaa, sillä varsinkin ydinvoiman kannattajat joutuvat sietämään itselleen epämukavia asioita (ryssät). Ja vastustajat voivat hakea argumenteistä itselleen mieluisat, kunhan ei puhuta sähkön hinnasta tai luotettavuudesta (ydinvoima näissä ylivertainen).
Oikeasti järkevintä olisi ostaa voimala vasta sitten, kun ollaan NATO:n jäseniä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mitä syitä?

Syitä on käyty läpi paljon tässä(kin) ketjussa, mutta mielestäni on yleisestikin ottaen hyvä, että Suomen riippuvuus Venäjän-kaupasta vähenee, kuten on Ukrainan kriisin ja pakotteiden johdosta käynytkin.

Mitä tulee venäläiseen ydinvoimaan, niin sieltä myyvät sitä halvemmalla kuin muut ja syythän ovat selviä eli eihän Venäjällä ole mitään muuta myytävää, kuin energiaa, öljyä ja kaasuaan ja niitä kauppaamalla pyritään pitämään oma auringonlaskun pytinki pystyssä jatkossakin.

Lisäksi on lukuisia sellaisia strategisia syitä, joista emme voi olla ihan varmoja, että mitkä ovat vaikutukset tulevaisuudessa. Samoista syistä johtuen vastustin myös Itämeren kaasuputken rakentamista aikoinaan, näin tämän entisestään korostavan Suomenlahden ja pohjoisen ulottuvuuden geopoliittisen merkityksen kasvamista, joka on jatkunut koko 2000-luvun.

Ydinvoimaa saa muualtakin, tosin varmaan Fortum ja kumppanit joutuisivat tyytymään pienempiin voittoihin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Eiköhän Rosatom = Venäjän valtio. Jos siis Suomi päättää, ettei se enää koskaan ole missään tekemisissä Venäjän kanssa, on Rosatomin välttely järkevää.

Minä olen korostanut jatkuvasti eri asiaan liittyvissä ketjuissa, että Suomen tulee pystyä kaupankäyntiin ja suhteiden ylläpitämiseen itänaapurin kanssa. Olen myös todennut, että eiköhän tämä onnistu, sillä huolimatta venäläisten tuhat vuotta Suomeen jatkuneista ryöstö- ja murharetkistä, on nämä aina (järkevästi) painettu villaisella ja kauppasuhteet ovat säilyneet aika samoina aina Novgorodin ruhtinaskunnasta ja Pähkinäsaaren rauhasta lähtien.

Tuskin tähän tulisi muutosta edes Suomen NATO-jäsenyyden myötä, vaan kauppa palautuisi normaaliksi muutamassa kuukaudessa.

Sen sijaan tämän hetken venäläinen ydinvoimabisnes on hukkuvan viimeisiä oljenkorsia ja tällä puhun juuri Kremlin rosvokoplasta, jotka rahoittavat rikollista toimintaansa energiakaupalla, laiminlyötyään tarpeelliset uudistukset ja reformit 2000-luvulla.

En näe Suomelle järkeväksi tukea tällaista toimintaa, joten Ville Niinistö on tietysti oikeassa, joskin hänen motiivinsa kyllä tiedetään ja tekopyhiksi havaitaan.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
En usko, että varsinaisesti ollaan eri mieltä. Venäjä valitsee itse johtajansa, eikä onnistumisia ole juurikaan tullut. Jos jäämme odottamaan fiksua hallintoa naapuriin, niin voimme yhtä hyvin luovuttaa. Jos taas ostamme tavaramme sieltä, mista se taloudellisesti kannattaa, niin yhtälö mutkistuu. Kun Putlerin hallinto romahtaa viiden vuoden sisällä, niin mitä vaikutuksia sillä on maan atomivoimala- osaamiseen tai -kauppaan? Ei mitään, on villi veikkaukseni. Pari paksukaulaista kultahammasveikkoa vaihtuu, siinä se. Bisnez normalna.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Huoh. Raha häviää konkurssissa/velkajärjestelyssä yms. Ydinvoima on äärimmäisen pääomavaltainen, kun miilu on rakennettu, sen operointi on äärimmäisen kannattava mutta omistaja voi olla eri kuin alunperin.

