Lappeenrantalainen jääkiekkoyleisö tarvitsee idoleita, joukkueeseen johtotähtiä tai miksi tahansa niitä voisi kutsua. Tasapaksun joukkueen edesottamuksia vaikka joukkue olisi kuuden sakissa sarjassa, niin yleisö ei saavu hallille. Yleisön tulemiseksi hallille pitää joukkueessa olla yksi tai useampi sellainen kaveri jonka selässä lukee muuta kuin Koho, Kunyk, Radke, jne.... olen aivan varma että jos joukkueessa olisi yksikin kunnon pistelinko, maalintekijä, persoona niin yleisöä olisi enemmän lehterillä. Valitettavasti vaan sellaista kaveri ei joukkueessa ole, eikä tule niin kauan kun pihit kitupiikit on seuran johdossa.
Ei se noin mene. Yleensäkin fanikunnassa yliarvioidaan yksittäisen tähtipelaajan vaikutus katsojamääriin. Viime kaudella esimerkiksi Ilves-leirissä oltiin varmoja, että kun isolla rahalla tuotiin oma kultakimpale Michael Keränen kotiin, niin kansa ryntää hallille. Mutta lopulta sillä ei ollutkaan mitään vaikutusta.
SaiPan nimekkäin rosteri oli kaudella 2010-11. Silloin SaiPaan palasi viimeisen 25 vuoden ehkä kovin SaiPa-ikoni Dale McTavish. Oli myös Redenbach ja jo edelliskaudella tasonsa osoittanut Barney. Kesken kautta hankittiin vielä slovakian maajoukkueen tähtipuolustaja Lintner sekä AHL:ssä pakkien pistepörssin voittanut Salcido.
Mikä oli näiden kovien hankintojen vaikutus katsojamääriin. Ei mikään. Kauden yleisökeskiarvo oli 3256, jolla jäätiin kauas tavoitteesta. Kovien hankintojen vaikutus näkyikin sitten tilinpäätöksessä siinä, että sen miinusmerkin jälkeen olikin mahdollisimman iso luku.
Lopulta niillä nimillä ei ole mitään väliä, jos joukkue pelaa voittavaa kiekkoa. Ja se, että SaiPa on tällä rosterilla ja tulokasvalmentajan kanssa top6-joukossa ja rikkonut joukkueen voittoputkiennätyksen kertoo kyllä siitä, että tämä kausi on mennyt tähän asti positiivisissa merkeissä.
Eikä ole väliä viihdyttävällä pelityylilläkään, jos joukkue ei voita. Selinin aikana SaiPa yleensä voitti laukaukset monesti selvästikin. Mutta se oli laiha lohtu, koska tehdyissä maaleissa SaiPa taas yleensä hävisi vastustajlle. Ei Selinin aikaa kovin moni kaiholla muistele.
SaiPa-leirissä on tiettyjä faneja, joiden perustila on vain itkeä asioita. Ja sitten jokaisen tappion tai huonon pelin jälkeen tuo itku vain yltyy entisestään ja viesti on se "yhyy, mitä minä sanoin". Tämä siitä huolimatta, että SaiPa tosiaan on noussut jo top6-porukkaan. Ja tämä siitä huolimatta, että Lehteräkin on koko ajan puhunut pitkästä projektista, jossa mennään pikkuhiljaa eteenpäin. Otteet kaukalossa tukevat Lehterän puheita, koska joukkue pelaa nyt paljon paremmin kuin syyskuussa - vaikka tappioitakin tietenkin tulee välillä. Niin niitä tulee kärkijoukkueillekin. Lehterä on kertonut kasvattavansa tammea ja sanonut, että se ottaa aikaa. Näille valittajafaneille se ei tunnu riittävän, vaan asenne on se, että nyt pitäisi hankkia jotain Crosbyjä tänne - tai sitten itketään sitä, miksi niitä Crosbyjä ei hankittu jo ennen kauden alkua.
On totta, että Quenneville ei ole onnistunut, eikä esittänyt vielä oikein mitään sellaista, miksi hänet täytyisi tryoutin jälkeen pitää. Mutta jos kaveri ulostetaan, niin on ollut ainakin halpa huti. Jos katsotaan muiden kesken kauden tekemiä ulkkarihankintoja, niin ei ole helppoa ollut muuallakaan:
Andrew Kozek, Sport - 5 ottelua, 2+0=0, -6
Michel Miklik, JYP, - 7 ottelua, 0+0=0, +1
Jerry D'Amigo, KalPa - 12 ottelua, 1+4=5, -1
Jeremy Morin, HPK - 7 ottelua, 1+3=4, +1
Tuossa on huomattavasti Quennevillea kovapalkkaisempia floppaajia. Miklik on todella kallis ukko, ja luultavasti Morin ja D'Amigo NHL-cv:lläkin nostavat huomattavaa liksaa. Jos SaiPa olisi hankkinut Miklikin, olisivat nämä valittajat varmaan olleet tyytyväisiä, mutta nyt oltaisiin tilanteessa, jossa pelaajan suoritustaso on luokkaa Quenneville, mutta taloudellinen rasite suurempi. Ja kun tryout-pykälääkään ei olisi, niin pelaajasta ei eroonkaan pääsisi.
Ainoa selkeä onnistuja näisten kauden aikaisista ulkkarihankinnoista on KooKoon Malte Strömvall, joka on 7 ottelussa tehnyt 5+2=7 pistettä, ja hän taas oli lähtötasoltaan vähintään Quennevillen tasoinen arpa.
Ja voidaan pitää onnistumisena sitäkin, että Kunyk ja Goodwin ovat täyttäneet paikkansa. Aika monen joukkueen ulkkarihankinnat ovat jo poistuneet rosterista. Tappara antoi potkut Redenbachille, KalPa Lavoielle ja Lukko Fleurylle. Pelicansin Rendulic karkasi KHL:ään.