Vituttaa kun tämä vuosi on mennyt oikeastaan ihan kokonaan erilaisia vammoja parannellessa. Ensin meni talvella polvi --> n. kuukausi taukoa liikunnasta. Sitten melkein heti kun polvi alkoi kestää liikkumista niin katkesi nilkasta nivelsiteet --> sitten mentiinkin pitkälle kesään ennen kuin pystyi tekemään oikeastaan mitään, varsinkin kun arvauskeskuksessa diagnosoivat väärin pelkäksi venähdykseksi ja vamman todellinen laatu selvisi vasta syksyllä kun jalka kipeytyi edelleen rasituksessa. Ja nyt sitten onnistuin vielä murtamaan varpaani ja taas menee varmaan vähintään pari-kolme viikkoa ettei pysty tekemään yhtään mitään. Sitten vielä todennäköisesti alkuvuodesta mennään nilkkaleikkaukseen joten ollaan taas joku pari kuukautta telakalla. Yritä tässä sitten jotenkin estää tuota saatanan pötsiä kasvamasta.
Olenko minä vaan niin vitun kömpelö, huonotuurinen vai molempia kun tuntuu että koko ajan on joku paikka rikki? Pahempi kuin Litmanen saatana!
Olenko minä vaan niin vitun kömpelö, huonotuurinen vai molempia kun tuntuu että koko ajan on joku paikka rikki? Pahempi kuin Litmanen saatana!