Eli, jos nykyiset omistajat kaivavat rahat FV:n rakentamiseen ja se saadaan edes lähelle operointikykyä, se tulee pyörimään tulevat kymmenet vuodet koska kaikki muut vaihtoehdot olisivat rahan heittämistä kaivoon. Alkuperäisille omistajille on parempi vaihtoehto myydä puolivalmis/lähes valmis voimala kuin kuitata kaikki rakennuskustannukset tappioksi ja purkaa laitos. Toisinsanoen, kun ydinvoimalan rakentaminen ylittää x prosenttia valmistumisasteesta, sen myynnistä saa enemmän rahaa kuin koko homman alaskirjaamiseen menisi.

Miksi he pudottaisivat pääomakustannuksen pois käsittelystä?

Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Kuten olen jo monta kertaa sanonut, pääomakulut juoksevat alkuperäisten/aiempien omistajien piikkiin.

Onko tämä esittelemäsi "liiketoimintamalli" sellainen, että ydinvoimainvestoinneissa Suomeen alkuperäisiä omistajia on tarkoitus lypsää ja myydä laitos "kesken kaiken" alehinnalla? Vai luovutetaanko laitos ilmaiseksi jolle kulle ja vanhat omistajat alaskirjaavat laitokseen sijoitetut pääomat?

Muussa tapauksessa alkuperäiset omistajat pysyvät mukana ja haluavat sijoitukselleen tuottoa. Tai uusi omistaja tai omistajaryhmittymä, joka on vähänkään maksanut käypää arvoa omistusoikeudesta vanhoille osakkaille, sama juttu.

Avaa tätä nyt jollain ydinvoimahankkeen vaiheiden etenemisen esimerkeillä, karkealla tasolla. Ja perustele miksi alkuperäiset omistajat myisivät yhtään mitään. Mikä on se tilanne, että laitoksesta kannattaa päästää kesken kaiken irti?

Et ole väärässä. Ongelma tuleekin siinä että siirtokapa Suomeen on rajoitettu.

Tarkoitat siis GW-tasolla? Näin on, mutta vuoteen 2025 (s. 42 linkissä) mennessä sitä on kuitenkin lähes 6 GW, nykyinen huipputarve Suomessa lienee siinä 15-16 GW paikkeilla. Keskimääräinen kulutus vuonna 2014 oli 9,5 GWh/h. Toteutunut tuonti oli keskimäärin 2,5GWh/h, eli n. 47% maksimikapasiteetista 5,2GW. Ruotsin suunnalta vastaava on 1,5GW/2,7GW, eli about 56%. (tilastot saa osoitteesta energia.fi). Varaa tuonnin lisäämiselle ainakin teoriassa on vielä vaikka kuinka. Toki näistä siirtosuunnista on paha sanoa mitään, kaikki siirtokapasiteetti ei kuitenkaan ole kerralla käytössä Suomen suuntaan, mutta koko Pohjois-Eurooppaa ollaan integroimassa koko ajan enemmän ja enemmän toisiinsa, mikä tarkoittaa sitä, kaapeliriskit pienenevät vuosi vuodelta.

Kun kirjoitin:
Miksi me emme voisi ostaa sähköä ulkomailta, jos se kerran on halvempaa sieltä ostettuna?

Vastasit:
1) Kun sähkö ostetaan kotimaasta, raha jää kotimaahan. Kauppatase ja vaihtotase kiittävät ja raha jää pyörimään paremmin kotimaahan.

Nyt kuitenkin sanot, että:
OL3 tuhoaa ensijaisesti lauhdesähkön ja sen jälkeen tehottoman CHP:n. Ilman OL3:sta suomalainen sähköntuotanto on tehottomampaa ja saastuttavampaa.

