Vuosi 1992 – jääkiekkoilun maailmanurheiluksi tulon alku?

  • 20 006
  • 112

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Vuonna 1992 25 vuotta sitten pelatut MM-kotikisat olivat Tsekkoslovakialle sen viimeiset sen valtiollisessa muodossa ja muutenkin kaiken kaikkiaan. Vuoden 1992 alkuvuoden aikana kuitenkin ennen huhtikuun ja toukokuun 1992 aikana pelattuja MM-kisoja oli jo vahvistunut Tsekkoslovakian hajoaminen Tsekiksi ja Slovakiaksi mielellään heti vuodesta 1993 eteenpäin vaikka vieläkin huhuja oli vielä eron lykkäytymisestä sen voimaantulon hitauden vuoksi aina vuoteen 1994 asti. IIHF:llä oli paljon päänvaivaa siitä, että miten Tsekkiä ja Slovakiaa olisi tullut kohdella.

Joka tapauksessa Tsekkoslovakia oli ollut historiassaan erittäin huikea maa jääkiekossa. Se oli perinteikkäimpiä, vanhimpia, hienoimpia ja vahvimpia joukkueita vuosikymmenten varrella jääkiekkoilun saralla tuottanut maa.

Tsekkoslovakialla oli toki ollut huonojakin vuosia, mutta 1920-luvun ja 1930-luvun jälkeen erityisen huonoja vuosia Tsekkoslovakian jääkiekkohistoriassa ei oikeastaan ollut muina vuosina 1950-luvun ja aivan 1960-luvun alun Talviolympialaisten satunnaisia ja harmittavia osittaisia floppivuosia huomioimatta muita huonoja vuosia kuin vain vuosina 1980, 1986, 1988 ja 1991.

1950-luvun jälkeen valitettavasti Neuvostoliiton tulo jääkiekkokartoille sai Tsekkoslovakiasta sen ikuisen kakkosen josta ei sitten millään tuntunut tulevan ykköstä, mutta lopulta 1970-luvulla se sitten ykköseksi pääsi myös jo hyvin usein ja sen maine pelottavan vahvana joukkueena oli oma kultaisen sukupolvensa osalta huippuluokkaa ja ei edes Neuvostoliiton kaikkien aikojen parhaimmat Punakoneenkaan miehistöt sitä juuri pelottaneet tai pystyneet sitä dominoimaan.

Ilman Neuvostoliittoa Tsekkoslovakia olisi ollut aivan samanlainen kestomestari jääkiekossa, mutta Neuvostoliiton ollessa kuvioissa tietenkin tilanne oli hieman toinen. Joskus myös Kanadakin oli liian kova sille ja väistämättä Tsekkoslovakia hyötyi myös Neuvostoliiton tapaan Kanadan boikotista MM-kisojen suhteen vuosina 1970-1976. Tsekkoslovakia ei tietenkään koskaan ollut pelannut B-sarjassa vaikkakin erinäisinä boikottivuosina oli ollut pudota B-sarjaan nimenomaan mahdollisten boikottiensa takia.

Tsekkoslovakia huonoimmillaan vielä 1970-luvun vaihteessa oli kuitenkin kestohopeamitalisti tai pronssimitalisti ja huomioimatta eivät mitenkään tietenkään voineet jäädä perättäiset maailmanmestaruudet ja kultamitalit vuosina 1976-1977, mutta ikävänä puolena sen taso oli hieman tippumaan päin mikä sitten aiheutti vakavaa aliarvostusta sitä kohtaan ja jolloin välillä tuntui olevan jopa jo pronssissakin sille liikaa saavutettua mainetta.

Toisaalta vuosien 1986-1991 aikana maalle oli sattunut myös monta huonompaa vuotta vuoden 1985 saavutetun ja viimeiseksi jääneen maailmanmestaruuden jälkeen ja sellaista tiettyä konttausta vähän väliä varsinkin huonompia maita kohtaan, että aivan täysin kritiikkiä ei voinut olla huomioimatta. Siltikin välillä jääkiekon ehkäpä toiseksi kovimman ja joskus jopa Neuvostoliiton olemassaolosta huolimattakin ehkäpä kovimman eurooppalaisen maan aliarvostus oli suhteellisen rankkaa.

Tsekkoslovakia ei lopulta koskaan erikoisesti voittanut Talviolympialaisia ja ei myöskään Kanada Cupia joskin aivan ensimmäisessä Kanada Cupissa 1976 maa oli toinen ja vielä Kanada Cupissa 1981 kolmas. Sen sijaan muut Kanada Cupit sujuivat huonommin ja etenkin vuoden 1991 Kanada Cup oli se tietynlainen aallonpohja muutenkin todella huonolla kiekkovuodella 1991.

Tsekkoslovakian suurimmat voitot sen historiasta olivat tulleet vuonna 1939 Sveitsin Baselin MM-kisoissa Kuninkaallisesta Jugoslaviasta maalein 24-0, vuonna 1947 omissa MM-kotikisoissaan Tsekkoslovakiassa Prahassa Belgiasta maalein 24-0, erillisestä vuoden 1951 maaottelusta Itä-Berliinissä Itä-Saksassa tai DDR:ssä juurikin Itä-Saksasta tai DDR:stä maalein 27-3 mikä oli sille suurin voitto muutoin kaikkiaan ja vuonna 1957 MM-kisoissa Neuvostoliitossa Moskovassa Japanista maalein 25-1 joka tietenkin oli sen suurin voitto selvistä MM-kisojen otteluista puhuttaessa koskaan ja vastaavasti kaikkien aikojen suurin tappio oli tullut Kanadalle maalein 0-30 Ranskan Chamonixin Talviolympialaisissa ja kaikkien aikojen ensimmäisissä sellaisissa vuonna 1924.

Tsekkoslovakia tuntui olevan aivan historiansa loppumetreillä vuosina 1990-1992 jo kiinnittynyt olemaan jääkiekon keskikastin maiden yläpuolella A-sarjassa ja vaikutti löytäneensä tai löytävänsä aseet lopullisesti pian paluulle kultakantaan. Ikävä kyllä kun tämä alkoi tapahtua niin maan hajoaminenkin kahtia oli jo käynnistynyt.
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tsekkoslovakian osalta sen voitiin edelleen sanoa olleen yksi voimakkaimpia eurooppalaisia jääkiekkomaita ja Talviolympialaisten 1992 pronssimitalin myötä Tsekkoslovakia valmistautui viimeisiksi jääneisiin MM-kotikisoihinsakin erinomaisella tavalla. Sille paras mahdollinen tilanne olisi ollut tietenkin maailmanmestaruuden voittaminen oman kotiyleisönsä edessä kuten se oli erikoisesti ennenkin tehnyt ainakin melko usein.

Tsekkoslovakialla oli kuitenkin edelleen omanlaisensa uudistus menossa 1990-luvun alkaessa kehittyä eteenpäin ja väistämättä hieman jähmeämmän oloinen joukkue tuntui olevan, mutta se pystyi entiseen verrattuna kuitenkin karistamaan omia ongelmiaan ainakin lähtökohtaisesti vuoden 1992 osalta.

