Ja totuus löytyy...
Ahaa, kyse oli Tammisen tekstistä, ei sinun. Vähän paitsiossa kun on jatkuvasti työmatkalla jostakin/jonnekin ja Veikkaajatkin jää lukematta.
Sen sijaan että näiden hyökkäysten syistä haluttaisiin avoimesti puhua, Tamminen ja Sihvonen käskyläisineen ohjaavat keskustelua keksimänsä väittämän mukaan, jossa - heh heh - Summanen onkin ollut se, jota vastaan hyökätään ja jota teurastetaan. Klassinen puolustautumistapahan tuo on, mutta että joku vielä menee helppoon ja uskoo siihen...
No, jokainen voi halutessaan listata kyseisen nimimerkin (ei siis cobolin:-) aihetta koskevat viestit ja katsoa, kuinka paljon niissä ylipäätään on omaa tekstiä, näkemystä, mielipiteitä tai tietoa. Mutta ei se mitään, tottahan kaiken on oltava, kun on oikein lehteen painettu ja sanojana on Tamminen/Sihvonen/Summanen/J. Jalonen/K. Jalonen/Westerlund/täytä tyhjä kohta. Medialukutaito, mitä se on?
Asiaan. Viime viikon Apu-lehdessä nro 21 oli aiheesta juttu "Apinatarhaan eikä ikinä pois?", josta tässä pari poimintaa (nettilinkkiä ei löydy):
"En kommentoi"
Nykyisin NHL-seura St. Louis Bluesin kykyjenetsijänä työskentelevä Raimo Summanen on julkaissut myös potkujaan käsittelevän kirjan Meidän päivä, mutta muuten pysynyt asioista hissukseen.
Ilkeämpi voisi sanoa, että mikäs on pysyessä, kun sanomansa saa sellaisenaan julki hovitoimittajien kautta.
Henkilökohtaista pistelyä oleellisempaa on kuitenkin kysyä, miksi ihmeessä Summasen tason kiekkovaikuttaja ei tule itse asiassaan esiin - jos perattavaa kerran on niin valtavasti?
Uskottavuuskin olisi aivan toista luokkaa.
- Tässä on kysymys niin paljon isommista kokonaisuuksista. Olen tullut siihen tulokseen, että sanomisistani on enemmän haittaa kuin hyötyä, Summanen vastaa.
Ja samassa jorinassa aiemmin Kalevi Numminen:
Yleisessä suhteellisuudentajun puutteessa näyttää unohtuneen, etteivät median avittamat maajoukkueen valtataistelut ole uusi asia - kuten Suhonenkin hyvin tietää. Leijonaluotsin "luontaisetuihin" kuuluvat toisiaan kadehtivat ja puukottavat klikit.
Valmentajalegenda Kalevi Numminen muistaa ne, mutta tuomitsee silti nykytilan "pikkupoikien touhuiksi".
- Ihan turhaa hommaa, joka ei johda mihinkään. Ennenkin oli ristiriitoja, mutta ne koskivat eniten pelin kehittämistä. Nyt haetaan eniten kaukalon ulkopuolella henkilökohtaista huomiota ja hyötyä, hän tuhahtaa.
"Enemmän haittaa kuin hyötyä", teurastetun ja turhaan tahratun maineen puhdistamisesta? Niinpä niin.
Sinänsä koko aihe tosiaan on niin väsynyttä tavaraa, että oksat pois. Mutta jatkakaa vaikka toiset kolme vuotta, ne joita se vielä kiinnostaa:-). Ehkä Raatokin on siinä vaiheessa käsitellyt potkunsa ja palannut valmennustyöhön - sillä lailla ne huippukoutsit nimittäin tekevät. Ja vähän huonommatkin, jos vain töitä löytyy.