Laurikainen, Wallinheimo, Tuokkola, Tarkki, Helenius.
Kyllä näitä kunnon veskareita on ollut.
Tarkki tulee vain mieleen viimeisen 13 vuoden ajalta. Muuten siellä on aina ollut aika timanttinen puolustus, viisikko ja yleensä jopa valmennus kuviotkin.
Jännästi Tuokkola ja Helenius lähinnä onnistunut JYP:n paidassa.Laurikainen, Wallinheimo, Tuokkola, Tarkki, Helenius.
Kyllä näitä kunnon veskareita on ollut.
Jännästi Tuokkola ja Helenius lähinnä onnistunut JYP:n paidassa.
Toisaalta eipä ole JYP:n pelaaminen ollut viimeiseen 15 vuoteen näin paskaa.
Sultakin sentään joku onnistuminen näissä ainaisen itkemisen ja niiden "nollapelillä oltais voitettu" analyysien ohella.Näinhän se on. Ruusu on onnistunut viimeksi junnuista, jonka jälkeen lähinnä kakkosmoke joka joukkueessa.
Ei Laurikainen JYPin paidassa mikään maaginen ollut. Tai oli kyllä sillä yhdellä kaudella. Ei myöskään Tarkki, vaikka olikin semmoinen perusvarma moke, jolle lähes joka ottelussa lipsahti se yksi helppo, vaikka muuten torjui varmasti. Olkinuora oli ajoittain hyvä, mutta kaikkien mieleen jäi se yksi epäonnistuminen poffien ratkaisupelissä. Tämän hetken Olkinuora olisi timanttinen vahvistus JYPille.Laurikainen, Wallinheimo, Tuokkola, Tarkki, Helenius.
Kyllä näitä kunnon veskareita on ollut.
Merikiven kausi toki Laurikaisella nyt oli maaginen ja tarjosi edes jonkinlaisen mahdollisuuden pisteisiin, toisella kaudella sitten ei enää ihan samaa tasoa. Tosin silloin oli maaginen Nättinen ainakin syyskauden.Ei Laurikainen JYPin paidassa mikään maaginen ollut. Tai oli kyllä sillä yhdellä kaudella. Ei myöskään Tarkki, vaikka olikin semmoinen perusvarma moke, jolle lähes joka ottelussa lipsahti se yksi helppo, vaikka muuten torjui varmasti. Olkinuora oli ajoittain hyvä, mutta kaikkien mieleen jäi se yksi epäonnistuminen poffien ratkaisupelissä. Tämän hetken Olkinuora olisi timanttinen vahvistus JYPille.
Vituttaa tämä JYPin identiteetin tuhoaminen, joka joukkue käy kairaamassa pisteet täältä, Jukereiden kanssa ollaan samaa tasoa.
Omien perstuntumieni mukaan Laurikainen on kyllä Olkinuoraa reilusti edellä. Jussin ongelma oli äärimmäisen kova ailahtelevuus. Toisina iltoina tarttui joka ikinen veto näppiin, mutta sitten toisina iltoina livahti useampi helppo tai sitten yksi äärimmäisen tyhmä maali. Ei se Jussin JYP-ura kaatunut siihen yhteen surulliseen IFK-peliin, vaan samanlaisia koomailuja tuli nähtyä playoffeissa vuotta aiemminkin. Revitään arvet auki ja muistellaan mitä tapahtui Kalpa-sarjan game 7 (ajassa 2:55):Ei Laurikainen JYPin paidassa mikään maaginen ollut. Tai oli kyllä sillä yhdellä kaudella. Ei myöskään Tarkki, vaikka olikin semmoinen perusvarma moke, jolle lähes joka ottelussa lipsahti se yksi helppo, vaikka muuten torjui varmasti. Olkinuora oli ajoittain hyvä, mutta kaikkien mieleen jäi se yksi epäonnistuminen poffien ratkaisupelissä. Tämän hetken Olkinuora olisi timanttinen vahvistus JYPille.
Jokainen varmaan muistaa miltä pelit on näyttänyt, kun on ollut kunnon veskari.