Välillä maalta olisi toivonut taktisesti hieman erilaisempia ratkaisuja kuin miten sen valmennus teki ja välillä maalivahti Petr Brizan ylikäyttö oli melkoista kun muitakin maalivahteja olisi voinut käyttää kuin vain Brizaa ja ennen kaikkea jotkut ketjutuksetkin olisi voinut miettiä toisin ja käyttää joidenkin pelaajien selkeää pelitaidollista ulottuvuutta enemmän ja paremmin kuin miten niitä käytettiin.

Siihen nähden Tsekkoslovakian viimeiset MM-kisat kotikisoina olisivat voineet kyllä jälkikäteen arveltuna mennä paljon huonomminkin totta kai.

Tsekkoslovakian osuuden kirjoitan seuraavaan viestiin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tsekkoslovakia lähti siis omiin MM-kotikisoihinsa vuonna 1992 25 vuotta sitten tavoittelemaan itselleen hienoa suoritusta ja toivottavasti maailmanmestaruuden kotiyleisön edessä se olisi saavuttanut. Alkuerissä B-lohkossa Tsekkoslovakia oli 28.4.1992 Jääkarhuja eli Norjaa vastaan lopulta melko selvä voittaja vaikkakin Jääkarhujen kiusanteko olikin hankalaa etenkin alkuvaiheissa sietää. Lopulta voitto tuli maalein 6-1.

30.4.1992 eli Vappuaattona 1992 25 vuotta sitten Tsekkoslovakia kohtasi Jääkukot eli Ranskan ja oli jälleen vaikeuksissa erikoisesti sitäkin vastaan, mutta myös voitti sen maalein 3-0.

1.5.1992 eli Vappupäivänä 1992 25 vuotta sitten Tsekkoslovakia kohtasi IVY:n ja menetti arvioidun lohkovoittonsa tälle häviämällä tappiomaalein 2-4.

3.5.1992 ottelu Kanadaakin vastaan tuntui Tsekkoslovakialta vaikealta, mutta silti se selviytyi ottelusta voittajana maalein 5-2.

4.5.1992 Tsekkoslovakia kohtasi Sveitsin ja ottelu tuntui jopa järkyttävänkin vaikealta maalle jota Sveitsi tosin oli ennenkin kiusannut. Lopulta Tsekkoslovakia voitti vain vaivoin maalein 2-0 ja tämä ottelu tuntui vaikeimmalta peliltä koko turnauksessa Tsekkoslovakian osalta sille ellei sitten joko IVY-tappiota tai Kanada-tappiota laskettu mukaan.

Joka tapauksessa Tsekkoslovakia oli B-lohkon toinen ja se matkasi Puolivälieriin kohdaten siellä 7.5.1992 Yhdysvallat. Sen se voitti lopulta armoa antamatta ja keskittyen edelleen tiukasti maailmanmestaruuden saamiseen maalein 8-1.

Voitto tiesi jatkoa Välieriin jossa Tsekkoslovakia kohtasi Suomen. Välieräottelusta tuli 9.5.1992 todella pitkä taistelu kun kumpikaan ei halunnut hävitä lopulta pääsystään Loppuotteluun. Tasapeli tuli varsinaisella peliajalla joten lopulta mentiin ensin Jatkoajalle ja siitä sitten todelliseen jännitysnäytelmään Rangaistuslyöntilaukauskilpailun muodossa jonka Tsekkoslovakia sitten hävisi viittä laukaisua kohti kahden Suomen hyväksytyn osuman ja Tsekkoslovakian nollaa hyväksyttyä osumaa vasten.

Varsinaisella peliajalla ottelu oli päättynyt 2-2 tasapeliin ja muutoin tavallaan Suomi voitti ottelun maalein 0-2. Tuossa ottelussa jotenkin korostui jo Brizan käyttö maalin suulla liikaa eikä aivan terävimmissä paikoissa Tsekkoslovakian peli toiminut aivan niin moitteetta kuin miten oli aiemmin turnauksessa toiminut.

Tsekkoslovakia meni jälleen kerran masentuneena Pronssiotteluun kun taas Suomi meni ensimmäistä kertaa MM-kisoissa varsinaisen oikeastikin ja mikäli Calgaryn 1988 Talviolympialaisten yhdistettyä Talviolympialaisten ja MM-kisojen statusta ei otettu huomioon niin ensimmäistä kertaa Loppuotteluun ja sai samalla täysin varmasti ensimmäisen MM-mitalinsa. Tsekkoslovakia kohtasi Pronssiottelussa 10.5.1992 yllätysvastustajan eli Sveitsin. Se oli odottanut turnaukseen oikeastaan vallan muuta vastusta mahdolliseenkin Pronssiotteluun.

Lähinnä huippumaita ja mikäli aivan kaikki olisi mennyt erikoisella tavalla niin sitten korkeintaan Saksaa, mutta ei Sveitsiä. No joka tapauksessa ainakin Pronssiottelusta tuli Tsekkoslovakialle melko helppo kun Sveitsi tuntui Suomen tapaan jännittävän liikaa pelatessaan pitkästä aikaa sen ollessa kyseessä pronssista ja Suomen osalta tietenkin maailmanmestaruus panoksena oli hieman turhan liikaa innostuneille ja onnellisille Leijonille. Tsekkoslovakia voitti Sveitsin maalein 5-2 vaikka kieltämättä Tsekkoslovakiaa hermostutti Sveitsin otteet aina toiseen erään asti kun Sveitsi välillä vei ottelun tasapeliinkin.

Tsekkoslovakialle jäi toki siis mitali käteen viimeisistä kisoistaan, mutta samalla myös ainakin lievä pettymys ja maan jääkiekollisen tulevaisuudenkin osalta miettimistä riitti. Etenkin Tsekiksi ja Slovakiaksi ajautuminen uhkasi myös maan muita Tsekinmaan pelaajia koska pelaajavalikoima uhkasi kasvaa vielä jo tiedettyä runsaammaksi etenkin pelaajaehdokkaiden osalta niin A-maajoukkueeseen, B-maajoukkueeseen kuin myös C-maajoukkueeseen.

Erot Slovakiaan verrattuna olivat siis jo ylitarjonnasta ja pelaajapaikkojen rajoittuneisuudesta siinä missä slovakeilla tilanne ei ollut samanlainen ja siellä oli ongelmana maan koko aseman miettiminen ja sijoittaminen jääkiekkokartalla. Tsekkoslovakian ensimmäinen maaottelu oli vuonna 1920 24.4.1920 Kanadaa vastaan Antwerpenissa Belgiassa Kesäolympialaisissa 1920 ja sen se hävisi Kanadalle maalein 0-15 ja Tsekkoslovakian viimeinen maaottelu tulisi olemaan 19.12.1992 vuoden 1992 Izvestijassa Moskovassa Sveitsiä vastaan jonka se voitti maalein 7-2.

Joka tapauksessa laitan tähän Tsekkoslovakian historian viimeisen MM-kisajoukkueen vuodelta 1992 25 vuoden takaa:

Maalivahdit: Petr Briza, Oldrich Svoboda ja Milan Hnilicka

Puolustajat: Drahomir Kadlec, Robert Svehla, Jiri Jonak, Leo Gudas, Frantisek Musil, Bedrich Scerban ja Richard Smehlik

Hyökkääjät: Robert Lang, Petr Rosol, Otakar Janecky, Kamil Kast'ak, Ladislav Lubina, Patrik Augusta, Tomas Jelinek, Petr Hrbek, Richard Zemlicka, Igor Liba, Peter Veselovsky, Robert Reichel ja Frantisek Prochazka

Päävalmentaja: Ivan Hlinka

Varapäävalmentaja: Jaroslav Walter
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Suomen jääkiekollisen nykypäivän voitiin periaatteessa sanoa alkaneen juuri jääkiekon MM-kisoista 1992 vaikkakin myös Albertvillen 1992 Talviolympialaiset tai ehkä juuri ja juuri myös Kanada Cup 1991 olivat hyviä ehdokkaita tämän kierteen aloittajaksi.

Toisaalta Albertvillen 1992 Talviolympialaisten huono sujuminen loi Leijonille myös valitettavaa ennakkoasennetta kuten myös maan valitettavasti huonontuva taloustilanne joka oli muuttumassa selvästi pahemmaksi lamaksi kuin mitä edes arvioitiin ja koko ajan pahempaan päin oltiin menossa myös huhtikuussa ja toukokuussa 1992 kun Suomi tavoitteli jääkiekkomaajoukkueensa osalta jälleen kerran mitalia.

Leijonilla ja myös Leijonien Päävalmentajalla Pentti Matikaisella oli näytönpaikat edessään. Suomella oli jälleen kerran myös joukkuevalintakohuja kun ei valittu Teemu Selännettä eikä Raimo Helmistä eikä montaa muutakaan pätevää huippuluokan pelaajaa.

Matikaisella ja liitolla alkoivat mennä pikkuhiljaa yhä vaikeammin sukset ristiin vaikkakin asia jäi pinnan alle kuplimaan enemmän kuin pinnalle. Toisaalta Kalervo Kummola antoi vähän väliä myös luottamuslausetta Matikaiselle kulissien takaisista ongelmista huolimattakin. Siitäkin huolimatta Matikaiselle odotettiin tulevan valmennettavaksi enää vain vuoden 1992 ja korkeintaan vuoden 1993 lisäksi vielä yhtä teoreettisen mahdollisen vuoden 1994 MM-kisat.

Välillä jälleen kerran Matikainen olisi voinut toki olla vähemmän konservatiivisempi ja antaa nostetta monille lupaaville Sisu Teamin pelaajillekin, mutta näin ei juurikaan käynyt kun heitä ei huolittu niin ei huolittu.

Suomen pelitapa maajoukkueena ja muutenkin jääkiekossa oli tunnettu ja pysyi 25 vuotta sittenkin erittäin hyvänä ellei aikansa parhaimpana päivittyen rajusti myös nykypäivään vaikkakin se väistämättä toi mukanaan myös lajin nousun ja aseman päivittelyn ylianalysoinnin ja paljon muutakin joka olisi voinut jäädä tuomatta tai sen olisi voinut tuoda esille vähemmän muita osa-alueita haitaten.

Suomen pelaaminen ja pelitapa pysyivät lopullisesti muuttumattomina ehkä yleisenkin sisuuntumisen ja Matikaisen valmennusoppien mennessä perille uniikkiin joukkueeseen, mutta myös toisaalta näyttöhalut joukkueesta huokuivat kovana kun jälleen kerran joukkueelta ei oikein kaikkien kieltäytymisten jälkeen paljoa odotettu.

Toki Calgaryn 1988 tilanteeseen tai puhumattakaan sitten sitä aiempiin vähättelyihin verrattuna Leijonia kohdeltiin vuonna 1992 kuitenkin silkkihansikkain vaikka siltikin turnauksesta odotettiin myös muuttuneen turnausformaatinkin takia haastavampaa niille ja siten jossain määrin ehkä kaikessa masentuneisuudessa jälleen jääkiekon ulkopuolisista asioista puhuttaessa ehkä vaikutti eniten jälleen laman ilmapiiri enemmän kuin varsinaisesti mikään kriittisyys tulineen ja leimauksineen toisin kuin vanhempina aikoina.

Leijonien osalta pitkään joukkue näytti jäävän yhtä miestä vajaaksikin, mutta kun kutsupelaajat aina Jari Kurria myöten eivät saapuneet niin lopulta NHL-miehen paikan MM-kisoissa täytti Albertvillen 1992 Talviolympialaisten Petri Skrikon sijaan tuttuun vuoden 1990 kisojen tapaan kesken kisojen Christian Ruuttu.

Leijonilla pelaaminen oli aikansa parasta vaikkakin nyt kun peli alkoi pysyä kasassa niin edelleen se tietynlainen asenneongelman pelko oli paha koska vielä vuosina 1989-1991 Suomen pelaaminen tuntui paljon olevan kiinni turnauksen aloituksesta ja voitoista tai tappioiden osuudesta.

Lisäksi Suomesta alettiin ajoittaisen asenneongelmansa takia puhua joidenkin maiden mediapiireissä nk. Pikku-Ruotsina koska maailmanmestaruus tuntui sekoittaneen Tre Kronorin päät jo vuodesta 1987 eteenpäin jossain määrin ja Suomen pään oli sekoittanut jossain määrin jo Calgaryn 1988 Talviolympialaisten hopeamitali. Suomella oli lahjakkuutta, mutta myös vastustajien aliarviointiakin ilmassa melko runsaasti.

Toisaalta taas Suomi otti muutaman edellisen vuoden virheistä opikseen ja myös pelasi loppupelissä oikeastaan äärimmäisen hyvän ellei ehkä peräti mestarillisen turnauksen jonka tuloksena oli melkein maailmanmestaruuskin ja jonka huonot puolet Suomelta olivat oikeastaan ennätysvähissä. Suomen joukkue oli tuttuun tapaan koottu enimmäkseen Suomessa ja Ruotsissa pelanneista pelaajista joita tosin oli joukkueessa lopulta vain kolme eli Timo Jutila, Arto Ruotanen ja Hannu Järvenpää pelasivat Elitserienissä kun muut enimmäkseen olivat SM-Liigan pelaajia ja nuori Jere Lehtinen juuri SM-Liigaan siirtyvä ja 1. Divisioonassa pelanneen Kiekko-Espoon pelaaja.

Laitan Suomen osuuden seuraavaan viestiin tiivistetysti...
 
Viimeksi muokattu:

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Suomi aloitti siis jälleen MM-kisansa 25 vuotta sitten vuonna 1992 melkoisten ennakkopaineiden alla. Tulosta oli tultava ja heti pahaan paikkaan tulikin sitten saman tien Saksa. Alkuerien A-lohkossa 28.4.1992 käynnistyikin Suomen mitalijahti joka myös tuotti ainakin heti alkuun tulosta. Saksa kaatui maalein 6-3 vaikkakin välillä etenkin mikäli ajankohta olisi ollut myöhemmin toinen niin Saksan Jääkiekon Ihmevuosi olisi voinut sattua Suomea enemmänkin. Suomi sai välittömästi hyvän nosteen turnaukseensa. Jo Saksa-pelissä profiiliaan alkoi nostaa kisojen maalikuningas Jarkko Varvio.

29.4.1992 Suomi myös murskasi Puolan maalein 11-2 ja samaan aikaan Suomen pahimmilla kilpailijoilla eli Ruotsilla ja Yhdysvalloilla alkoi tapahtua tai oli jo tapahtunut merkillisiä konttauksia Sinisen Koneen eli Italian kanssa. Yhdysvallat oli hädin tuskin voittanut sitä maalein 1-0 ja Ruotsi oli kärsinyt sensaatiotasapelin sille maalein 0-0!

Vappupäivänä tai Vappuna 1992 eli 1.5.1992 Suomen ja Saksan osalta sitä voitiin sanoa upeaksi ja hienoksi vapuksi vaikka toki Suomessa kuin Saksassa olivat myös muutkin murheensa molempien maiden laman takia joista Saksan lama johtui osin myös valtavista entisen DDR:n kunnostustöidenkin johdosta. Suomi kun voitti pahimman haastajansa lähivuosilta jääkiekon nousevan huippumaan asemasta eli Yhdysvallat peräti maalein 6-1 ja Saksa voitti Ruotsin vihdoin ja viimein 21 vuoden tauon jälkeen ja useiden kymmenten niukkojen ja turhauttavien tappioiden jälkeen maalein 5-2!

Suomelle otteet viimeistään tässä vaiheessa turnausta tiesivät lohkovoittoa.

3.5.1992 vastaan silti asettui Ruotsi. Kun aiemmin päivällä oli YLE:n kanavilla tullut F1-kisoja Espanjasta niin monet muut saattoivat jännittää illalla alkanutta jääkiekko-ottelua ja sitten jännitystä riittikin. Suomi pahensi Ruotsin ahdinkoa voittamalla sen maalein 3-1. Kuitenkin enteellisesti Suomi oli kuitenkin voitostaan huolimatta jo tässäkin ottelussa jo hieman jonkinlaisissa vaikeuksissa ja Tre Kronor tuntui varsinkin jälkikäteen säästelevän voimiaan ja ei jotenkin oikein muutenkaan tuntunut näyttävän kaikkeaan jäällä minkä olisi jo pitänyt soittaa hälytyskelloja Suomen valmennuksen piirissä, mutta ei soittanut...

4.5.1992 Suomi kohtasi lopulta myös Alkuerien pienen sensaation eli Italian. Suomella olisi ollut melkoiset pommin sytyttimet käsissään: Suomi olisi häviämällä voinut pudottaa Ruotsin kokonaan jatkosta ja tasapelilläkin olisi voitu ehkä jännittää maalieroja, mutta Suomi halusi silti pelata oikein ja toisin kuin Albertvillen Talviolympialaisissa niin tässä ottelussa ei Sinistä Konetta vastaan jälleen erikoisista asenneongelmista ja joistakin keskialueen lipsumisista poiketen ei sentään romahdettu toisin kuin Albertvillen Italia-ottelun kolmannessa erässä oltiin tehty. Vaikeinta varmaankin oli ensimmäinen erä ottelussa vaikka Albertvilleen verrattuna sekin esitys tuntui tekaistulta. Suomi voitti Italian maalein 6-1.

Suomi voitti siis lopulta Alkuerät lohkovoiton myötä A-lohkossa ja oli verraten selvä suosikki Puolivälieriin. Saksa olisi voinut olla ideaalikohde, mutta myös erittäin vaarallinen koska se oli lohkokakkonen Tre Kronorin ja Yhdysvaltojen haparoinnin myötä. Lisäksi Saksa oli myös vahva ja ennakoimattomuudellaan myös Suomen mahdollinen pudottajakin jatkossa. Lopulta Suomelle vastaan Puolivälieriin tuli kuitenkin Kanada ja 6.5.1992 Suomi voitti upealla tavalla Timppojen eli Timo Saarikosken ja Timo Peltomaan tehdessä kaikki Suomen maalit vaikkakin viimeiset loppuminuutit antoivat jo olettaa, että Kanada tulisi ohi ilman kellon nopeaa pelastusta Suomelle kun sekä tahti alkoi Leijonilta hiipua ja osin meni kyllä vähän revittelyksi liikaa asennekin. Suomi oli silti voittaja.

Tappiolla voiton 4-3 sijaan olisi tullut ilmeisesti vain kasipaikka ja jälleen kerran varmasti valtava p-myrsky kärsittäväksi Leijonille. Kilpailijoista puhuttaessa Saksa hävisi sensaatiomaisesti Sveitsille mikä vain entisestään lisäsi Suomen mahdollisuuksia mitaliin ja Yhdysvallatkin tippui ailahtelevan vahvan Tsekkoslovakian otteissa tai niin sitä ainakin joissakin piireissä pidettiin vaikka ei Välierävastuksena sekään kevyttä tavaraa ollut.

Välierissä Suomi kohtasi kuitenkin juuri toivomansa Sveitsin sijaan Tsekkoslovakian jolloin sen toiveet alustavasti Loppuottelusta tuntuivat vaikeammalta ja ellei ehkä jopa valuneen hiekkaan. Kuitenkin 9.5.1992 Suomi taisteli ehkä välillä jopa Kanada-peliäkin hienomman turnausottelun jonka peli oli todella huikeaa katsottavaa. Maalivahdit Markus Ketterer ja Petr Briza tekivät melkoisen iltapuhteen maalilla. Lopulta ottelu venyi Jatkoajan jälkeen Rangaistuslyöntilaukauskilpailuun jonka Suomi voitti kahta osuttua maalia kohti kolmea hutia vastaan ja siten Suomi riemuitsi varmasta mitalista päästessään Tsekkoslovakian voitettuaan tavallaan maalein 2-0 ja sinänsä 2-2 tasapelin jälkeen Loppuotteluun.

10.5.1992 kirjoitettiin Suomen Jääkiekkomaajoukkueen historiaan ensimmäisenä MM-kisojen mitalipäivänä ja virstanpylväänä jota himmensi ehkä juurikin liika jännitys ja samalla myös ehkä turnauksen sinänsä huonoimman pelin esitys juurikin finaalissa kun vastaan asettui Ruotsi. Jossain määrin jo tässä ottelussa olisi pitänyt yrittää kaikkensa vaikka kieltämättä väsyneenäkin Tre Kronorin lyömiseen jotta länsinaapurin jääkiekon ylimielisempi kausi olisi jäänyt vähemmälle. Toisaalta ei Suomen häviö luvuin 2-5 ollut ihan maailmanloppukaan. Ei etenkään ihan tapahtumahetkellä kun menestystä Suomella oli vieläkin varsin vähän jääkiekossa kaikkiaankin.

Suomessa paluu mitalikantaan MM-hopealla oli hieno asia ja vaikka Kiekkoliitto näytti onnelliselta ja Matikainen myös niin silti vain jotenkin tästä mitalista huolimattakin Matikaisen jatko tuntui vieläkin vain olevan tarkastelun alla. Etenkin vuoden 1994 suhteen. Joka tapauksessa Suomi oli palannut mitalikantaan takaisin luoden kotimaisiin kiekkofaneihin uskoa ja samalla katkaisten siivet pessimisteiltä ja heidän alkavilta puheiltaan siitä mitä tuli siihen, että Calgaryn Talviolympialaisten hopea vuosimallia 1988 oli onnenkantamoinen jota ei kuulemma ikinä enää Suomeen tule...

Vuodeksi 1993 Suomella tuntui nyt olevan jälleen Calgaryn 1988 jälkeistä tunnelmaa muistuttaen kaikki auki, mutta Suomi ei saisi lähtökohtaisesti toistaa vuosien 1989-1991 meininkiään menemällä liikaa pilvilinnoihin ja aloittaa koheltamista jonka lopputuloksena olisi vain entistä pahempi mieli kuten miltä oli näyttänyt aina Prahan kisoihin 1992 asti.

Kokonaisuutena Suomi piti kuitenkin harvinaisesti 25 vuotta sitten itsensä oikeastaan aina kasassa jäällä mikä ei ole ollut itsestäänselvyys vielä joskus aina edes nykyäänkään ja se otti kokonaisvaltaiset pelitavat huomioonkin ilman vajoamista vauhtisokeuteen mikä myös oli loistava asia kehityksen kannalta. Ikuiseksi kysymykseksi jäi valitettavasti vain se, että olisiko Suomi voinut voittaa maailmanmestaruuden kun se olisi vaikka kerran vain 'antanut siimaa' Italialle ja hävinnyt sille vain voittaakseen sitten maailmanmestaruuden muuten toteutuneesti?

Melko varmaa on, että kyllä joskin eihän kaikki siltikään ollut tulossa kuin Manulle Illallinen. Hopean eteen tehtiin rankasti töitä ja jo Puolivälierässä ja Välierässä oli nähtävissä Suomen väsyminen mikä oli huolestuttavaa koska jotenkin sarjamuotoisessa turnauksessa Suomi tuntui saavan enemmän peliinsä otetta kuin pudotuspelejä sisältävässä turnauksessa.

Laitan tähän vielä Leijonat 25 vuoden takaa eli vuodelta 1992:

Maalivahdit: Ari-Pekka Siekkinen, Markus Ketterer ja Sakari Lindfors

Puolustajat: Erik Hämäläinen, Waltteri Immonen, Timo Jutila, Arto Ruotanen, Kai Rautio, Janne Laukkanen ja Harri Laurila

Hyökkääjät: Vesa Viitakoski, Jere Lehtinen, Christian Ruuttu, Hannu Järvenpää, Keijo Säilynoja, Pekka Tuomisto, Timo Saarikoski, Juha Riihijärvi, Rauli Raitanen, Timo Peltomaa, Jarkko Varvio, Mika Nieminen ja Mikko Mäkelä

Päävalmentaja: Pentti Matikainen
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
25 vuotta sitten vuonna 1992 Tre Kronor eli Ruotsi jääkiekon hallitsevana maailmanmestarina oli näytönpaikkansa edessä. Huolimatta siitä, että se oli jääkiekon hallitseva maailmanmestari niin se oli kuitenkin kärsinyt takaiskun Albertvillen 1992 Talviolympialaisissa ja sitä joko pidettiin lievänä tai huonoimmillaan todella pahana ellei jopa pahempanakin pettymyksenä kuin miten esimerkiksi Calgaryn 1988 Talviolympialaisten suoritusta oltiin pidetty.

Tre Kronorin osalta sitä vastaan lähes kaikki kävi jääkiekossa koska niin taitava joukkue se oli. Tre Kronorin osalta hienoa useimmiten oli nähdä peliinsä ja ennen kaikkea yleisesti ottaen lajiin tyytyväisiä pelaajia joilla oli periaatteessa vapaus tehdä jäällä mitä huvittaa ja jotka pystyivät pelaajistonsa osalta ottamaan vuonna 1992 ehkä eniten huomiota kokonaisuuksien hahmottamisten kannalta kuin mitä se oli ottanut pitkään aikaan tavakseen.

Ja nämä ongelmat olivat olleet Tre Kronorilla olemassa jo aikana ennen usein kertomaan 1980-lukua joka oli Tre Kronorille itsetutkiskelunsa ja itselöytämisensä vuosikymmen taitojensa osalta.

Tre Kronorin pelaajilla oli kuitenkin taipumusta huonoista puolista puhuttaessa perseilyyn ja myös masentumiseen silloin kun sen mukavuusalueelle pääsi liikaa. Häpeäpelit pikkumaiden kuten tällä erää Italian kanssa olivat ongelma myös tavoistaan tutun vaativalle Ruotsin medialle joka revitteli Tre Kronorin ongelmia tai vaihtoehtoisesti ei revittänyt, mutta mainitsi silti ongelmat rivien väleissä joskus äärimmäisenkin selväpiirteisesti.

Tre Kronor sai jääkiekollisista taidoistaan paljon kunniaa, mutta toisaalta sillä ei vieläkään tuntunut ainakaan ajoittain olevan itseluottamusta tekemiseensä silloin kun sen olisi pitänyt olla hallitseva maailmanmestari, sillä oli taipumusta tasapelipelaamiseen tai jonkinlaiseen muuhunkin löysäilyyn ja se vieläkin kompasteli jossain määrin omassa hienossa pelissäänkin huolimatta sukupolvensa tähtien pursuamisesta niin Tre Kronorin kuin lähivuosiensa osalta myös Vikingarnan eli Ruotsin B-maajoukkueen puolella.

Tre Kronor myös ajoittain käpertyi kuoreensa tekemisessään vaikka sen ei olisi tarvinnutkaan. Silti Tre Kronorin heikkouden osoitukset tarjosivat valheellista imartelua Suomelle joka sitten valitettavasti siihen ansaan meni ja minkä Ruotsi sitten hyödynsi Loppuottelussa sitä vastaan tavalla joka teki Ruotsista tavallaan niin kovin mestarillisen jääkiekossa.

Myös vaaratilanteetkin umpisurkeaa Italia-ottelun perseilyään huomioimatta Tre Kronor pystyi klaaraamaan sille itselleen suosiollisesti ja yleensäkin pitämään pelillisen asenteensa nurkkaan ajettuna ainakin viimeistään oikeassa mikäli siihen mennessä se olikin eksynyt pelilliseltä tieltään.

Seuraavassa viestissä onkin aika näillä näkymin päättää vuoden 1992 MM-turnauksen läpikäynti tietenkin tulevaan maailmanmestariin eli Ruotsiin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tre Kronorin osalta MM-kisoista 1992 ainakin Alkuerien A-lohkon osalta tuli yksi huonoimpia turnauksia sille. Se tuntui häviävän melkein koko ajan ja muutoin pelaavan tasapelejä. Lähinnä vain Suomen voitto Italiasta pelasti sen jatkopaikan Puolivälieriä ajatellen. Ruotsi kuitenkin aloitti turnauksensa 28.4.1992 voittamalla Puolan selvästi maalein 7-0.

29.4.1992 Ruotsi kohtasi Italian jonka kanssa se ilman muuta pelasi koko turnauksensa täydellisen häpeäpelin joka asenteeltaan olisi ansainnut vaikka tappion ja ennen pitkää kuuluvan kesälomalle lähettämisen. 0-0 tasapeli oli järkytys Ruotsissa ja sitä ei kyetty ymmärtämään käytännöllisesti katsoen mitenkään kun Italiassa se suurin piirtein oli maailmanmestaruustason uutinen eri lehdissä ja jopa maan televisiossakin...

Tre Kronor oli valtavien mediapaineiden alla ja kohu pahentui Vappuna 1992 vaikkakin 1.5.1992 Vappupäivänä Ruotsi leikki kerta kaikkiaan Saksan kanssa yhden kerran liian paljon jäillä ja vihdoin ja viimein myös hävisikin sille kunnolla peräti maalein 2-5. Tappioita olisi saanut olla sille enemmänkin, mutta siinä tapauksessa maa ei olisikaan Tre Kronor vaan jotain ihan muuta...

Todella lohduttomalta ja kamalalta hallitsevasta maailmanmestarista alkoi jääkiekossa tuntua kun Suomi voitti sen maalein 1-3 3.5.1992.

Toisaalta taas Suomen kaikki mahdolliset liikekuviot, pelitavat ja monet muut taktiset osa-alueet pantiin merkille ihailtavalla tarkkuudella ja jossain määrin voimia haluttiin säästää koska Italia ei pystynyt hyödyntämään yllätystasapeliään ja voitolla tai tasapelilläkin oltaisiin Puolivälierissä ja Ruotsi luotti siihen, että Suomi ei alkaisi itse perseilemään Italian kanssa toisin kuin mitä se itse oli tehnyt.

Puolivälieristä eteenpäin olisi ollut aika pelata tosissaan ja voittaa maailmanmestaruus. Lopulta 4.5.1992 Suomi voitti Italian maalein 6-1 ja Ruotsi lisäksi pelasi tiukan, mutta vaikean ottelun Suomen melko helpostikin voittamaa Yhdysvaltoja vastaan tasapelin maalein 4-4.

Ruotsin turnaus oli surkeinta sitten vuoden 1985 tietyllä tavalla, mutta myös vuodet 1986 ja 1991 olivat Ruotsille silloisissa Alkusarjoissa vaikeita ja vähän toisenlaisella tuurilla nekin olisivat voineet olla aivan yhtä hiilenmustia vuosia ruotsalaisessa jääkiekon historiassa kuin mitä vuosi 1985 oli. Ruotsi oli juuri ja juuri neljäs ja mukana jatkossa A-lohkon osalta Alkueristä puhuttaessa.

Puolivälierässä Ruotsi sai pelottavan vastuksen eli IVY:n tuoreena jääkiekon olympiavoittajana. IVY:n kanssa Ruotsi tuntui olevan helisemässä, mutta totisesti alettuaan pelata vakavasti Tre Kronor näytti jälleen suurimman osansa todellisista jääkiekon taidoistaan ja myös 6.5.1992 pelatussa pelissä voitti IVY:n maalein 2-0.

Välierissä Tre Kronor sai vastaansa odottamansa Saksan sijaan sensaatiomaisesti Sveitsin jonka kohtaaminen sopi sille enemmänkin kuin hyvin. Vaikka Saksaakin vastaan Tre Kronor olisi voinut melkoisen todennäköisesti yllätettynä kertaalleen olla toistamatta Alkuerien virhettään uudelleen. Tre Kronor voitti Sveitsin vahvan ensimmäisen eränsä turvin 9.5.1992 maalein 4-1 ja oli siten Loppuottelussa.

Sitä aluksi pelotti, mutta myös hymyilytti kun se sai vastaansa Suomen joka oli alkanut jo osoittaa uupumuksen merkkejä turnauksessa voitettuaan kahden tiukan pelin jälkeen niin Kanadan kuin myös Tsekkoslovakiankin.

Ruotsi ja Suomi siis ottelivat Loppuottelussa 10.5.1992 14 000 katsojan edessä Prahassa MM-kisojen pääareenalla ja MM-kisojen Loppuottelussa 1992 Ruotsi oli parempi ja osin ottelu heijasti kuin Calgaryn 1988 Talviolympialaisten viimeistä ottelua olisi katsonut hieman erilaisemmalla vuosiluvulla ja perspektiivillä ja tietenkin eri joukkueilla.

Tavallaan Suomen onnellisuus jo pelkästä mitalista hopeisenakin vei terää joukkueelta ja siten Ruotsilla tuntui olevan Alkuerien jälkeen tehdyn ja harjoitellun taustatyön perusteella helpompi työ ottaa voitto itselleen joskin toki Ruotsin täytyi malttaa pitää pelinsä hyvin tiukkana aina toiseen erään asti koska liiallisen siiman anto Leijonille olisi voinut olla Leijonien väsymyksestä huolimattakin kohtalokasta ja Ruotsin virhekiintiöt olivat tulleet turnauksessa täyteen jo aikapäiviä sitten.

Tre Kronor voitti lopulta huolimatta Suomen viime hetken pienestä kirin aloituksestakin Loppuottelun maalein 5-2 ja oli maailmanmestari vuosimallia 1992 vuotena joka ehkä hieman toisenlaisella toteutumisella ja suomalaisten ollessa suostunut ruotsalaistyyliseen laskelmointiin Alkuerissä olisi tiennyt sille vuodesta 1992 jääkiekossa vain samanlaista häpeävuotta kuin mitä vuonna 1985 ellei ihan todella aallonpohjaa kun kesälomaa olisi vietetty ysipaikan tai kymppipaikan tuntumassa Jääkarhujen eli Norjan kanssa...

Ruotsi kuitenkin oli jälleen maailmanmestari ja peräkkäinen maailmanmestaruus ensi kertaa nosti kehuja Ruotsissa, mutta myös pahensi ruotsalaista jääkiekon ylimielisyyttä ja Suomi sai kuittailusta osansa tavalla joka ei loppunut oikeastaan ennen kuin vasta vuonna 1995 Globenissa tunnetuin seurauksin...

Joskus tietenkin mielenkiintoista olisi ollut nähdä esimerkiksi Vikingarnan pelaajia enemmän Tre Kronorin joillakin pelaajapaikoilla, mutta paljoa arvoa ei mahdollisille pelaajavalinnoille Ruotsin B-maajoukkueen kautta ei juuri annettu.

Laitan kaiken loppuun vielä 25 vuoden takaisen Ruotsin eli Tre Kronorin kokoonpanon tuon vuoden MM-kisoista Tsekkoslovakian Prahasta vuodelta 1992:

Maalivahdit: Tommy Söderström, Håkan Algotsson ja Peter Åslin

Puolustajat: Arto Blomsten, Tommy Sjödin, Joachim Esbjörs, Calle Johansson, Kenneth Kennholt, Fredrik Stillman ja Petri Liimatainen

Hyökkääjät: Mikael Andersson, Patrik Carnbäck, Peter Forsberg, Johan Garpenlöv, Roger Hansson, Anders Huss, Patric Kjellberg, Lars Karlsson, Daniel Rydmark, Jan Larsson, Mikael Nylander, Peter Ottosson ja Mats Sundin

Päävalmentaja: Conny Evensson

Varapäävalmentaja: Curt Lundmark
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Laitan lähipäivinä tähän vuosimuiston eli vuoden 1992 aihealueeseen Jääkiekon B-sarjan MM-Kisojen ja Jääkiekon C1-sarjan MM-Kisojen katsojaluvut.

C1-sarjan MM-Kisojen katsojaluvut ovat vielä hieman epäselvempiä johtuen siitä, että mahdollisesti otteluja niistä pelattiin vuonna 1992 myös muuallakin Humbersidessa kuin siinä jäähallissa missä ne saatettiin pelata. Mikäli otteluja pelattiin olettamassani jäähallissa niin siinä tapauksessa katsojaluvut jäisivät C1-sarjan MM-Kisoista todella pieneksi koska Humbersiden alueen jäähallit Isossa-Britanniassa muutenkin olivat todella pieniä kooltaan.

Laitankin todennäköisimmin saman tien seuraavaan viestiin Jääkiekon B-sarjan MM-Kisojen katsojaluvut vuodelta 1992 kun millään en ole onnistunut löyämään toki tiedossani jollakin tavalla olevaa vuoden 1992 Espanjan B-maajoukkuetta eli Seleccionia jonka minun kokonaisuudessaan piti laittaa lähes vuosi sitten C2-sarjan MM-Kisojen päätösviestin aikaan.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Laitan tähän nyt Itävallassa pelattujen, vuoden 1992 B-sarjan MM-Kisojen katsojalukuja.

MM-Kisat keräsivät hienosti katsojalukuja niin pienessä hallissa keskimäärin pelatuiksi MM-Kisoiksi kuten aiemminkin jo mainitsin. Ottelut pelattiin Klagenfurtissa. Keskiarvo katsojien osalta oli uudelleen tarkistamisen jälkeen myös korkeammalla kuin mitä aiemmin luulin.

Edellisen vuoden vertailukohtaansa nähden katsojaluvut olivat kautta linjan korkeammalla kuin vuotta aiemmin Jugoslaviassa samoihin aikoihin keväästä hieman eri ajalla vain. Tietenkin pienimmät katsojaluvut olivat melko vaivaannuttavia Itävallankin jäähallien mittapuulla, mutta enimmäkseen läpi kisojen pysyttiin halleissa terveellisissä, ellei peräti erinomaisen suurissa katsojaluvuissa tiloihin nähden. Ja ainakin silloin kun itävaltalaiset eivät jaksaneet vaivautua niin hollantilaiset, bulgarialaiset odottamattoman menestyksen myötä ja sen jatkuessa ja tanskalaiset kannattajat näin esimerkiksi kyllä kulkivat omiensa mukana hyvässä kuin pahassakin.

Joka tapauksessa tässä katsojaluvut vuoden 1992 B-sarjan MM-Kisoista:

Kokonaiskatsojaluvut B-sarjan MM-Kisoista 1992: 124 874 katsojaa

Keskimäärin katsojia B-sarjan MM-Kisojen yksittäisessä ottelussa 1992: 4460 katsojaa

Eniten katsojia B-sarjan MM-Kisojen ottelussa 1992: 11.4.1992 pelatussa ottelussa Itävalta-Hollanti 5500 katsojaa

Vähiten katsojia B-sarjan MM-Kisojen ottelussa 1992: 2.4.1992 pelatussa ottelussa Japani-Tanska 50 katsojaa

Ja loppuun vielä tutut maakohtaiset katsojaluvut:

Itävalta: Eniten katsotuin ottelu oli 11.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Hollanti 5500 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 2.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Bulgaria 3787 katsojalla

Hollanti: Eniten katsotuin ottelu oli 11.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Hollanti 5500 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 4.4.1992 pelattu ottelu Tanska-Hollanti 200 katsojalla

Japani: Eniten katsotuin ottelu oli 9.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Japani 5000 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 2.4.1992 pelattu ottelu Japani-Tanska 50 katsojalla

Tanska: Eniten katsotuin ottelu oli 7.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Tanska 4999 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 2.4.1992 pelattu ottelu Japani-Tanska 50 katsojalla

Bulgaria: Eniten katsotuin ottelu oli 9.4.1992 pelattu ottelu Bulgaria-Tanska 4972 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 2.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Bulgaria 3787 katsojalla

Romania: Eniten katsotuin ottelu oli 3.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Romania 4990 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 6.4.1992 pelattu ottelu Kiina-Romania 4927 katsojalla

Kiina: Eniten katsoruin ottelu oli 5.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Kiina 4994 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 2.4.1992 pelattu ottelu Hollanti-Kiina 2000 katsojalla

Jugoslavia: Eniten katsotuin ottelu oli 12.4.1992 pelattu ottelu Itävalta-Jugoslavia 5200 katsojalla ja vähiten katsotuin ottelu oli 7.4.1992 pelattu ottelu Jugoslavia-Bulgaria 4928 katsojalla
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Jääkiekon MM-Kisojen C1-sarjan katsojaluvut vuodelta 1992 ovat nyt löytyneet ja ne päivittyvät tähän. Harmittavalla tavalla ne pelattiin Humbersiden alueen pienemmässä jäähallissa mihin ei tosiaan paljon katsojia mahtunut ja se koitui ikäväksi asiaksi uudelleen jääkiekosta tuolloin innostuneille brittikannattajille.

Parempi olisi ollut käyttää katsojalukujen maksimoinniksi monia muita jäähalleja tai edes sitä hieman isompaa Humbersidessa olevaa jäähallia. Myös vuoden 1990 D-sarjan MM-Kisojen Cardiff Ice Arena olisi kelvannut tai ollut suurempi kooltaan. Humbersiden suurempi jäähalli olisi vetänyt noin 4000 katsojaa.

Joka tapauksessa Humbersiden pienemmässäkin hallissa tunnelmaa riitti kun hyvin monet kisojen otteluista olivat lähellä loppuunmyytyä katsojaluvuiltaan ja brittien pelit olivat kaikki loppuunmyytyjä. Siten poikkeuksellisesti eniten katsotuimpien ottelujen osalta niitä onkin aika monta tällä kertaa. Samoin Iso-Britannialla ei tule olemaan poikkeuksellisesti vähiten katsotuinta ottelua turnauksesta puhuttaessa.

Positiivista oli myös se, että edes kaikkein pienin katsojaluku ei ollut C1-sarjan MM-Kisoissa 1992 edes niinkään pieni kuin mitä oli B-sarjan MM-Kisoissa 1992 Itävallassa.

Toistaiseksi vielä MM-Kisojen 1992 C2-sarjan katsojaluvut Etelä-Afrikasta puuttuvat vielä ja vaikka siellä yksittäisten pelien katsojaluvut olivat suuremmat kuin C1-sarjassa niin se johtui vain isommasta jäähallista ja muuten ei hirveästi ne kisat katsojia keränneet.

Aiemmin huonosti katsojia kerännyt Belgiakaan ei kerännyt niin kovinkaan huonosti katsojia vuonna 1992 C1-sarjan MM-Kisoissa. C1-sarjan MM-Kisojen vähiten katsotuimman joukkueen kunnia kuului kyseenalaisuudessaan Etelä-Korealle. Muista joukkueista puhuttaessa Unkari oletettavana Iso-Britannian nousun haastajana B-sarjan MM-Kisoista puhuttaessa vuodeksi 1993 keräsi myös erittäin hyvin katsojia.

Espanjan B-maajoukkueen eli Seleccionin vuoden 1992 kokoonpano on edelleen kateissa ja se valitettavasti taitaa jäädä vasta C2-sarjan MM-Kisojen 1992 katsojalukujen lisäysten yhteyteen laitettavaksi.

Mitä tulee taas vuorostaan tulevaan vuoden 1993 Jääkiekon MM-Kisojen muistotopikkiin tai nk. Kiekkovuoteen 1993 niin en tiedä siitä ihan vielä. Lähipäivinä päätän kyllä sen, että laitanko sen vielä tänne vai meneekö sekin sitten jo aiemmin kovasti miettimälleni jääkiekon eri maita käsittelevälle erilliselle verkkosivulle. Saatan ehkä myös vuoden 1993 sijaan kirjoittaa jostakin muusta nk. Kiekkovuodesta kuten vaikka vuodesta 1985, sitä vanhemmasta vuodesta tai sitten vaihtoehtoisesti jostakin yksittäisestä jääkiekkomaasta ja sen eri vuositarinoista vuosien varrelta paljon lyhyempiä jääkiekkokertomuksia.

Materiaalin osalta eniten kerrottavaa olisi Ison-Britannian, Unkarin, Belgian, Italian ja Hollannin osalta vaikka voihan käsiteltävä maa jokin muukn olla. NHL-puolelle melko varmasti tulee ainakin vielä yksi nk. Muistojen Kausi aiempien NHL-kausien 1985-1986 ja 1986-1987 lisäksi kunhan vain aikaa järjestyy.

Todennäköisesti tekisin NHL-puolelle NHL-kauden 1987-1988 katsauksen, mutta katsotaan sitäkin kautta vielä koska voin kirjoittaa vanhemmastakin NHL-kaudesta kuten 1970-luvun lopulta tai 1980-luvun alusta kuitenkin noin ennen vuotta 1985 ja muutoin tietysti myös jostakin uudemmastakin NHL-kaudesta kunhan ei ihan liian uudeksi ja tutuksi Jatkoaikalaisille tule ja mene.

Nyt kuitenkin C1-sarjan MM-Kisojen 1992 katsojaluvut tulevat tähän alle:

Kokonaiskatsojaluvut C1-sarjan MM-Kisoista 1992: 22 500 katsojaa

Keskimäärin katsojia C1-sarjan MM-Kisojen yksittäisessä ottelussa 1992: 1500 katsojaa

Eniten katsojia C1-sarjan MM-Kisojen ottelussa 1992: 18.3.1992 pelatussa ottelussa Iso-Britannia-Australia, 19.3.1992 pelatussa ottelussa Iso-Britannia-Etelä-Korea, 21.3.1992 pelatussa ottelussa Belgia-Iso-Britannia, 22.3.1992 pelatussa ottelussa Pohjois-Korea-Iso-Britannia ja 24.3.1992 pelatussa ottelussa Iso-Britannia-Unkari oli kaikissa 2000 katsojaa loppuunmyydyssä Humbersiden pienemmässä jäähallissa

Vähiten katsojia C1-sarjan MM-Kisojen ottelussa 1992: 21.3.1992 pelatussa ottelussa Australia-Etelä-Korea 127 katsojaa

Ja loppuun vielä tutu maakohtaiset katsojaluvut:

Iso-Britannia: Eniten katsojia keräsivät 18.3.1992, 19.3.1992, 21.3.1992, 22.3.1992 ja 24.3.1992 pelatut Iso-Britannian ottelut Australiaa, Etelä-Koreaa, Belgiaa, Pohjois-Koreaa ja Unkaria vastaan joita kaikkia vastaan katsottiin 2000 katsojan voimin loppuunmyydyssä Humbersiden pienemmässä jäähallissa ja poikkeuksellisesti siten Iso-Britannialla ei tässä tapauksessa ole vähiten katsottua ottelua

Pohjois-Korea: Eniten katsojia keräsi 22.3.1992 pelattu Pohjois-Korea-Iso-Britannia 2000 katsojalla ja vähiten katsojia keräsi 24.3.1992 pelattu Pohjois-Korea-Etelä-Korea 1485 katsojalla

Australia: Eniten katsojia keräsi 18.3.1992 pelattu Iso-Britannia-Australia 2000 katsojalla ja vähiten katsojia keräsi 21.3.1992 pelattu Australia-Etelä-Korea 127 katsojalla

Unkari: Eniten katsojia keräsi 24.3.1992 pelattu Iso-Britannia-Unkari 2000 katsojalla ja vähiten katsojia keräsi 19.3.1992 pelattu Unkari-Belgia 1900 katsojalla

Belgia: Eniten katsojia keräsi 21.3.1992 pelattu Belgia-Iso-Britannia 2000 katsojalla ja vähiten katsojia keräsi 22.3.1992 pelattu Etelä-Korea-Belgia 1388 katsojalla

Etelä-Korea: Eniten katsojia keräsi 19.3.1992 pelattu Iso-Britannia-Etelä-Korea 2000 katsojalla ja vähiten katsojia keräsi 21.3.1992 pelattu Australia-Etelä-Korea 127 katsojalla
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä Unkarin maajoukkue vuodelta 1992 päivitettynä kun Vastaava Varapäävalmentaja ja Apulaispäävalmentaja Unkarin monivuotisena Joukkueenkapteenina pelaajauransa aikana toiminut Antal Palla jäi mainitsematta:

Maalivahdit: György 'Szuperman' Poznik, Zsolt Juhasz ja Karoly Ban

Puolustajat: Zoltan Scheiber, Balazs 'Bika' Kangyal, Zoltan Peszi, Istvan Kaltenecker, Tibor Bala, Sandor Rancz, Karoly Hazi ja Zoltan Hegyi

Hyökkääjät: Janos 'Jani' Ancsin, Tibor Kiss, Miklos Papai, Laszlo Ancsin, Joszef Farkas, György Szajka, Istvan Koger, Zoltan Leleszi, Karoly Jambor, Janos Molnar, Laszlo Pindak ja Gabor Ocskay Junior

Päävalmentaja: Gabor 'Bika' Boroczi

Vastaava Päävalmentaja ja Varapäävalmentaja: Deszö Szeles

Vastaava Varapäävalmentaja ja Apulaispäävalmentaja: Antal Palla
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tässä vielä viimeaikaisten päivitysviestien loppuun vuoden 1992 Tanskan 22 pelaajan joukkue Jään Punaisten Leijonien tai Jään Valkoisten Leijonien osalta lisättynä Joukkueenjohtajallaan eli Preben Gladilla jolla aiemmin mainitusti oli tärkeä työ Tanskan Jääkiekon Nykypäivän luomisessa tuolloin ja vielä tuostakin eteenpäin 10 vuoden ajan:

Maalivahdit: Lars Pagh Kristensen ja Steffen Glaas

Puolustajat: Henrik Toft, Sören Jensen, Frederik Åkesson, Jesper Duus, Jens Carlsen, Kristian Just Petersen ja Torben Schultz

Hyökkääjät: Kristian Bjerrum, Erik Lodberg, Kent Aalborg, Thomas Mortensen, Henning Ludwigsen, Ronny Larsen, Mogens Jörgensen, Ulrik Larsen, Mads True, Heinz Ehlers, Thomas Bjerrum, Anders Bach ja Karsten Arvidsen

Päävalmentaja: Per Holten Möller

Joukkueenjohtaja: Preben Glad
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tricolori Hochein eli Romanian vuoden 1992 osalta päivitettävää tulee aiempaan lyhyesti lisää kun Ciubotaru Sorinin eli Antrenor Principalin aisapari Antrenor Secund eli Varapäävalmentaja Anton 'Toni' Crisan löytyi mukaan joukkoon:

Tricolori Hochei 1992

Maalivahdit: Gheorghe Hutan ja Viorel Radu

Puolustajat: Iulian Popovici, Ion Dimache, Laszlo Horvath, Attila Nagy, Christian Daia, Jeno Salamon, Valentin Toader ja Laszlo Vargyas

Hyökkääjät: Eugen Radu, Nelu Alexe, Istvan Gereb, Zsolt Antal, Csaba Gal, György Dragomir, Marius Gliga, Ion Zaharia, Cornel Chirita, Andrei Petrus Nudu, Paul Burada ja Octavian Sersea

Antrenor Principal: Ciubotaru Sorin

Antrenor Secund: Anton 'Toni' Crisan
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös