Ja tähän reagoitiin UTJ:n toimesta miten? Jättämällä molemmat kiekolliset pakit korvaamatta. Jättämällä hyökkäyksen priimusmoottori korvaamatta, ja hankkimalla siihen paikalle potentiaalia omaavia kavereita tilalle kasvamaan korkoa. On selvää, ettei Pelicansilla ole resursseja korvata Jesse Saarista ja Mikko Kousaa saman tasoisilla valmiilla pelimiehillä, mutta pelkällä lunastamattomalla potentiaalillakaan ei pitkälle pääse. Tilalle hankituista pelaajista Hari on osoittautunut lähes identtisesti Zohornamaiseksi "voittavaksi arvaksi". Tanus, Nieminen ja Gymer ovat kaikki tällä kaudella 20-30 pisteen miehiä, ja on oikeastaan turha sekä myös heitä kohtaan epäreilua muuta odottaakaan. Se steppi kirkkaisiin valoihin näillä miehillä on odotettavissa ensi kaudelle, siihen myös nuo kahden vuoden sopimuksetkin viittaavat. Pakistossa Kousa ja Kaski jätettiin korvaamatta, koska budjetti ei riittänyt enää Karhusen värväämisen jälkeen valmiiseen kiekolliseen liideriin ja Kinnusen uskottiin nousevan Kasken paikalle jo nyt. Tuo usko ja luotto Kinnuseen realisoitunee tosissaan myös vasta ensi kaudella, sama pätee pakiston toiseen hiomattomaan timanttiin Pietroniroon.
Tilannehan ei nyt kuitenkaan ole ihan niin katastrofaalinen, vaikka toki viime kausi antoikin odottaa "hieman" nähtyä parempaa myös tälle kaudelle. Hyvä muistutus vain siitä, että kaudet eivät ole veljiä keskenään.
Vastasit itse itsellesi tuossa pohdinnassasi.
Mä itse mutuilisin tän joukkueen huonoa jaksoa sillä kun ketjuja sekoitetaan mielestäni liikaa, pelaajat ei oikein pääse siihen omaan hommaansa tossa pelaamisessa.
Pelaajat eivät myös oikein tunnu löytävän toisiaan kentällä ja monesti hyökkäyksiin lähdöt olivat todella epätoivoisia, syötettiin väkisin omalle jätkälle vaikka järkikin sen sanoo, että ei niin tehdä jos välissä on vastustajan lapa.
Tyrväinen - Hari - Aaltonen
Siinä on tuo aikaisempi syömähammas.
Joukkueessa on myös huikeita talentteja, joihin itse uskon vakaasti nyt vaikeinakin aikoina ja heitähän on:
- MP Saarelainen, uskon kovastikkin tähän kaveriin, viime kausi mestiksessä oli niin hyvä, että niillä eväillä uskoisi pärjäävän liigassakin.
- Björninen, Björninen, Björninen!
Tarviiko meiän turkoosia hikoilevaa ja hengittävää kipparia edes esitellä? Tekee oikeita asioita laidassa, painaa kovaa töitä illasta toiseen, on monesti tehnyt maalin vaikeana hetkenä ja ansaitsee mielestäni C kirjaimen.
- Vartiainen, blokit, työnteko, taklaukset, henki.
Tää jätkä on mun ehdottomia suosikkeja koskaan.
- Tanus, uskokaa tai älkää, tulee nostamaan tasoaan.
- Ylönen, vaipunut hieman varjojen maille, vaikka onkin ihan huikea talentti, olin ihan pähkinöissä tästä Lahtinen - Björninen - Ylönen kentästä, ihan harmittaa ettei se kenttä nyt tuottanut tulosta ja Lahtinen hajos.
- Merelä, taklaa, raastaa, vääntää, kääntää ja ihan varmana jossain vaiheessa kunnostautuu myös pistämällä pullan uuniin oikein rusinan kera.
-Vorobey, Pietroniro, Schemerov ovat mun mielestäni parempia kuin peruspakit, mutta vaativat kyllä sen Kousan sinne heiluttamaan keppiä.
Karhunen on ihan perseestä, se ei sen osalta esittelyjä kaipaa.
Tosiaankin, katsokaa itse noita kokoonpanoja, kyllä sielä on hienoja pelimiehiä ja mielestäni noista muodostuu oikein kivoja ketjuja, missä on reilusti erilaisia elementtejä.
Esimerkiksi perjantain Pelicans - Saipa kokoonpanot olivat ihan hiton kivannäköset, vähän jopa hämmennyin siitä tehottomuudesta.
Palstaa lueskelleena ja uutisia lueskelleena olen muodostanut itse sen mielikuvan, että Nurminen oli henkisesti väsynyt ja tämän myötä haastava persoona, kenen kanssa tehdä töitä.
Itse burnoutin palveluesimiehen työstä saaneena, voin kertoa että kyllä se väsymys vaan hehkuu koko työyhteisöön kun olet siinä koko sydämelläsi mukana.
Nurmisen lähdön myötä varmasti joukkueessa kävi raikas tuulahdus ja nyt mitataan Niemisen taidot henkisenä johtajana saada tuo porukka suosta.
Pelissä olen jo nähnyt parannuksia, selkeytymistä ja uskon, että tässä on kyse juurikin tuosta.
Vielä kun ne ketjut alkaisivat hieman sementoitumaan - kuten merkkejä tästä nähtävissä, niin hyvä tulee, sillä suuri osa ihmisistä eivät kykene toiminaan 100% tuottavuudella jos työssä on liikaa vaihtelua.