Olkinuora on kuitenkin mennyt noista JYP-ajoista valtavasti eteenpäin. Oli jo kaudella 2018-2019 Pelicansissa varsinkin playoffeissa lähes maaginen.Omien perstuntumieni mukaan Laurikainen on kyllä Olkinuoraa reilusti edellä. Jussin ongelma oli äärimmäisen kova ailahtelevuus. Toisina iltoina tarttui joka ikinen veto näppiin, mutta sitten toisina iltoina livahti useampi helppo tai sitten yksi äärimmäisen tyhmä maali. Ei se Jussin JYP-ura kaatunut siihen yhteen surulliseen IFK-peliin, vaan samanlaisia koomailuja tuli nähtyä playoffeissa vuotta aiemminkin.
Nyt ei kyllä pysty allekirjoittaa tätä ollenkaan, JYPin historian varmaan kaksi parasta maalivahtia juurikin Tarkki ja Edi jotka voittivat illasta toiseen yksin pelejä, Wallinheimo, Tuokkola, Helenius, Myllykoski enemmänkin hyötyivät todella tiivistä ja laadukkaasta viisikkopelaamisesta. Taake olisi "ansainnut" voittaa mestaruuden myös JYPin paidassa.Ei Laurikainen JYPin paidassa mikään maaginen ollut. Tai oli kyllä sillä yhdellä kaudella. Ei myöskään Tarkki, vaikka olikin semmoinen perusvarma moke, jolle lähes joka ottelussa lipsahti se yksi helppo, vaikka muuten torjui varmasti.
Tämä ja isostiEikö asiaa vois miettiä myös niin päin, että vituttaa, kun sitä identiteettiä ei saa millään hengiltä, vaikka aika siitä on ajanut ohi vuonna miekka ja kilpi. Samaan sontaan pohjaten lyödään kädet ranteita myöten ihteensä eikä opita mitään.
Olihan Tarkki tietysti hyvä, mutta oman muistikuvan mukaan joissain tärkeissä ja tasaisissa peleissä meni se yksi helppo mikä usein ratkaisi pelin. Olihan myös Tarkilla tukena tiivis ja laadukas puolustus varsinkin tai ainakin ensimmäisellä kaudella JyPissä. Laurikainen oli sillä Merikiven kaudella ehdottomasti parhaimmillaan ja silloin maaginen, vaikka oli tietysti riittävän hyvä sillä jälkimmäiselläkin kaudella.Nyt ei kyllä pysty allekirjoittaa tätä ollenkaan, JYPin historian varmaan kaksi parasta maalivahtia juurikin Tarkki ja Edi jotka voittivat illasta toiseen yksin pelejä, Wallinheimo, Tuokkola, Helenius, Myllykoski enemmänkin hyötyivät todella tiivistä ja laadukkaasta viisikkopelaamisesta. Taake olisi "ansainnut" voittaa mestaruuden myös JYPin paidassa.
Näytti siltä, että vain HPK oli paikalla.Sehän napsahti kohdalleen. Miltäs peli näytti? Tarkoitus oli katsoa peli jälkilähetyksenä mutta tuli kuultua jo tulos. Oltiinko kentällä taas vaan selviytymässä?
Mä oon jo useamman vuoden ihmetellyt että millä näytöillä toi JYPin maalivahtivalmentaja, onko se nyt Hyytiä, on saanut pitää paikkansa vuodesta toiseen. Hyytiän aikana JYPissä ei ole yksikään maalivahti noussut paremmalle tasolle vaan mieluumminkin suunta on ollut juuri päinvastainen. Onko tuo sitten sitä sisäsiittoisuutta/sisäänpäin lämpeämistä mikä on mielestäni suuri syy JYPin nykyisen tilanteen takana, että vuodesta toiseen annetaan noin tärkeässä roolissa tasoitusta/etumatkaa vastustajille. Kyllä pienen organisaation pitäisi huolehtia siitä että noilla avainpaikoilla on oikeasti osaavat tyypit jotka pystyy auttamaan jätkiä kehittämään itseään. Todennäköisesti kuitenkin se hinta mikä tässä tapauksessa maalivahtivalmentajan palkassa "menetettäisiin" kun hommattaisiin kovan tason ammattilainen, saataisiin nopeastikin takaisin kun a) nuoret lupaavat maalivahdit haluaisi tulla hänen oppiin JYPpiin kehittymään ja b) ne lupaavat maalivahdit myös kehittyisi täällä hyviksi maalivahdeiksi jotka mahdollistaisivat joukkueen menestymisen.
Ja nyt vielä potkivat päävalmentajansa pihalle. Katastrofin ainekset on ilmassa vai miten se sanotaankaan...Vituttaa jo valmiiksi lauantain peli... Jukureille tulossa taas kunnon ohipeli, kuten viimekskin ennen JYPin kohtaamista.
Minulle JYPin seura identiteetti on ilmennyt aikaisempien vuosien varrella seuraavista seikoista; voitontahto, häviön vihaaminen, periksiantamattomuus, loppuun asti yrittäminen ja yhteisöllisyys, yhteenvetona voi varmaan ajatella logolle pelaamista.Eikö asiaa vois miettiä myös niin päin, että vituttaa, kun sitä identiteettiä ei saa millään hengiltä, vaikka aika siitä on ajanut ohi vuonna miekka ja kilpi. Samaan sontaan pohjaten lyödään kädet ranteita myöten ihteensä eikä opita mitään.
Minulle JYPin seura identiteetti on ilmennyt aikaisempien vuosien varrella seuraavista seikoista; voitontahto, häviön vihaaminen, periksiantamattomuus, loppuun asti yrittäminen ja yhteisöllisyys, yhteenvetona voi varmaan ajatella logolle pelaamista.
Kun näitä identiteetin osia en ole viime aikoina havainnut, niin paneehan se kirjoittamaan tähän ketjuun.
Mitä JYPin identiteetti merkitsee sinulle ?
Niin, aika pitkälti olen samaa mieltä, sillä erotuksella, että väitän asenteella olevan iso merkitys pelin lopputuloksen kannalta. Jos pelaajien asenne ei ole kunnossa, niin hyvien pelaajien ja hyvän pelitavan omaava joukkue häviää monessa tapauksessa vähän heikomman tasoiselle joukkueelle, mikäli joukkue pelaa yhtenäisesti ja asenne on se että jokainen tilanne vedetään loppuun asti. Ihan höpö höpö asiana en asennetta pidä, vaan tärkeänä osana suhteessa pelitavan ja sen toteutuksen kanssa, menestystä se ei takaa, mutta varmasti paremman menestyksen jos se ei ole kunnossa. Valmentajan osuus on tietysti iso suhteessa kaikkeen kaukalossa nähtyyn, ja se nyt JYPin tilanteessa näkynyt karulla tavalla, niin kentällä kuin asenne puolella.Mä en halua kiistää mitään kirjoittamastasi, mutta pakko siihen on lisätä ne puuttuvat asiat, jotka jumittamiseen ovat johtaneet. Tekemisen järki, eli ajassa pysyminen ja jatkuva pelitavallinen kehittyminen. Ongelma kun seuraa, vaikka kaikki luettelemasi olisivatkin olevia ja olemassa, tulosta ne ei takaa. Häviämistä voi vihata vaikka maailman loppuun ja silti aina hävitä, yhtä liirum laarum sisällöltään kuin 110 lasissa ja muut löperöt hokemat, vissiin sitä pyhää populismia, jolla mikään ei korjaannu, eikä sen varaan voi mitään rakentaa.
Sitten kiintoisa kysymys, mitä identiteetti merkitsee. No, minulle väistämättä muuta, kuin seuralle ja pelaajille. Minullehan se on kannattajan identiteetti, jonka kanssa mennään tuli mitä mitä tuli.
Seuralle se varmaan se mielikuva, jonka eripuolelle, sidosryhmät, kannattajat ja yhteisö jossa toimivat saavat seuralta. Pelaajille ja muulle henkilöstölle se on ammatti - identiteetti, mutta kaukalossa se on perusta joukkueelle kehittää ja pärjätä siihen nojaten kaudesta toiseen.
Tässäpä muutama ajatuksen jyvä identiteetistä ja sen eri merkityksistä, niitä on varmaan vielä muitakin seuran sisällä ja ympäristössä, jotka yhdessä muodostaa kokonaisuutta tunnistaa ja ankkuroitua.