Tätä olen yrittänyt tässä ajaa takaa koko ajan: suomalainen ydinvoima OL3:n muodossa ei välttämättä poista sitä ongelmaa, että rahaa virtaa tuontisähkön muodossa ulos maasta jatkossakin. Me muutamme sisäistä kapasiteettijakoamme. Sen voi jo melkein varmaksi sanoa, koska vuosi 2018 on niin lähellä eikä mitään valtaisaa energian kulutuksen kasvua ole näköpiirissä. Toki jos kapasiteettirakenne muuttu ratkaisevasti ja esim. Ruotsissa suunnitellut kapasiteetin alasajot toteutuvat, niin sitten ollaan täysin eri tilanteessa. Fennovoimasta en mene vannomaan, vuoteen 2025 on hieman vaikea ennustaa miten taloudessa menee ja miten kapasiteetti on muuttunut markkinalla.
 
Viimeksi muokattu:

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei ole. Suomessa teollisuustuotanto kasvoi 2001-2005 (vika vuosi metsäteollisuuden työsulku-korjattuna), silti hinta pysyi hyvin alhaisena. 2006-2013 ei tuo mitään korrelaatiota teollisuuden tuotannon ja sähkön hinnan kehityksen suhteen.

Tästä on nyt jokin aika mutta palataan nyt kuitenkin.
Eikö sähkönhinta noussut vuosituhannen alusta samalla kuin teollisuus paransi juoksuaan? 2007-2008 taisi olla molempien huiput ja sen jälkeen tuli W ja 2010:stä eteenpäin teollisuus laahannut +- 0% pidemmän aikaa. Sähkönhinta tainnut painua edelleen alemmas, en tiedä miten teollisuus on kontannut viime vuosina mutta veikkaan pientä laskua.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kroaatti-bulvaani ei näemmä mennyt läpi, mutta tilanne on kai vielä auki. Mielenkiintoista tuossa nyt on nuo juridiset puolet siitä milloin omistussuhteet itseasiassa pitäisi olla lukittuina, ilmeisesti eduskunnan valiokunnan ehdot eivät ole juridisesti päteviä alkuperäiseen valtioneuvoston päätökseen nähden (ts. omistuskuvio pitäisi olla kasassa ennen luvan myöntämistä-> koko käsittelyajan).

Poliittista tahtotilaa tässä kai nyt punnitaan, valtio voi sekä päättää pakottaa Fortumin mukaan että toisaalta hyväksyä sittenkin 55% omistusosuus tai sitten ei. Mutta energiaratkaisut jäävät silti auki ja Fortumilla taidetaan hieroa käsiä naureskellen Loviisa3:n varmistuttua, siitäs saivat kepulaiset alueellistamis-yritystensä kanssa. Mutta mahtaa Rehnillä olla mukavaa ilmoittaa että parisataa henkeä+alihankkijat menettävät sitten työnsä hallituksen poliittisen tahtotilan takia, juuri MS:n Salo-päätöksen jälkeen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Itse hankeenhan ei voida antaa kaatua. Suomi tarvitsee 2-3 ydinvoimaa. Hallitus ei voi ryssiä tätä, vaan sen on varmistettava, että hanke jatkuu. Valtion suoralla tai epäsuoralla rahoituksella, jos muu ei auta. Mieluiten toki omistajan valtaa käyttämällä.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Eli mielestäsi ydinvoima on kannattavaa kunhan vaan joku muu maksaa sen rakentamisen. Miten näissä harhoissasi kuvittelet esim. Fennovoiman omistajien tai heille rahaa lainaavien perustelevan itselleen tätä "rakennetaan ydinvoimala jotta joku muu pääsee pyörittämään rahasampoa" businesslogiikkaa?

Huoh.

Kyllä, ydinvoima on täydellinen rahasampo jos joku maksaa rakentamisen (kuten myös tuuli-, aurinko- ja vesivoimakin).

Ei, kukaan ei todellakaan sijoita tai lainaa rahaa Fennovoimaan sillä oletuksella että joku muu ostaa sen halvalla pois, kyse on vain siitä mikä on oletus elinkaaren kustannuksista ja tuotoista. Jotkut uskovat sen olevan kannattava elinkaaren aikana, jotkut eivät usko. Kyse on silloin ihan sijoittamisen perusasioista, tuotto-oletus, onnistumisen todennäköisyys, riskipreemio jne. Nämä jotka nyt ovat mukana, arvioivat sen kannattavaksi, ne jotka eivät ole mukana, eivät arvioi näin. Jokaisella sijoittajalla on omat lukunsa jonka mukaan päätetään.

Täysin edesvastuutonta hommaa heittäytyä venäläisen ydinvoiman varaan tässä mittakaavassa, samaan aikaan kun muualla Euroopassa on jo herätty keskustelemaan siitä, miten ylipäätään voitaisiin korvata vaarallinen riippuvuus venäläisestä energiasta.

FV on suomalainen yhtiö, se sijaitsee Suomessa ja tuottaa energian suoraan Suomen kantaverkkoon. FV:llä KORVATAAN tuontisähköä joka on nykyään n. 1.5x FV:n suunniteltu tuotanto. EDIT: luvut väärin, korjattu

Jos vaihtoehto on tuottaa sähkö Suomessa venäläisellä reaktorilla tai tuoda sähkö suoraan Venäjältä, kumman valitset? Äläkä sano ettet kumpaakaan.

Jotain ryhtiä toivoisi tähän hommaan, ydinvoimaa voidaan ostaa jatkossakin,mutta asiantuntemus mieluiten Kanadasta tai Japanista.

Miksi näistä kahdesta maasta? Eikö Saksa, Ranska tai USA kelpaa?

Onko tämä esittelemäsi "liiketoimintamalli" sellainen, että ydinvoimainvestoinneissa Suomeen alkuperäisiä omistajia on tarkoitus lypsää ja myydä laitos "kesken kaiken" alehinnalla? Vai luovutetaanko laitos ilmaiseksi jolle kulle ja vanhat omistajat alaskirjaavat laitokseen sijoitetut pääomat?

Ei, ei todellakaan. Kerroin vain mitä tapahtuu jos alkuperäiseltä sijoittajalta rahat loppuu kesken kaiken. Jos rakennustyö tarpeeksi pitkällä, joku muu rakentaa sen loppuun ja nauttii hyödyistä.

Muussa tapauksessa alkuperäiset omistajat pysyvät mukana ja haluavat sijoitukselleen tuottoa. Tai uusi omistaja tai omistajaryhmittymä, joka on vähänkään maksanut käypää arvoa omistusoikeudesta vanhoille osakkaille, sama juttu.

Juurikin näin.

Avaa tätä nyt jollain ydinvoimahankkeen vaiheiden etenemisen esimerkeillä, karkealla tasolla. Ja perustele miksi alkuperäiset omistajat myisivät yhtään mitään. Mikä on se tilanne, että laitoksesta kannattaa päästää kesken kaiken irti?

Minäpä perustelen vielä kerran.

Jos FV arvioi että rakentaminen on kannattavaa (ja se saa luvat joka on kyseenalaista tällä hetkellä), se alkaa rakentamaan laitosta. Nyt on jo raivattu aluetta Pyhäjoella, rakennettu tietä yms. (olikohan niin että tähän mennessä on jo käytetty kymmeniä miljoonia rahaa tähän). Laitosaluetta aletaan rakentamaan, tehdään piirustukset, suunnittelut, tutkimukset, perustukset, betonivalut, putkistot, sähkölinjat yms yms. Nyt jos kesken rakennusprosessin tulee tilanne että rahat oikeasti loppuvat, elinkaaren arvioidut tuotot tippuvat (siten ettei hanke olekkaan kannattava elinkaaren aikana), rahoituksen hinta nousee tms., FV:n omistajat joutuvat miettimään mitä tehdä. Vaihtoehdot noin karkeasti ovat 1) jättää homma siihen ja alaskirjata kaikki siihen asti käytetyt varat (käytännössä konkurssi) 2) myydä keskeneräinen laitos ja ottaa tappiot (käytetyt varat miinus myyntihinta), 3) rakentaa laitos loppuun esim. surkeilla osakeantiehdoilla hankituilla varoilla ja myydä sitten, toivoen että tulee vähemmän turskaa kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 tai 4) rakentaa laitos loppuun ja operoida sitä elinkaaren ajan vaikka tiedetään että elinkaaren ajan tuotot jäävät negatiivisiksi (nykyhetkeen diskontattuna pienemmät tappiot kuin vaihtoehdoissa 1, 2 tai 3).

Valmistumisasteesta riippuen vaihtoehto voi olla mikä tahansa. Alkuvaiheessa 1. vähiten huono, kun taas loppuvaiheessa 3. tai 4. vaihtoehto.
 
Viimeksi muokattu:

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Miksi näistä kahdesta maasta? Eikö Saksa, Ranska tai USA kelpaa?...

Saksaa ja USA:ta on käsitelty ylipäätään vähemmän tässä(kin) ketjussa palveluntarjoajina, itse asiassa en edes tiennyt, että Saksasta ydinvoiman ostaminen on mahdollista enää. Ranskasta minulla on aika vahvan kielteinen käsitys, saisivat edes tuon edellisen voimalan valmiiksi. Olkiluodon kohdalla varmaan on kaikenlaisia virheitä puolin ja toisin tehty, joista nyt voisi viisastella, mutta aika monta asiallista juttua olen tuosta nähnyt: suomalainen ja ranskalainen toimintakulttuuri eivät kohtaa.

Toisin sanoen jättäisin ranskalaisen ydinvoiman hankkimatta, aivan kuin myös tulevat italialaiset tilaukset merivoimien hankintoja koskien, hymiö.

Mikään pakko ei ole ostaa Kanadasta, mutta vähäisellä kompetenssillani rohkenen kuitenkin olettaa, että tuolta suunnalta tulee laatua ja yhteistyö suomalaisten kanssa sujuisi.

Rohkenen epäillä muuten aika rankasti tuon tulevan mahdollisen voimalan todellista menestystarinaa, taisi olla (varsin oikeistolainen ja ymmärtääkseni ydinvoimaa sinällään kannattava) Suomen Kuvalehti, joka pääkirjoituksessaan totesi, että kunnon yhteistyökumppani olisivat olemassa, mikäli rahaa oltaisiin helposti tekemässä.

Nyt mahdollisena yhteistyökumppanina on tarjottu kroatialaista Dimitri Bulvanovicia, ei maistu vaan minulle.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Kanadalaiset reaktorityypit eivät ole samankaltaisia kuin nykyiset Suomessa käytetyt kevytvesireaktorit joten eivät välttämättä ole logistisesti fiksuimpia ratkaisuja. Tai sitten ovat, aika paljon liikkuvia osia.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tarkoitat siis GW-tasolla?

Jep.

Näin on, mutta vuoteen 2025 (s. 42 linkissä) mennessä sitä on kuitenkin lähes 6 GW,

Tämä on oletus, perusteita oletuksella ei ole mainittu. En väitä etteikö olisi mahdollista.

Ko. sivulta:

Tarkasteluajanjaksolla oletetaan siirtoyhteyksiä vahvistettavan Ruotsin siirtoyhteyskapasiteetin osalta 800 MW:n siirtoyhteydellä.

6 GW:n siirtokapasiteetista v. 2025 n. 1.8GW on edelleen Venäjältä. Ei hyvä.

nykyinen huipputarve Suomessa lienee siinä 15-16 GW paikkeilla. Keskimääräinen kulutus vuonna 2014 oli 9,5 GWh/h. Toteutunut tuonti oli keskimäärin 2,5GWh/h, eli n. 47% maksimikapasiteetista 5,2GW. Ruotsin suunnalta vastaava on 1,5GW/2,7GW, eli about 56%. (tilastot saa osoitteesta energia.fi). Varaa tuonnin lisäämiselle ainakin teoriassa on vielä vaikka kuinka. Toki näistä siirtosuunnista on paha sanoa mitään, kaikki siirtokapasiteetti ei kuitenkaan ole kerralla käytössä Suomen suuntaan, mutta koko Pohjois-Eurooppaa ollaan integroimassa koko ajan enemmän ja enemmän toisiinsa, mikä tarkoittaa sitä, kaapeliriskit pienenevät vuosi vuodelta.

Vuosikeskiarvot ovat ihan kivoja mutta tärkeämpää on huippukulutusaikojen marras-helmikuu aikainen sähköntuonti. Kesällä voidaan vaikka lyödä kirveellä poikki kaapelit Venäjälle mutta talvella tulee kylmä.

Kuinka paljon haluat olla riippuvainen sähkön tuonnista noin yleisesti?

Kun kirjoitin:

Vastasit:

Nyt kuitenkin sanot, että:

Tätä olen yrittänyt tässä ajaa takaa koko ajan: suomalainen ydinvoima OL3:n muodossa ei välttämättä poista sitä ongelmaa, että rahaa virtaa tuontisähkön muodossa ulos maasta jatkossakin. Me muutamme sisäistä kapasiteettijakoamme.

Väärin, nyt mennään taas niihin operointikustannuksiin.

Ydinvoiman muuttuva kustannus erittäin halpa. Eli kun OL3 valmistuu, se jauhaa tasaisen varmasti erittäin halpaa sähköä. Se korvaa kallista lauhdevoimaa ja tehotonta CHP:tä, nämä molemmat käyttävät ulkomaista polttoainetta (hiiltä, kaasua, öljyä), lisäksi se korvaa venäläistä tuontisähköä (jonka tuotantokustannus on suurempi kuin OL3:n arvioidun tuotantokustannuksen).

Nyt varmaan kysyt missä järjestyksessä korvaaminen tapahtuu? Noh, tarkkoja hintoja ei tietysti ole saatavilla mutta empiria kertoo että Venäjän tuonti on aika hintaherkkää, katson tuoreimpia tilastoja Sähkön kuukausitilastot 2014-2015 | Energiateollisuus josta nähdään että CHP:n sähköntuotanto muuttuu paljon vähemmän kuin tuonti Venäjältä joka viittaa alhaisempaan tuotantokustannukseen, toki pääomakustannuksista ei tiedä.

Mutta ideaalitilanne on tietysti se että sekä lauhde, tehoton CHP että tuontisähkö Venäjältä saadaan korvattua vai mitä?

Sen voi jo melkein varmaksi sanoa, koska vuosi 2018 on niin lähellä eikä mitään valtaisaa energian kulutuksen kasvua ole näköpiirissä. Toki jos kapasiteettirakenne muuttu ratkaisevasti ja esim. Ruotsissa suunnitellut kapasiteetin alasajot toteutuvat, niin sitten ollaan täysin eri tilanteessa. Fennovoimasta en mene vannomaan, vuoteen 2025 on hieman vaikea ennustaa miten taloudessa menee ja miten kapasiteetti on muuttunut markkinalla.

Noh, näytit esimerkkinä 2025 tilannetta jossa oli oletettu 800mw siirtoyhteyden rakentaminen (en ole tällaisesta hankkeesta tosin kuullut mitään).

Olet oikeassa että tulevaisuutta on vaikea arvioida. Jos pohjolan markkinat yhtenevät täysin keski-Eurooppaan, sähkön hinta tulee väkisin nousemaan (tällä hetkellä Saksassa ja Tanskassa sähkön hinta yli tuplat pohjolaan verrattuna keskimäärin).
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tästä on nyt jokin aika mutta palataan nyt kuitenkin.
Eikö sähkönhinta noussut vuosituhannen alusta samalla kuin teollisuus paransi juoksuaan? 2007-2008 taisi olla molempien huiput ja sen jälkeen tuli W ja 2010:stä eteenpäin teollisuus laahannut +- 0% pidemmän aikaa. Sähkönhinta tainnut painua edelleen alemmas, en tiedä miten teollisuus on kontannut viime vuosina mutta veikkaan pientä laskua.

Ei noussut eikä ollut huiput 2007-2008. 2007 Suomen sähkönhinta Nordpoolissa oli keskimäärin about 40% halvempi kuin 2006 vaikka talous kävi ylikierroksilla. Huiput oli 2010. Sen jälkeen hinta on tippunut about 50%. Eli korrelaatio hyvin vähäinen.

Poliittista tahtotilaa tässä kai nyt punnitaan, valtio voi sekä päättää pakottaa Fortumin mukaan että toisaalta hyväksyä sittenkin 55% omistusosuus tai sitten ei.

Ei voi, tulee paskaa niskaan liikaa molemmissa tapauksissa. 60% on lyöty lukkoon Vapaavuoren toimesta ja Fortumin pakottaminen FV:n poliittisella päätöksellä tod,näk. johtaisi Fortumin hallituksen ulosmarssiin.

Mutta energiaratkaisut jäävät silti auki ja Fortumilla taidetaan hieroa käsiä naureskellen Loviisa3:n varmistuttua, siitäs saivat kepulaiset alueellistamis-yritystensä kanssa. Mutta mahtaa Rehnillä olla mukavaa ilmoittaa että parisataa henkeä+alihankkijat menettävät sitten työnsä hallituksen poliittisen tahtotilan takia, juuri MS:n Salo-päätöksen jälkeen.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, Fortum on win-win tilanteessa. Joko ryssät taipuvat TGC-1 kaupassa parempiin ehtoihin tai sitten Fortum saa Loviisa 3:n. Nyt on pari viikkoa aikaa tuijotella silmiin ja katsoa kuka räpäyttää ensiksi.

Kepu on kusessa tämän suhteen, FV olisi heille paras vaihtoehto aluepoliittisesti mutta jos Fortum hakee Loviisa 3:n lupaa FV:n kaaduttua, he eivät voi sitä vastustaa, Kokoomus, SDP ja Persut ovat täysillä sen takana eikä se näytä hyvältä kannattaa FV:tä ja vastustaa Loviisa 3:sta sen jälkeen kun Fortumia on huudettu FV:n mukaan.

Saksaa ja USA:ta on käsitelty ylipäätään vähemmän tässä(kin) ketjussa palveluntarjoajina, itse asiassa en edes tiennyt, että Saksasta ydinvoiman ostaminen on mahdollista enää.

Totta, Saksassa ei taida enään olla isoja ydinvoimaputiikkeja Siemensin luovuttua bisneksistä tämän osalta. Jenkeissä on Westinghouse.

Mikään pakko ei ole ostaa Kanadasta, mutta vähäisellä kompetenssillani rohkenen kuitenkin olettaa, että tuolta suunnalta tulee laatua ja yhteistyö suomalaisten kanssa sujuisi.

Onko Euroopassa yhtään kanadalaista atomimiilua? En tiedä, kysyn.

Rohkenen epäillä muuten aika rankasti tuon tulevan mahdollisen voimalan todellista menestystarinaa, taisi olla (varsin oikeistolainen ja ymmärtääkseni ydinvoimaa sinällään kannattava) Suomen Kuvalehti, joka pääkirjoituksessaan totesi, että kunnon yhteistyökumppani olisivat olemassa, mikäli rahaa oltaisiin helposti tekemässä.

Niin epäilen minäkin, on olemassa syy miksi OL4 kuopattiin. Riskit todella isot. Kannatan sinänsä ydinvoimaa mutta markkinaehtoisesti. Jos joku haluaa rakentaa, STUKin lupa pitäisi riittää. Sen jälkeen se on osakkeenomistajien käsissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös